T
Turkilmas
Vieras
8 päivää takana lihattomuutta ja karkittomuutta ja toistaiseksi sujunut yllättävän hyvin. 21.10 asti tällä "dieetillä" mennään ja sen jälkeen punnitsen itseni 
.
Mutta ei tuo ollut se hehkutusjuttu, vaan huomasinpa tänään yhden ihanan jutun. Mä muistan elävästi sen päivän, kun olin jo vähän laihtunut ja sen kunniaksi päätin tilata uudet housut. Paketin saavuttua sovitin niitä ja kyllähän ne mahtui...TODELLA nipinnapin. Kuopuksella oli samana päivänä neuvola ja mun oli ihan pakko laittaa uudet housut jalkaan, silläkin uhalla että ne ratkeaisivat rikki päälläni
.
Muistan miten istuin poika sylissäni neuvolassa ja jännitin sinkoaako nappi pois housuista. Kiristi, puristi ja olo oli todella tukala. Kumartuessa odotin milloin takamus ratkeaa, mutta oneksi säästyin siltä häpeältä. Kotiin tultuani kiskoin nakinkuoret nopeasti päältäni ja jätin housut hetkeksi unholaan.
Myöhemmin housut alkoivat tuntua vähemmän tukalilta ja itse asiassa niistä tuli mun lempparit. Ne kuluivat ja alkoivat muutenkin nuhraantua. Niinpä otin ne käyttööni "rönttähousuiksi", eli likaisiin hommiin kuten tontille.
Tänään illalla kaivoin nuo housut esiin. Jo aiemmin housut olivat alkaneet olla turhan isot mm. reisistä, mutta vyötäröltä just oikean kokoiset. Vaan tänäänpä mä vetäisin pöksyt jalkaani avaamatta vetoketjua tai nappia!!! Ja huomasin että ilman vyötä niitä on enää turha pitää, sillä on vain ajan kysymys milloin ne tippuu päältä kävellessä.
Mä olen märehtinyt miten tuloksia ei synny ja koko laihduttaminen on aivan turhauttavaa jne. Vaan kyllä nuo housut nyt todisti että tuloksia on kuin onkin syntynyt, jippii
. Mutta ei tuo ollut se hehkutusjuttu, vaan huomasinpa tänään yhden ihanan jutun. Mä muistan elävästi sen päivän, kun olin jo vähän laihtunut ja sen kunniaksi päätin tilata uudet housut. Paketin saavuttua sovitin niitä ja kyllähän ne mahtui...TODELLA nipinnapin. Kuopuksella oli samana päivänä neuvola ja mun oli ihan pakko laittaa uudet housut jalkaan, silläkin uhalla että ne ratkeaisivat rikki päälläni
. Muistan miten istuin poika sylissäni neuvolassa ja jännitin sinkoaako nappi pois housuista. Kiristi, puristi ja olo oli todella tukala. Kumartuessa odotin milloin takamus ratkeaa, mutta oneksi säästyin siltä häpeältä. Kotiin tultuani kiskoin nakinkuoret nopeasti päältäni ja jätin housut hetkeksi unholaan.
Myöhemmin housut alkoivat tuntua vähemmän tukalilta ja itse asiassa niistä tuli mun lempparit. Ne kuluivat ja alkoivat muutenkin nuhraantua. Niinpä otin ne käyttööni "rönttähousuiksi", eli likaisiin hommiin kuten tontille.
Tänään illalla kaivoin nuo housut esiin. Jo aiemmin housut olivat alkaneet olla turhan isot mm. reisistä, mutta vyötäröltä just oikean kokoiset. Vaan tänäänpä mä vetäisin pöksyt jalkaani avaamatta vetoketjua tai nappia!!! Ja huomasin että ilman vyötä niitä on enää turha pitää, sillä on vain ajan kysymys milloin ne tippuu päältä kävellessä.
Mä olen märehtinyt miten tuloksia ei synny ja koko laihduttaminen on aivan turhauttavaa jne. Vaan kyllä nuo housut nyt todisti että tuloksia on kuin onkin syntynyt, jippii
Ootko jättäny vaan hyvyydet pois, vai miten?
