Te jotka olette tehneet abortin...

[figre]

Niin miltä se tuntuu fyysisesti ja henkisesti?
Ja missä järjestyksessä asia etenee?
Entä miltä teistä tuntui sen jälkeen henkisesti ja fyysisesti?
Saitteko hyvää kohtelua klinikalla/jouduitteko odottamaan kauan?
Kauanko toimenpide kestää?

Olen tekemässä huomenna raskaustestin ja mikäli tulos on se että olen raskaana aion abortin tehdä.

Arvostaisin sitä jos pitäisitte asiattomat mielipiteenne omassa päässäne te jotka ette aborttia ole tehneet/vastustatte sitä, se on kuitenkin oma päätökseni...

 

[Vieras]

Mua pelotti se toimenpide ihan megana, tehtiin siis nukutuksessa. Pelotti että jos en herääkään ja 2 lasta jo ennestään...
Henkisesti ei sinänsä ollut rankkaa koska olin ehtinyt käsitellä asiaa jo jonkun tovin ja muuta mahdollisuutta ei ollut, sikiöllä ei siis olisi ollut mahdollisuuksia elää.

Klinikalla sain hyvää kohtelua, samoin kaikki muut tytöt/naiset jotka siellä olivat. menin aamulla ja iltapäivällä pääsin pois.
Mulla ei tullut lainkaan kipuja enkä vuotanut yhtään! Se ihmetytti,mutta niinkin voi kuulemma käydä.
Illalla kotona vähän supisteli, mut sekin meni ohi.

 

[minä]

Itse tein raskaudenkeskeytyksen helmikuussa. Ensin tein tietenkin raskaustestin, joka oli siis plussa. Soitin terveyskeskukseen lääkärille ajan ja samalla minua pyydettiin soittamaan labraan aika (raskaustesti verikokeesta ja olikohan muistaakseni klamydiatesti). Sen jälkeen lääkäri teki sisätutkimuksen ja kyseli miksi haluan keskeyttää raskauden. Sain lääkäriltä lausunnon ja tilasin naistentautien poliklinikalta itselleni ajan. Parin viikon sisään positiivisesta raskaustestistä menin naistentautien poliklinikalle ja sain sieltä yhden tabletin kotiin, joka minun piti ottaa mukaan kotiini ja napata lauantaina. Maanantaina menin naistentautien poliklinikalle ja sain siellä ensin 4 tablettia ja siitä muistaakseni 4 tunnin päästä seuraavat 4 tablettia. Vuodon alettua pääsin kotiin. Olin poliklinikalla n. 7 tuntia.

Koska olin alle 9 rv:llä keskeytys tehtiin lääkkeellisesti, olin silloin rv 7. Henkilökunta oli ystävällistä ja ymmärtäväistä. Olosuhteiden pakosta päädyin keskeytykseen. Jälkeenpäin olen miettinyt, että teinkö oikein. Mutta tässä elämäntilanteessa minulla ei ollut muuta vaihtoehtoa. Mietin kuitenkin usein, että 3 kuukauden päästä pikkuinen olisi sylissäni. Joskus tunnen syyllisyyttä, mutta toisaalta tiedän, että ratkaisu oli oikea.

 

[malla]

Mulle on tehty yksi lääkkeellinen keskeytys n.7v sitten. Fyysisesti lääkkeiden saannin jälkeen on kuin tulisi todella kovat kuukautiskivut, siihen saa särkylääkettä. Henkisesti...niin..yritin olla ajattelematta koko asiaa, se vain oli tehtävä...mutta aina silloin tällöin asia palaa mieleen ja mietin,että nyt lapsi olisi niin ja niin vanha ja mulla olis nyt kolme lasta...mutta sitten taas ajattelen, että jos olisin silloin pitänyt sen lapsen, niin nyt mulla ei ehkä olis tota ihanaa tyttövauvaa. Sairaalassa sain mielestäni ihan hyvää kohtelua, aika neutraalia sellasta..osotin varmaan 5min, kun pääsin jo huoneeseen ja lääkitys aloitettiin. En muista tarkkaan kuinka kauan sairaalassa meni, mutta taisin mennä aamulla ja illasta lähdin kotiin..sieltä sai lähteä sitten kun itsestä siltä tuntuu...kivut oli mulla tosi kovat, eikä niihin auttanu tavallinen särkylääke, vaan sain suoraan suoneen kipulääkettä ja siitä meni sitten "pää sekaisin", jonka takia viivytin kotiinlähtöä. Runsas vuoto alkaa aika pian lääkkeiden saannin jälkeen ja jatkuu muutaman viikon.

 

[vieras]

Minulle tehtiin lääkkeellinen keskeytys. Raskaustestin jälkeen varasin ajan lääkärille ja siitä asiat eteni. Sairaalassa kävin kahtenä päivänä ottamassa lääkkeet ja odottelin siellä n. 3 tuntia että kaikki etenee normaalisti. Ei ollut kipua mutta toisena päivänä verta tuli valtavasti. Tuntui haikealta mutta oman jaksamisen vuoksi katsoin tämän kuitenkin paremmaksi ratkaisuksi. Voimia sinne.

 

[kahdesti]

mulla 2 lääkkeellistä aborttia takana.
ekan kerran piti mennä labraan, sit tk ja sit sieltä lähete polille. siel eka tabu ja sit 2pvn päästä ottamaan tokat emättimeen, ja olin siellä muutaman tunnin.

nyt tokan kerran menin yksityiselle, sieltä lähete polille. sieltä sain ekan tabun ja 2 mukaani, jotka otin kotona suun kautta.

henkisesti ok, ei morkkiksia.

 

[-]

Suren lopun elämääni, en mitään muuta elämässä ole niin paljon halunnut kuin vauvan.

Mutta olosuhteet pakottivat päätymään aborttiin..

 

[h]

12 vuotta sitten, silloin ei ollut lääkkellisiä vissin lainkaan. kaavintaan jouduin. Mulle oli alusta asti selvää, että teen abortin, syitä en kerro. Ei jännittänyt etukäteen, en ole kertaakaan katunut, hyvää kohtelua sairaalassa sain.

 

[Minulla]

Tein lääkeellisen keskeytyksen ihan itse. Sain ekan lääkkeen naistenklinikalla ja toisen mukaan, mikä piti asettaa emättimeen kolmen päivän kuluttua. Kaksi tuntia lääkkeen laitoin jälkeen vuoto alkoi runsaana. Jälkitarkastuksen ajan kohtaa en muista.

Olin käsitellyt asian jo ennen aborttia itseni kanssa,

 

[harmis]

Mä olin 24-v ja niin varma päätöksestäni että minulle se ei ole ollut yhtään vaikeaa psyykkisesti. En miettinyt asiaa sen enempää jälkikäteen. Nyt 10 vuotta myöhemmin mulla on kolme lasta.

 

[alina]

Anteeksi nyt.. Tuntuu kyllä pahalta toi abortti mutta ajattelen myös sinua ja kunnioitan päätöstäsi. Voimia kaikkeen.

 

[figre]

Kiitos paljon vastauksistanne pelkokin melkein hävisi sillä olen todella kipuherkkä

 

[Anna]

Niin miltä se tuntuu fyysisesti ja henkisesti?
Henkisesti oli todella raskasta, mutta olin henkisesti hyvin tasapainoton. Olen sitä vieläkin. suruprosessin läpi itkien ja surren. Mutta olen varma, että päätös oli minun tilanteessani oikea.

Ja missä järjestyksessä asia etenee?
Tein testin, otin yhteyttä terveyskeskukseen ja hain lähetteen. Naistentautien polilla varmistettiin raskaus verikokeella, sitten ultra. Ensimmäisen tabletin otin jo siellä, nielemällä joka lopetti elämän, sitten toisena päivänä menin pistättämään tabletit emättimeen, jotka saivat aikaan vuodon. Kipulääkkeistä kieltäydyin, mutta eipä tuo oikeasti sattunut lähes lainkaan. Ei ainakaan niin paljon kuin toivoin.

Sitten lepäsin ja odotin vuodon alkamista. Nukahdin ja sain levätä, sitten soitin miehen hakemaan. Tarkkaa aikaa en tiedä. Sitten oli tarkastuskäynti verikokein.

Henkilökunnan suhtautuminen oli todella asiallista ja asiantuntevaa.

 

[kahdesti]

aivan kamalalta tuntuu vieläkin. kahdesti tehnyt, elämä oli päin pyllyä sillon ja kadun niitä aivan sairaasti, mutta tehty mikä tehty. nyt kolme lasta. abortin jälkeen esim aloin itkemään kaupassa kun näin vauvan kärryissä. sairaalassa aloin itkemään hysteerisesti toimenpiteen jälkeen vessassa että nyt se vauva tippui tuonne pöntöön ym. kauhaet kivut oli mulla niistä.