täysin uupunut vl-äiti

["amalia"]

Haluaisin vertaistukea muilta samassa elämäntilanteessa olevilta äideiltä, en nöyryyttämistä tai lyömistä, tarpeeksi vaikeaa jo muutenkin. Jonkin verran epätoivon tasosta kertoo se, että kaksplussan palstalla asiasta puhun, vaikka täällä varmasti murto-osa ymmärtää mistä puhun.

Olen siis 25v vl-äiti ja aivan täysin loppuunpalanut. Lapsia on kolme, neljäs tulossa. Kolmas, eli tämä viimeksi syntynyt on ns erityislapsi. Vie siis mielettömän paljon aikaa ja energiaa.
Se ei ainakaan helpota että olen pahimmassa raskausväsymyksen piinassa. Iltapahoinvointia. Mies kotona vain viikonloppuisin, työt vie aikaa paljon.
Lapset tosiaan syntyneet vain pienemmillä ikäeroilla kokoajan. Vanhin lapsemme on neljä.
Kaikista vaikeinta tässä tilanteessa on se että minulla on masennus jota ei oikein voida hoitaa. Lääkärit eivät mielellään anna lääkkeitä raskaana olevalle ja mitä be lääkkeetkään auttaa kun syyhän tässä pitäisi hoitaa eikä seurausta niinkään. Syy on tämä jatkuva elämäntilanteen tuoma uupumus. Ulospääsyä ei ole koska pelottaa tehdä ratkaisua lapsiasian kanssa.
lääkäri määräsi psykologin puheille mutta en kertakaikkiaan voi puhua siellä todellisia tunteitani. En vaan voi sanoa että olen väsynyt koska lapsia tulee enkä jaksa tätä rumbaa. En voi sanoa että itsepähän olen tilanteeni valinnut ja sitä päätöstä on vaikea pyörtää.
Olen miehelleni jatkuvasti pommi. Räjähdän kaikesta enkä kestä miehen harrastuksia koska työkin vie häneltä niin paljon aikaa. Riitelemme asiasta kokoajan ja hänkin on ihan uupunut. Tänään sanoi että tähän taloon ei tule enään yhtään lasta. En jaksanut vastata siihen mitään Koska sanoi sen hetken mielijohteesta ja riidan päätteeksi.

Olen umpikujassa. En enään ymmärrä selkeää järjen ja uskon eroa. Missä menee jaksamisen raja? Onko tämä vain mun osa ja kenties nämä mielialaongelman rangaistus jostain pahoista ajatuksista ja asennevammaa?
Toivoisin oikeesti nyt lohduttavia sanoja.

 

["Vieras."]

Nyt lasten teko poikki tähän . Neljä riittää. Haet lapsesi syksystä päiväkotiin sosiaalisista syistä. Tarvit lepoa.
Älä salaa uupumusta, ole rehellinen.
Ehkäisy käyttöön.
Muista Jumala ei hylkää sinua milloinkaan. Hän on antanut sinulle terveen järjen ajatella. Tee niin kuin sisimmässäs tunnet. Et niin kuin muut käskee.

 

[Keittiönoita]

[QUOTE="amalia";29602714]Haluaisin vertaistukea muilta samassa elämäntilanteessa olevilta äideiltä, en nöyryyttämistä tai lyömistä, tarpeeksi vaikeaa jo muutenkin. Jonkin verran epätoivon tasosta kertoo se, että kaksplussan palstalla asiasta puhun, vaikka täällä varmasti murto-osa ymmärtää mistä puhun.

Olen siis 25v vl-äiti ja aivan täysin loppuunpalanut. Lapsia on kolme, neljäs tulossa. Kolmas, eli tämä viimeksi syntynyt on ns erityislapsi. Vie siis mielettömän paljon aikaa ja energiaa.
Se ei ainakaan helpota että olen pahimmassa raskausväsymyksen piinassa. Iltapahoinvointia. Mies kotona vain viikonloppuisin, työt vie aikaa paljon.
Lapset tosiaan syntyneet vain pienemmillä ikäeroilla kokoajan. Vanhin lapsemme on neljä.
Kaikista vaikeinta tässä tilanteessa on se että minulla on masennus jota ei oikein voida hoitaa. Lääkärit eivät mielellään anna lääkkeitä raskaana olevalle ja mitä be lääkkeetkään auttaa kun syyhän tässä pitäisi hoitaa eikä seurausta niinkään. Syy on tämä jatkuva elämäntilanteen tuoma uupumus. Ulospääsyä ei ole koska pelottaa tehdä ratkaisua lapsiasian kanssa.
lääkäri määräsi psykologin puheille mutta en kertakaikkiaan voi puhua siellä todellisia tunteitani. En vaan voi sanoa että olen väsynyt koska lapsia tulee enkä jaksa tätä rumbaa. En voi sanoa että itsepähän olen tilanteeni valinnut ja sitä päätöstä on vaikea pyörtää.
Olen miehelleni jatkuvasti pommi. Räjähdän kaikesta enkä kestä miehen harrastuksia koska työkin vie häneltä niin paljon aikaa. Riitelemme asiasta kokoajan ja hänkin on ihan uupunut. Tänään sanoi että tähän taloon ei tule enään yhtään lasta. En jaksanut vastata siihen mitään Koska sanoi sen hetken mielijohteesta ja riidan päätteeksi.

Olen umpikujassa. En enään ymmärrä selkeää järjen ja uskon eroa. Missä menee jaksamisen raja? Onko tämä vain mun osa ja kenties nämä mielialaongelman rangaistus jostain pahoista ajatuksista ja asennevammaa?
Toivoisin oikeesti nyt lohduttavia sanoja.[/QUOTE]
Vertaistukea en voi antaa, mutta miksi ihmeessä et voisi psykologille noin sanoa? Ovat he kuulleet hullumpiakin asioita. En ole perehtynyt uskontosi yhteisöllisyyteen, mutta et varmaankaan ole ainoa lestadiolaisnainen, joka on väsynyt. Voisitko puhua jonkun toisen nuoren äidin kanssa ja jakaa yhdessä kokemaanne sekä keinoja, joilla kuitenkin jaksatte eteenpäin? Vai onko väsymys tabu yhteisössänne?

 

["V Ieras"]

Ei voi sanoa lohduttavia sanoja kuten "kyllä se siitä" tai "sen verran vaan annetaan ku jaksaa kantaa" kun ne ei pidä paikkaansa. Itsellä ei ole kokemusta tuosta että pitäisi ehkäisyä pelätä kun olen lähtenyt liikkeestä jo ennen lapsien tekoa.

En halua olla mitenkään ilkeä, mutta pakko sanoa suoraan. Älä ole itsekäs ja pistä omaa taivaspaikkaasi lastesi tarpeiden edelle! Jo olemassa olevat lapsesi tarvitsevat jaksavaa äitiä ja jos sinusta tuntuu ettet enempää lapsia jaksa sinun on pakko alkaa ehkäisemään. Muutenkin teidän perheen ehkäisy ei kuulu kellekään muulle kuin teille. Vaikka siitä saarnataankin että ei sais ehkäistä niin ei ne saarnajat tule teitä auttamaan ja teidän lapsia kasvattamaan. On aika aikuistua ja ottaa vastuu niistä lapsista eikä miettiä mitä muut meistä ajattelee!

 

[toivon parasta sinulle]

Luen juuri Pauliina Rauhalan Taivaslaulua. Oletko lukenut sitä? Suosittelen.

Muuten, mitä jos vain kertoisit kaiken psykologille avoimesti ja rehellisesti? Hän on vaitiolovelvollinen ja lisäksi hänen tehtävänsä on auttaa eikä tuomita.

 

[hoppp]

Voimaa ja rohkeutta tehdä itsesi ja perheesi kannalta oikeita ratkaisuja. Nyt asia rohkeasti esille neuvolassa. Terkat ovat vuosien aikana tavanneet monia samassa tilanteessa olevia. Perhesuunnittelua voi miettiä jo tämän raskauden aikana. Oma jaksaminen on kaikista tärkeintä. Apua saa, kun avaa suunsa! Jaksamista sinulle!

 

["anonyymi"]

En ole vl, mutta kristitty kylläkin, ja haluaisin antaa sulle ajateltavaa ehkäisystä. Jumala on luonut sinut, suunnitellut naisen vartalon. Jos tarkoitus olisi lisääntyä kuin kaniinit, miksi naisella on vain muutama päivä kuukaudesta, jolloin edes on mahdollista tulla raskaaksi? Miksi nainen yleensä tuntee kehossaan ja mielessään, missä vaiheessa kuukautiskiertoa mennään, ja saa näin mahdollisuuden käyttää tätä tietoa joko raskauden ehkäisyyn tai yrittämiseen? Miksi Jumala on antanut sinulle tällaisen mahdollisuuden? Raamattu ei missään kohtaa kiellä ehkäisyä, ja ehkäisyä koskevat kiellot ovat täysin tulkinnanvaraisia.


Voimia. Psykologille voi sanoa juuri mitä ajattelee; hän on kuullut varmasti älyttömämpiäkin asioita.

 

[chef]

En ole kanssasi samassa tilanteessa, mutta se miten itse tilanteesi näen, niin sulla lienee tasan 2 vaihtoehtoa.

Joko jatkat lasten tekemistä, uuvut enemmän, etkä välttämättä kykene kohta enää huolehtimaan lapsistasi...tai sitten hankit ehkäisyn. Ei sekään varmastikaan ole tilanteessasi helppo ratkaisu, mutta jos mietit koko perhettä, niin kumpi vaihtoehto on parempi?

 

[rohkeasti puhumaan]

Mene vaan rohkeasti puhumaan psykologille, ota ihan ensiksi vaikka asia puheeksi neuvolassa ja sieltä pääset neuvolapsykologille! Kaiken saa rohkeasti sanoa mitä mieleen tulee siellä.

Laita isommat lapset hoitoon nyt heti ja keskity nyt keräämään voimia loppuraskautta ja uuden vauvan syntymää varten!

 

["tavis"]

Itse oilen ihan ihan tavallinen kolmen äiti, joten en tuedä, osaanko tukea sinua toivomallasi tavalla. En kuitenkaan aio myöskään moittia sinua.
Sanoit, että mies sanoi riidan päätteeksi, ettei lapsia enää tule. Voisitko koittaa siitä keskustella miehesi kanssa? Jospa hänen tunteensa ovat samat kuin sinunkin? Jos voisitte vaikka luonnollisesti koittaa siirtää sen seuraavan lapsen tuloa muutamalla vuodella tämän 4. jälkeen? Jos hänkin on valmis, voisitte ehkä ainakin yrittää varmoilla päivillä ( ehkä käyttää ovulaatiotestejä tai jotain varmojen päivien mittaria apua) raskaaksi tuloa, jos muu ehkäisy ei tule teillä kysymykseen. Jos muukin ehkäisy sopii molemmille, niin sillä sitten taukoa ainakin. Ymmärrän vakaumustanne, mutta jos raskauden välttäminen sopii molemmille, niin tarttukaa siihen.
Nyt koita saada jostain apua ja hiukan lepoa. Ja kyllä psykologille voi kertoa tilanteesta, hänen pitää ymmärtää sinua, vakaumustasi ja tunteitasi. Hän ehkä voi auttaa sinuakin ymmärtämään niitä.

 

[Echo]

Hae lapsille päivähoitopaikkaa. Puhu psykologille ihan kaikki.

Älkää tehkö enempää lapsia, ei kaikilla Raamatun ihmisillä ollut isoa lapsikatrasta, joillakin oli vain yksi (tai sit VT:ssa jollakin useamman vaimon miehellä oli 1-2 lasta/vaimo).Jos lastenteko koskisi joka uskovaa niin Paavali ei olisi rohkaissut sinkkuuteen.

En tiedä pidätkö mua minkäänlaisena uskovana kun en ole lesta vaan luterilaisesta Kansanlähetys/Kansan Raamattuseuralainen, mutta itse olen erittäin voimakkaasti kokenut Jumalan puhuvan mulle että tämä lapsiluku (2-4, en paljasta tarkemmin) on riittävä.

Jumala antaa uskoville muitakin tehtäviä ja olen kokenut että olen saanut palvella Häntä paremmin näin, kuin että jos mulla olisi esim. 7 lasta. Paljon on kodin ulkopuolisia juttuja on auennut.

 

["Pinjuska"]

Pakkohan sinun on tuossa tilanteessa hakea apua, jos meinaat jaksaa suuren lapsikatraan kanssa. Se psykologi on vaitiolovelvollinen, joten tietysti voit puhua ihan mistä vain. Eihän sinun ole pakko valita uskovaista psykologia.

Kyllä mä suosittelisin harkitsemaan ehkäisyä, koska olet vielä hyvin nuori ja jos samaan tahtiin teillä lisääntyminen jatkuu, niin pian teillä on 10 muksua jaloissa pyörimässä. Ajattelitko, että jossain vaiheessa saat kuin ihmeen kaupalla jostain lisää virtaa suurperheen pyörittämiseen?! Jos olet jo nyt väsynyt ja masentunut, niin mietipä tuohon vielä muutama muksu lisää... Mä en teidän uskontoa tarkemmin tunne (tosin nyt luen parhaillaan sitä Rauhalan Taivaslaulua), mutta oikeastiko vain se ehkäisemättömyys on se "juttu", vaikka kuinka tilanteesta kärsisi niin vanhemmat kuin lapsetkin? Ehkäiseminen on syntiä, mutta lastensa laiminlyönti on ok??

 

["amelia"]

Kiitos kaikille tuesta. Olen ällikällä lyöty, yhtä lukuunottamatta kaikki viestit olivat asiallisia. Kiitos siitä!?
Kiitos rohkaisusta puhua psykologille suoraan, näin aion tehdä. Aion myös puhua mieheni kanssa mitä hän tarkoitti ja mitkä hänen tunteensa ovat. Liian painavana kaikuumielessäni lause, elämä ja kuolema on Jumalan käsissä eikä siihen ole kenelläkään lupa puuttua. Tämä toki on syy miksi asia on niin kipeä. Mutta kiitos teille! Auttoi paljon!

 

["mei"]

Anteeksi minä en ymmärrä tätä.
Jos ehkäisyä ei saa käyttää,mutta lapsiakaan ei halua...Eikö voi vaa olla harrastamatta seksiä?
Olen tyhmä ja anteeksi kun kysyn,mutta asia on mulle melko uusi....

 

["amelia"]

Edelliselle. Kaikki ehkäisy on sama asia. Niin varmojen päivien laskeminen, selibaatti tai ihan rehellinen lääketieteellinen ehkäisy. Syy on aina sama. Eli ei halua lasta.

 

["irma"]

Ap, itsekin olen ollut samassa tilanteessa, tosin vähemmällä lapsimäärällä. Ja vl olen. Meillä ratkaisuksi tuli ehkäisy. Tilanteesta on jo vuosia ja nyt kun minun ja koko perheen vointi on parantunut, ollaan jätetty ehkäisy pois.

Luepa viimevuoden Päikkäreitä! Siellä on moneen kertaan todettu, että ehkäisy osana sairauden hoitoa sopii uskovaiselle. Ja että myös masennus, uupumus ja muut mielen sairaudet ovat oikeita sairauksia!

 

["amelia"]

Olette tehneet rohkean päätöksen.
Itsestä tuntuu että jos tämä minun mielialaongelma luokoteltaisiin sairaudeksi niin pakkohan tähän olisi lääkettä popsia mutta kun en halua. Haluan parantua ilman lääkkeitä. Eikä kukaan silloin ota ongelmaani tosissaan.

 

[Echo]

Ap: En ole Raamatusta lukenut kuin että kuolemaan ei saa ihminen puuttua, ts. älä tapa. Missä sanotaan että syntymättömään=vielä olemattomaan elämään ei saa puuttua, eli jos joku ei ole hedelmöittynyt vielä niin ei saa tehdä päätöstä sen puoleen? Eihän se jokin ole edes olemassa?

UT tähtää hyvin voimakkaasti ihmisten pelastumiseen ja tuonpuoleiseen. Paavali (ja esimerkillään suurin osa muista apostoleista) rohkaisi sinkkuuteen juuri sen takia että hengellistä työtä on paljon, sen takia viipottivat pitkin maita ja mantuja (joskin se palvelu tehtävä on usein kotimaassakin). Mä olen aina kokenut että perhe ja lapset on pikemminkin myönnytys, kuin käsky Jumalalta, ylimääräinen lahja siis.

Raamatun ekoja käskyjä on lisääntymiskäsky, joo. Mutta kyse oli siitä että Jumala halusi tämän pallon täyteen porukkaa, ja siinä vaiheessa sitä porukkaa nyt oli aika vähän eli 2 eli pakkohan Hänen oli sanoa että "pistäkääs vähän lisääntymiseen vauhtia". Nykyisin väkeä on liikaakin, sanotaan että lisääntymiskäsky on ainoita käskyjä minkä ihmiskunta on hoitanut mallikkaasti. Mutta ylikansoitus taas hankaloittaa toisen käskyn eli luomakunnan varjelemiskäskyn toteuttamista.

 

["Mielikki"]

Vaikka elämä ja kuolema on Jumalan käsissä, niin Jumala ei myöskään halua teidän perheen kärsivänja traumatisoituvan. Mieli, miten traumatisoituneita lapsista voi tulla masentuneen äidin kanssa. Ajattele Jumalan armoa. Hän ei rankaise teitä ehkäisystä, vaan palkitsee taivaassa teitä armeliaisuudesta omia syntyneitä ja syntymättömiä lapsianne sekä itseänne kohtaan. Ja jos Jumala todella haluaa teidän saavan lisää lapsia, hän suo niitä teille ehkäisystä huolimatta.

 

[@vieras@]

Ensiksikin voimia ja siunausta elämääsi ja sitten kyselisin mikä on vl:ien suhtautuminen miehen sterilaatioon ? Itse tunnen yhden el- perheen, jossa isä otti sterilaation. Mies aktiivinen heidän ryhmänsä jäsen, enkä ole kuullut, että se olisi siellä aiheuttanut mitään hämminkiä. Tosin en tiedä, ovatko siitä sinne päin liiemmin asiasta tiedotelleetkaan. Jos kerran miehesi ei enää lapsia halua, voisihan hän näin osallistua ei- enää- lapsia -tähän-perheeseen- kampanjaan.

 

[Fornacis]

Ap: En ole Raamatusta lukenut kuin että kuolemaan ei saa ihminen puuttua, ts. älä tapa. Missä sanotaan että syntymättömään=vielä olemattomaan elämään ei saa puuttua, eli jos joku ei ole hedelmöittynyt vielä niin ei saa tehdä päätöstä sen puoleen? Eihän se jokin ole edes olemassa?

UT tähtää hyvin voimakkaasti ihmisten pelastumiseen ja tuonpuoleiseen. Paavali (ja esimerkillään suurin osa muista apostoleista) rohkaisi sinkkuuteen juuri sen takia että hengellistä työtä on paljon, sen takia viipottivat pitkin maita ja mantuja (joskin se palvelu tehtävä on usein kotimaassakin). Mä olen aina kokenut että perhe ja lapset on pikemminkin myönnytys, kuin käsky Jumalalta, ylimääräinen lahja siis.

Raamatun ekoja käskyjä on lisääntymiskäsky, joo. Mutta kyse oli siitä että Jumala halusi tämän pallon täyteen porukkaa, ja siinä vaiheessa sitä porukkaa nyt oli aika vähän eli 2 eli pakkohan Hänen oli sanoa että "pistäkääs vähän lisääntymiseen vauhtia". Nykyisin väkeä on liikaakin, sanotaan että lisääntymiskäsky on ainoita käskyjä minkä ihmiskunta on hoitanut mallikkaasti. Mutta ylikansoitus taas hankaloittaa toisen käskyn eli luomakunnan varjelemiskäskyn toteuttamista.

Olen tästä samaa mieltä. Otapa AP Raamattu omaan käteen ja lue. Siellä ei kielletä ehkäisemästä missään vaiheessa.

 

[ortodoksi]

On suurempi synti tappaa pystyyn jo olemassa olevien lasten äiti, kuin olla tekemättä lisää lapsia. Jos teette nyt lisää lapsia, syyllistyt kolmen, kohta neljän lapsen henkiseen pahoinpitelyyn ja laiminlyöntiin.
Kierukka kehiin noin viideksi vuodeksi ja sitten mietitte voimianne uudelleen.

 

["niin"]

Mä olen jotenkin ajatellut että jos jumala on olemassa, niin tuskin se on tyhmä. Jolloin se tuskin haluaa että maapallo tuhotaan ylikansoituksella.

Me ollaan jo toteutettu se "kansoittakaa maa" -käsky. Mun mielestä voi siis hyvällä omallatunnolla käyttää ehkäisyä.

 

["Jokuvaan"]

Kehottaisin minäkin puhumaan avoimesti psykologille. Himppasen verran asiat monesti helpottavat jo sillä, että ahdistuksen aiheet saa epämääräisestä möykystä muotoiltua sanoiksi ja sanottua jollekulle.

Kehottaisin myös vakaasti tuumaamaan isoimmille lapsille nyt päivähoitoa. Nelivuotias on jo sen verran iso, että kaipaa kodin ulkopuolisiakin virikkeitä. Vielä jos isä on enimmäkseen töissä ja äiti väsynyt, uupunut ja masentunut, niin esikoinen varmasti tuossa tilanteessa hyötyisi päiväkodin virikkeistä. Sama ehkä pätisi toiseenkin lapseen, tosin et mainitse kakkosen ikää. Jos kaksi vanhinta olisivat vaikka kolmenakin päivänä viikossa hoidossa, sinäkin saisit enemmän levätä ja jaksaisit ehkä paremmin.

Ihan näillä konsteilla ei tietty elämäsi "kuntoon" tule, mutta minusta ne voisivat olla kaksi hyvää ensiaskelta.

 

["äitix6"]

Halaus sinulle täältä! Vaikea tilanne. Itsekkin vl-taustaisena ymmärrän tilanteesi. En näe sun kohdalla kyllä mitään muuta mahdollisuutta kuin että ehkäisy käyttöön. Ja miehen ajatukset täytyy myös ottaa huomioon ja jaksaminen. Vaikuttaa siltä ettei hänkään jaksa eikä halua enää lapsia... Täällä etelä-Suomessa on kyllä hyvin yleistä että ehkäistään, ihan omasta halustakin ja sitä pidetään normaalina asiana, tietyissä piireissä siis, ja tietyissä ei hyväksytä. Hoida ystävä rakas itsesi kuntoon että jaksat hoitaa ne neljä lastasi!