Te jotka ette tarvii sitä omaa aikaa..

[Hajua ilmassa.]

Onko teidän elämässä muuta kuin lapset? Mites mies..onko hänen kanssaan aikaa kahdestaan ja käyttekö ikinä missään kahdestaan. Mitäs sitten kun lapset on niin isoja että sitä omaa aikaa on enemmän ja enemmän ja lopulta lapset muuttaa pois kotoa ja ei oo ku omaa aikaa,tuleeko teistä sitten niitä tungettelevia äitejä ja anoppeja?

 

[mun muru]

Enpä ollut ajatellut tota noin..
Mutta siis joistakinhan niitä ikäviä anoppeja tulee.. ei niitä muuten olisi!!

Mutta joo mulla siis on muutakin elämässä kuin lapsi. Vaikka kaikkien äitien tapaan jumaloinkin lastani

 

[Vieras]

Eipä juuri käydä, ehkä kerran vuodessa pari tuntia jossain mutta siitä huolimatta suhteemme on loistava!
Aika aikaansa kutakin.

 

[Gekkolisko]

Mä oon just niin aatellu, et nyt kun lapset on pieniä eikä ole sitä omaa aikaa juuri yhtään, niin sit kun lapset on isoja, nautin siitä omasta ajasta! Keskityn sitten matkusteluun, puutarhanhoitoon jne muihin juttuihin jotka on lähellä sydäntäni. Ei musta todella tuu tungettelevaa äitiä eikä anoppia...

Nyt ei vaan ole mahdollisuus varsinaiseen omaan aikaan, koska lapsia ei hoitoon saa. Joten nyt eletään näin. Ja parisuhdetta pidetään kunnossa ihan arjen keskelläkin, ja iltasinhan mulla ja miehellä on tunti pari aikaa ilman lapsia. Tähän on tottunut, ei sitä omaa aikaa niin ees osaa kaivata. Kieltämättä oon kyllä tehnyt tulevaisuudensuunnitelmia, kuinka miehen kanssa nautitaan Italian auringon alla KAHDESTAAN sitten joskus vuosien päästä...

 

[afis]

Tämä on nyt yksi vaihe elämääni. Samoin joskus olen ollut täysin lapseton ja nauttinut siitä. Nyt taas on tällainen pikkulapsiaika elämässäni.

Voin myös tehdä omia asioita vaikka lapset hyörisivät ympärillä. Luen päivittäin, vähintään Hesarin, opiskelen silloin kun sille jää aikaa, teen käsitöitä, laitan hyvää ruokaa...

Mieheni ymmärtää, että nyt meillä on lapsia. Hän ei ole idiootti. Hän HALUSI perheen. Emme käy missään kahdestaan, emme jätä lapsiamme heitteille, mutta onhan meillä lähes joka ilta laatuaikaa yhdessä kun lapset nukkuvat.

Sitten kun lapset lentävät pesästä on se aika ohi ja voin tehdä jotain muuta. Minulla on hyvä ja vahva itsetunto; en koe, että minun pitäisi riistää lapsiltani hyvä lapsuus sen takia, etten uskalla olla äiti.

 

[case]

Omaa aikaa ei juuri ole, ei sillä etteikö sitä kaipaisi. Minusta tuntuu etten jouda olla tungetteleva äitee tai anoppi sitten kun saan apinat maailmalle, kun on niiiin paljon niihin päiviin muuta hommaa, siirrettynä kaikki se oma aika 20 vuojelta |O

 

[Aurora]

Tämä on nyt yksi vaihe elämääni. Samoin joskus olen ollut täysin lapseton ja nauttinut siitä. Nyt taas on tällainen pikkulapsiaika elämässäni.

Voin myös tehdä omia asioita vaikka lapset hyörisivät ympärillä. Luen päivittäin, vähintään Hesarin, opiskelen silloin kun sille jää aikaa, teen käsitöitä, laitan hyvää ruokaa...

Mieheni ymmärtää, että nyt meillä on lapsia. Hän ei ole idiootti. Hän HALUSI perheen. Emme käy missään kahdestaan, emme jätä lapsiamme heitteille, mutta onhan meillä lähes joka ilta laatuaikaa yhdessä kun lapset nukkuvat.

Sitten kun lapset lentävät pesästä on se aika ohi ja voin tehdä jotain muuta. Minulla on hyvä ja vahva itsetunto; en koe, että minun pitäisi riistää lapsiltani hyvä lapsuus sen takia, etten uskalla olla äiti.

Eihän oman ajan ottaminen tarkoita sitä, että lapsilta riistetään hyvä lapsuus?! Tai suhteen hoitaminen kaksin miehen kanssa silloin tällöin, että lapset jätetään heitteille?! Herran pieksut miten mustavalkoista ajattelua! Se, että äiti/isä käy pari kertaa viikossa lenkillä tms. ja viettää omaa aikaa, ei kyllä kenenkään lapsuutta pilaa. Tai sitten se, että äiti ja isä kerran - kaksi vuodessa lähtevät pariksi yöksi jonnekin kaksin ja lapset ovat turvallisessa hoidossa. Kukin tyylillään tietenkin, mutta tuo oman ajan ja parisuhteen hoidon tuomitseminen tuollaisilla sanavalinnoilla ennustaa jonkin sortin marttyyrimaista käytöstä sitten, kun pinna kerta kaikkiaan tiukkenee liikaa...

 

[afis]

Eihän oman ajan ottaminen tarkoita sitä, että lapsilta riistetään hyvä lapsuus?! Tai suhteen hoitaminen kaksin miehen kanssa silloin tällöin, että lapset jätetään heitteille?! Herran pieksut miten mustavalkoista ajattelua! Se, että äiti/isä käy pari kertaa viikossa lenkillä tms. ja viettää omaa aikaa, ei kyllä kenenkään lapsuutta pilaa. Tai sitten se, että äiti ja isä kerran - kaksi vuodessa lähtevät pariksi yöksi jonnekin kaksin ja lapset ovat turvallisessa hoidossa. Kukin tyylillään tietenkin, mutta tuo oman ajan ja parisuhteen hoidon tuomitseminen tuollaisilla sanavalinnoilla ennustaa jonkin sortin marttyyrimaista käytöstä sitten, kun pinna kerta kaikkiaan tiukkenee liikaa...

En tunne ketään joka olisi yhtä hyvä hoitaja lapsilleni kuin minä ja mieheni =) Minun mielestäni siis MEIDÄN lapset olisivat heitteillä ellemme itse heitä hoida. En ota kantaa muiden tilanteisiin, ei kuulu minulle.

Lapseni ovat sen verran pieniä, nuorin vielä lähes täysimetyksellä, että ei tulisi mieleenkään jättää heitä pariksi yöksi.

Ei minulla ole mitään tarvetta päästä pois unelmaelämästäni, ei edes pariksi tunniksi viikossa tai muutamaksi päiväksi vuodessa.