Hae Anna.fi-sivustolta

Te, jotka olette saaneet piiskaa pienenä?

Viestiketju osiossa 'Kasvatus' , käynnistäjänä emma, 10.07.2006.

  1. vierailija Vierailija

    Tuon edellisen viestin kirjoittaja olin minä. Unohdin antaa nimimerkkini.

    Markku
     
  2. Markku-54 Vierailija

    Mihinkähän nimimerkkini katosi tästäkin viestistä, vaikka olin sen antanut? Yritän vielä kerran, mutta en enempää ellen onnistu.

    Markku
     
  3. saivartelija Vierailija

    "äitisi syyllistyi varmasti jo 1970-luvulla lasten pahoinpitelyyn sen jälkeen, kun rikoslain uudistettu 21. luku oli (vuoden 1970 alussa) astunut voimaan. Niillä aikuisilla, jotka sen jälkeen mahdollisesti näkivät reisilläsi paukamia ja makkaroita"

    Lakipykälät on lakipykälöitä... Mahtoikohan tuolloin 1970-1984 kukaan vanhempi koskaan joutua vastaamaan lakitupaan nimenomaan liian lujaa annetusta selkäsaunasta? Tai saiko varsinkaan ohjeita esim. poliisilta että miten sitä piiskaa annetaan "oikein", eli niin ettei ole pahoinpitelyä? On mahtanut olla saivartelua, jos on kirjattu asetuksiin tai ohjeisiin että millä välineellä ja miten lujaa, paitsi jos on herkempi nahka tai ei tule mustelmia niin helposti kuin toiselle, niin sitten saa antaa lujempaa kuin toiselle... Luulen että ennen totaalikieltoa lapset ja nuoret olivat aika lailla kasvattajiensa armoilla.
    Poliisin tai viranomaisen oma tulkinta siitä onko esim. verimakkaroille piiskattu lapsi "vain saanut kunnolla selkäänsä" vaiko pahoinpidelty on mahdollisesti vaihdellut eri puolilla maatakin.
     
  4. vierailija Vierailija


    Näin se on.. tiedä sitten olisiko sitten saanut pahoinpitely syytteen jos olisi viranomaisten tietoon tullut. Alueellisesti varmasti pohjoispohjanmaa missä yleisintä piiskakuritus ollut ja voi olla vieläkin vaikka laitonta. Joka on joskus selkäsaunan saanut. Tuskin ne kaikilla samanlainen ollut? Jollekkin voi olla muutama " kevyt " läpsy jo selkäsauna kun taas joku saanut niin että pylly paukamilla . Ja voi olla että pienemmästä pahan teosta lievemmin ja pahemmasta kovemmin? Luulisi että yleensä näin. Tiedä sitten voiko jotain piiskata kovempaa ja jälkiä ei tule. Kun toiselle tulee? No nykyään onneksi laitonta
     
  5. strykpojke Vierailija

    Minä haluan kertoa sinulle Estelle ja kaikki muut naiset joka olette kiinnostunut piiskaa että vaikka olen masokisti ja haluan saada piiskaa tiedän täsmällen kuinka minä voitaisin anna teille piiskaa jos joku teistä halua saada ja kuinka minä puhun kun annan piiskaa koska ninä tiedän että se puhe on yhtä tärkeä kuin että se kirvele pakroissanne ja reidelle,kuinka haukkuu ja uhkaa ja sellaista puhetta!Yksi osoite mitä minulla on on maso.kisti@luukku.com,toinen strykpojke@suomi24.fi ja kolmas poikavanha@gmail.com
     
  6. Markku-54 Vierailija

    Rikoslain 21 luvun henkeen ja terveyteen kohdistuvia säännöksiä uudistettiin lailla rikoslain muuttamisesta (491/1969), joka tuli voimaan 1.1.1970. Tässä uudistuksessa poistettiin kuritusvallan käyttämistä koskeva säännös.

    Ennen uudistusta rikoslain 21-luvun 12 § oli kuulunut:

    ”Jos joku tahallansa pitelee toista pahoin, niin että siitä tulee vähäinen vamma tahi ei mitään vammaa, olkoon rangaistus enintään sata päiväsakkoa tahi vankeutta enintään neljä kuukautta taikka, jos asianhaarat ovat erittäin raskauttavat, vankeutta vähintään kolme kuukautta ja enintään yksi vuosi.

    Jos joku kuritusvaltaansa käyttäessään on kuritetulle saattanut sellaisen vähäisen vamman, kuin tässä pykälässä mainitaan, älköön häntä siitä rangaistukseen tuomittako.”

    Pykälän toinen momentti oli ennen lakiuudistusta pysynyt sisällöltään samanlaisena kuin annettaessa Suomen Suuriruhtinaanmaan Rikoslaki 19. joulukuuta 1889.

    Kuritusvaltaa koskevan säännöksen poisjättämistä tarpeettomana perusteltiin rikoslain muuttamisesta annetun lain (491/1969) hallituksen esityksessä HE 68/1966 sivulla 7:

    "Mikäli kasvattaja ei ylitä laillista kuritusvaltaansa, hänen puuttumisensa kasvatettavan ruumiilliseen koskemattomuuteen on oikeudenmukaista eikä hänen menettelynsä rankaiseminen pahoinpitelyrikoksena sen vuoksi voi tulla kysymykseen. Erityisen, kasvatettavan vahingoittamiseen oikeuttavan säännöksen olemassaolo rikoslaissa voi olla omiaan rohkaisemaan kovakouraista kasvattajaa terveyttä vahingoittavien ojennuskeinojen käyttämiseen tavalla, jota ei voida pitää hyväksyttävänä."
    https://www.eduskunta.fi/FI/tietoae...ki-kielsi-lapsen-ruumiillisen-kurituksen.aspx

    Rikoslain henkeen ja terveyteen kohdistuvien säännösten uudistuksessa 21-luvun 12 § tuli koskemaan vaaran aiheuttamista. 7 § koski lievää pahoinpitelyä: ”Joka tahallaan aiheuttaa toiselle kipua tai muuten pahoinpitelle toista, tuomittakoon, jollei teko ole 5 tai 6 §:n mukaan rangaistava, lievästä pahoinpitelystä sakkoon.”

    Kyllä "verimakkaroiden" aiheuttaminen kasvatettavan iholle oli selvästi vastoin yllä olevaa lainuudistuksen tarkoitusta, samoin kasvatettavan seisottaminen nurkassa polvillaan, jos polvia alkoi särkeä. Joka tällaisesta joutui oikeuteen, tuskin selvisi rangaistuksetta, sillä sehän olisi ollut omiaan rohkaisemaan kovakouraista kasvattajaa terveyttä vahingoittavien ojennuskeinojen käyttämiseen tavalla, jota ei voida pitää hyväksyttävänä. Jos kasvatettavan iho meni poikkeuksellisen herkästi verille, kyllä kasvattajan oli varmasti otettava se huomioon.

    Markku
     
  7. Lukutaitoinen Vierailija

    Markku-54 luvettelee laki pykäliä meille iloksemme, Tuli vain mieleeni oletkos
    töissä oikeus istuimessa vai vain turistina siellä eli kuuntelijana penkillä.
    Meille luku taitoisille se on hällä väliä eli trollarit ja muut paskan jauhajat vain
    täällä hommiaan jatkavat meidän harmiksemme valitettavasti.
     
  8. vierailija Vierailija

     
  9. Markku-54 Vierailija

    En ole juristi enkä ole ollut seuraamassa oikeuden istuntoja. Olen ollut tietoinen siitä, että vuonna 1889 annetun Suomen Suuriruhtinasmaan Rikoslain 21. luvun 12 §
    https://finlex.fi/fi/laki/alkup/1889/18890039#Pidp447871616 kuului näin:

    Jos joku tahallansa pitelee toista pahoin, niin että siitä tulee vähäinen vamma tahi ei mitään vammaa; olkoon rangaistus sakkoa enintään kaksisataa markkaa taikka vankeutta korkeintaan neljä kuukautta.

    Jos joku, kuritusvaltaansa käyttäessään, on kuritetulle saattanut sellaisen vähäisen vamman kuin tässä §:ssä mainitaan; älköön häntä siitä rangaistukseen tuomittako.

    Pykälän toinen momentti oli pysynyt muuttumattomana 1960-luvulle asti. Tiesin myös sen, että vuoden 1970 alussa voimaan tulleessa uudistetussa rikoslain 21. luvussa oli kriminalisoitu kivun aiheuttaminen lievänä pahoinpitelynä eikä uudessa laissa ollut enää mitään kohtaa, joka olisi oikeuttanut kasvattajaa käyttämään ruumiillista kuritusta. Laki ei kuitenkaan vielä suoraan kieltänyt ruumiillista kuritusta, joten halusin tietää, millainen oli käytäntö 1970-luvulla. Koska en saanut tähän kysymykseen uskottavaa vastausta, ryhdyin etsimään sitä Googlesta. Lopulta löysin jonkinlaisen vastauksen seuraavasta linkistä
    https://www.eduskunta.fi/FI/tietoae...ki-kielsi-lapsen-ruumiillisen-kurituksen.aspx

    Kuritusvaltaa koskevan säännöksen poisjättämistä tarpeettomana perusteltiin rikoslain muuttamisesta annetun lain (491/1969) hallituksen esityksessä HE 68/1966 sivulla 7:

    "Mikäli kasvattaja ei ylitä laillista kuritusvaltaansa, hänen puuttumisensa kasvatettavan ruumiilliseen koskemattomuuteen on oikeudenmukaista eikä hänen menettelynsä rankaiseminen pahoinpitelyrikoksena sen vuoksi voi tulla kysymykseen. Erityisen, kasvatettavan vahingoittamiseen oikeuttavan säännöksen olemassaolo rikoslaissa voi olla omiaan rohkaisemaan kovakouraista kasvattajaa terveyttä vahingoittavien ojennuskeinojen käyttämiseen tavalla, jota ei voida pitää hyväksyttävänä."

    Siinä, missä kohtaa kasvattaja ylitti laillisen kuritusvaltansa, alioikeuksien (silloisten kihlakunnan- ja raastuvanoikeuksien) kanta saattoi aluksi vaihdella eri puolella maatamme. Mutta oikeuden päätäökseen tyytymätön voi valittaa siitä hovioikeuteen ja siitä Korkeimpaan oikeuteen, jos se myöntää valitusluvan.

    Korkein oikeus on ennakkopäätöstuomioistuin. Ennakkopäätöksiä annetaan sellaisista kysymyksistä, joihin laki ei anna selvää vastausta. Ennakkopäätöksillä annetaan oikeusohjeita tulevien vastaavanlaisten oikeusriitojen varalle ja pyritään varmistamaan, että tuomioistuimet eri puolilla maata tulkitsevat lakia samalla tavalla.
    https://korkeinoikeus.fi/fi/

    En tiedä Korkeimman oikeuden kantaa siihen, milloin kasvattaja ylitti laillisen kuritusvaltansa ja milloin ei. Jos joku tietää, voi vastata siihen tässä keskusteluketjussa.

    Markku
     
  10. vierailija Vierailija

     
  11. Estelle Vierailija

    Kuten ehkä aiemmasta viestistäni saattoi päätellä, niin kyllä meillä rangaistuksen ankaruus vaihteli sen mukaan mitä oli tullut tehtyä. Äidin ehdottoman auktoriteetin "vähäinen" kyseenalaistaminen pienissä arkipäiväisissä tilanteissa oli luonnollisesti lievempi rikkomus kuin äidin käskyvallan täysin avoin ja tietoinen uhmaaminen. Ja varsinkin jos äidin auktoriteettia rohkeni uhmaamaan jonkun perheen ulkopuolisen henkilön läsnäollessa, niin silloin hankki itselleen todella isoja vaikeuksia. Samaan kategoriaan meni tietenkin kaikenlainen "pahanteko" eli jos oli tehnyt jotain sellaista, jonka tiesi jo etukäteen ehdottoman kielletyksi asiaksi, niin siitä seurasi vitsasauna, jonka muisti pitkään.

    Selkäsaunojen ankaruus siis vaihteli tekojen mukaan, mutta väärinkäsitysten välttämiseksi haluan tässä sanoa heti yhden asian. Minun lapsuudenkodissani ei meitä lapsia koskaan kuritettu lievästi, pelkkänä muodollisuutena. Ei todellakaan. Saadut selkäsaunat voisi vaikka kategorisoida näin a) ankarat, b) vielä ankarammat ja c) erittäin ankarat löylytykset.

    Kasvatusperiaatteena oli vaatia meiltä lapsilta välitöntä ja ehdotonta tottelemista, ja jos asiat eivät menneet kuten vanhempani edellyttivät, niin seuraukset olivat sellaiset, ettei lapselle jäänyt mitään epäselvyyttä siitä, että minkäänlaista tottelemattomuutta ei siedetty. Rangaistukset olivat varmaankin tarkoitettu niin ankariksi, että niitä seuraavat vuolaat anteeksipyynnöt, kurituksesta kiittämiset (kyllä, "tottelemattomuudella ansaitusta kurituksesta" tuli meillä todellakin kiittää!) ynnä muut nöyrtymisen ilmaukset olisivat lapselta ihan vilpittömiä katumuksen merkkejä eikä vain hätäisiä keinoja pelastaa itsensä vielä pahemmilta seurauksilta.

    Kysymys oli siitä, että lapsen oma tahto tuli nujertaa perusteellisesti ja saada hänet sokeasti tottelemaan äitiä ja isää kaikissa asioissa, kaikilla tavoilla ja kaiken aikaa. Siksi näennäisesti vähäisetkin asiat johtivat ankaraan selkäsaunaan. Siksi äiti teki perusteellista työtä kun hän "joutui" täyttämään oman kasvatuskäsityksensä mukaisia velvollisuuksia antaa lapsille vitsaa. Ja mitä pahemmasta rikkomuksesta oli kysymys, niin sitä enemmän aikaa ja energiaa oli uhrattava tähän ojennustyöhön. Silloin kun olin ollut "oikein tuhma", niin vitsat viuhuivat ilkeästi pakaroillani ja reisilläni vielä pitkään senkin jälkeen kun kaikenlainen uhma, vastaansanomisen ja selittelyn halu oli sisältäni sammunut ja olin täysin lamaantunut, vain passiivisesti vastaanottamassa väistämätöntä. Äiti kuitenkin jatkoi, koska hän halusi osoittaa minulle, että hän on aivan ehdottomasti pomo tässä tilanteessa, ja että rangaistuksen kesto on täysin riippuvainen hänen harkinnastaan. Tämä ei ollut ainoastaan fyysisen voimankäytön aiheuttamaa polttelevaa tuskaa, vaan myös äitini osalta ilmeisen harkittua psykologista vallankäyttöä.

    Minua hieman arveluttaa tuo kysymys nauttivatko vanhempani minun piiskaamisestani. Kuten tässäkin ketjussa valitettavasti nähdään, niin tuntuu olevan jonkin verran ihmisiä, jotka kokevat jo pelkän ajatuksenkin lapsen piiskaamisesta jotenkin seksuaalisesti kiihottavana. Eli jos kysymyksesi koskee sitä, että saivatko vanhempani jonkinlaista eroottisluontoista nautintoa vitsanvingutuksesta, niin voin hyvin suurella todennäköisyydellä sanoa, että tuskinpa saivat. He olivat tosi ankarat vanhemmat, mutta ei heitä ole mitään syytä leimata pervertikoiksi.

    Aloitetaanpa isästäni. Hän kuritti minua loppujen lopuksi aika harvoin. Kaikista selkäsaunoistani sain varmaan alle kymmenen prosenttia isältäni. Sama pätee varmaan myös isosiskoni osalta. Ehkä isä kuritti veljeäni hieman useammin, mutta kyllä veljenikin osalta rangaistukset toimeenpani voittopuolisesti äitini. Yksi syy siihen, että ehdottomasti suurin osa selkäsaunoista tuli äidiltä on se, että isäni teki pitkiä työpäiviä ja oli melko usein työmatkoilla, joten hän oli paljon vähemmän kotona kuin äitini. Tämän takia kasvatusvastuu lepäsi ensisijaisesti äitini harteilla. Mutta silloinkin kun isä oli kotona ja joku meistä lapsista oli tottelematon tai oli tehnyt jotain "tuhmaa", niin oli paljon todennäköisempää, että rangaistuksen antoi äiti kuin isä. Kaiken kaikkiaan voin isäni osalta sanoa, että hänen kasvatusperiaatteensa olivat yhtä ankarat kuin äidillä, mutta hän ei ollut käytännössä mitenkään innokas rankaisija.

    Minun on myös hyvin vaikea kuvitella, että äitini olisi saanut jotain seksuaalista kiihotusta tai nautintoa meidän lasten löylyttämisestä. Hänen tiukkuutensa on varmaankin selitettävissä hyvin pitkälti sillä minkälaisen kasvatuksen hän oli itse saanut. (Tästä olenkin kirjoittanut aiemmin.) Ilmeisesti äitini koki, että vitsaa säästämätön kasvatus omassa lapsuudenkodissaan oli pitänyt hänet poissa pahoilta teiltä ja tukenut hänen kasvamistaan kunnon ihmiseksi. Äitini oli siis omaksunut oman äitinsä kasvatuksellisen "perinnön" eikä hänellä ollut syytä kyseenalaistaa näitä omakohtaisesti kokemiaan menettelytapoja kun isänikin oli periaatteen tasolla ihan samoilla linjoilla. Varmaankin jo 1970-luvun alkupuolella esiintyi julkisuudessa jonkin verran sellaisia radikaaleja käsityksiä, joiden mukaan lasten ruumiillinen kurittaminen oli jo periaatteessa täysin väärin, mutta en usko äitini lotkauttaneen korvaansakaan tällaisille ideoille. Äitini oli muutenkin luonteeltaan aika itsepäinen ihminen eikä hän voinut sietää sitä, että joku ulkopuolinen taso pyrkii manipuloimaan häntä muuttamaan ajatusmaailmaansa. Sikäli kun hän edes oli kuullut/lukenut sellaisia moderneja ajatuksia, että ruumiillista kuritusta tulisi välttää kasvatuksessa tai että se tulisi kieltää kokonaan - puhumattakaan nyt täysin vapaasta kasvatuksesta - niin äitini olisi todennäköisesti torjunut "sossujen ja kommunistien hapatuksena".

    Ainoa "nautinto", jonka äitini sai meidän lasten piiskaamisesta oli se, että sillä meidät sai tottelevaiseksi ja kilteiksi. Kyllähän se teki käytännön arkielämästä hirveän paljon sujuvampaa kun me lapset opimme tottelemaan kaikkia äidin vähäisiäkin käskyjä ja kieltoja välittömästi, ilman vastaväitteitä tai kyseenalaistamista. Ja jos joskus nämä tottelemisen perusperiaatteet pääsivät unohtumaan, niin äiti kyllä "muistutti" niistä sellaisella teholla, että jatkossa perhe-elämä oli taas "harmonista" kun me lapset muistimme taas totella sokeasti. Äitini voi siis sanoa nauttineen siitä, että vitsat turvasivat sellaisen tottelemisen, joka helpotti äidin käytännön elämää ja turvasi vankasti hänen auktoriteettinsa säilymisen. Mutta tässä ei ole mitään sukupuolisesti kieroutunutta.

    Tosin kyse ei ollut ainoastaan siitä, että äitini innokkaalla piiskanvinguttelulla turvasi itselleen arkipäivän sujuvan soljumisen ja henkilökohtaisen arvovaltansa järkkymättömän säilymisen, vaan kysymys oli viime kädessä periaatteellisesta, johdonmukaisesta ja määrätietoisesta kasvatustyöstä. Tiukalla kurinpidolla äiti ajatteli opettavansa meille itsekuria, siis sitä, että me rangaistuksen pelossa vähitellen oppisimme itse hillitsemään omia itsekkäitä impulssejamme ja kaikkea sitä pahantahtoisuutta, joka nousee "mustan sielun syövereistä". Samalla kun opimme itsehillintää ja kielteisten tunteiden piilottelua, niin luonteemme jalostuisi ja oppisimme käyttäytymään ihmisiksi. Äiti toisteli hyvin usein ajatusta, että pärjätäkseen elämässä pitää oppia sellaisia hyveitä kuin sääntöjen tinkimätön noudattaminen, toisten huomioonottaminen sekä kohtelias ja ystävällinen käytös. Tällaisiin yleviin päämääriin siis pyrittiin ehdotonta tottelemista korostavalla kurinpidolla.

    Eikä kysymys ollut vaan siitä, että meistä lapsista pyrittiin tekemään passiivisia tottelijoita, vaan äiti halusi opettaa meidät kantamaan myös aktiivisesti vastuuta omista teoistamme. Vaikka äitini ei vaikeiden lapsuuden ja nuoruutensa olosuhteiden takia pystynyt hankkimaan itselleen kovinkaan korkeaa koulutusta, niin hän arvosti koulutusta hyvin paljon. Hän kannusti meitä lapsia opiskelemaan mahdollisimman pitkälle. Kansakoulu- ja vielä oppikouluaikoina saattoi joskus tulla vitsaa huonoista koearvosanoista, mutta pohjimmiltaan äitini ymmärsi, että tällaisilla kannustamiskeinoilla on vain rajallinen vaikutus opiskeluintoon. Pitkällä aikajänteellä menestys on mahdollista vain jos lapsi todella sisäistää sen ajatuksen, että hän kantaa itse vastuun pärjäämisestään.
     
  12. vierailija Vierailija


    Oliko kotisi uskonnollinen? Millainen oli ankara selkäsauna eli sellainen joka tuli " automaattisesti " vähintään. Verrattuna siitä pahempiin
    Ja aikuisilla usein eroottinen piiskaus aikuisten kesken kiihottaa millä ei mitään tekemistä kurituksen kanssa.
     
  13. strykpojke Vierailija

    Hej Estelle!Kun sinä jaksat kirjoitta näin palj haluan minä tiedä kuinka sinun arkielämä on nyt?Oletko,eli minä luulen että sinulla on kiinnostunut tämä piiskaan saaminen eli fantasio sinä että haluat anna joku toinen ihminen selkäsauna joka itse sait eli haluatko nyt aikuisen saada samanlainen piiskaus kun sinä olit lapsi?Oletko naimisissa nyt eli oletko vapaa nainen joka halua leikkiä tämä s/m leikkiä?Minä olen avoin olemaan sinun leikkipaarteneri jos haluat leikki ja minä voin esitellä molemmat roolit,minä voin olla sinun ankara isäsi ja rangaistaa sinua ja paljo enemmän haluan olla sinun tottelematon poikalapsesi ja saada itse vitsarangaistus?Vastaa täällä eli minun e-postini joka on poikavanha@gmail.com
     
  14. Lapsenlapsi -70 Vierailija

    Minä sain ensimmäisen kerran vitsaa kai viisivuotiaana mummolta. Kyllä! Juuri siltä ihanalta, herttaiselta lapsenlasiaan paijaavalta isoäidiltä. Sellainen minunkin mummoni oli, mutta silti se antoi selkään. Minä olin lapsena paljonkin mummolassa. Siellä oli mukavaa tekemistä ja saattoi tavata serkkujakin, eikä matkaakaan ollut kuin kolme kilometriä. Kerran meillä sitten vaan meni mummon kanssa sukset ristiin pahemman kerran ja hän kävi hakemassa risun, otti polvilleen ja antoi piiskaa paljaalle pyllylle. Sanoi vain, näin minä tein ennen isällesikin kun se kuriton oli ja näin minä teen sinullekin. Kotona minä kantelin kaltoin kohtelusta äidille ja isälle. Sen sijaan että he olisivat osoittaneet myötätuntoa ja sännänneet kovistelemaan mummoa pojanpoikansa kurittamisesta, he totesivat, että mummo teki ihan oikein ja että pitäisi alkaa piiskaamaan minua kotonakin.

    Meillä normirangaistukset olivat tukistaminen ja nurkasta seisottaminen, mutta antoi äiti minulle sitten risuakin puolenkymmentä kertaa. Minä en tykännyt yhtään siitä, että hutkittiin piiskalla paljaalle pepulle. En minä uskonut voivani
    sitä e
    stääkään, mutta halusin silti ihan vaan periaatteen vuoksi tehdä vitsan antamisesta mahdollisimman hankalaa. Viimeisellä kerralla yhdeksänvuotiaana olikin äidillä jo täysi työ saada minut piiskatuksi. Olisihan se senkin jälkeen varmasti jollain tavoin onnistunut, mutta voi olla, ettei hän sitten enää pitänyt piiskaamista vaivan arvoisena.

    Vaan kyllä minä onnistuinkin. Kerran äiti yritti antaa minulle vitsaa seisaallani. Housut hän sai alas, mutta en minä suostunut seisomaan hänen edessään piiskattavana. Heittäydyin lattialle ja kiemurtelin niin, ettei äiti saanut peppuani piiskatuksi. Olin ihan varma, hän nostaisi minut polvilleen ja sitten olisi peli menetetty, mutta yllättäen hän jättikin kurittamisen sikseen. Se oli ihme, mutta joskushan niitäkin tapahtuu.

    Tuon vertaiset selkäsaunat jotka minä sain, ovat ihan OK. Ei niistä
    jäänyt
    mitään hampaankoloon. Kyllä se auttoi olemaan ihmisiksi kun tiesi, että muuten saattaa löytää itsensä äidin polvilta poikittain. Ei liian usein eikä liian kovasti, mutta pikkuinen piiskaus joskus tarvittaessa tekisi ihan hyvää monelle nykylapsellekin.
     
Kaikki kentät ovat pakollisia
Luonnos tallennettu Luonnos poistettu

Jaa tämä sivu

Alibi
Anna
Deko
Dome
Erä
Hymy
Kaksplus
Kippari
Kotilääkäri
Kotiliesi
Koululainen
Ruoka.fi
Parnasso
Seura
Suomen Kuvalehti
TM Rakennusmaailma
Tekniikan Maailma
Vauhdin Maailma
Golfpiste
Vene
Nettiauto
Ampparit
Plaza
Muropaketti