Katso alla oleva video nähdäksesi, kuinka asennat sivustomme verkkosovellukseksi kotinäytöllesi.
Huomio: Tämä ominaisuus ei välttämättä ole käytettävissä kaikissa selaimissa.
Tässä hieman vanhemman äidin näkemys. Itse olen perheestä, jossa oli vain tyttöjä ja mieheni on taas perheestä jossa oli vain poikia. Omat lapseni ovat jo aikuisia, ja minulla on 3 poikaa ja yksi tyttö. Lähipiirini/ ja omien lapsieni perusteella voin todeta että lapsuusajan molemmat sukupuolet ovat vanhempien kannalta hyvin samankaltaisia, toki pieniä eroja löytyy luonteen lisäksi sukupuolen perusteellakin. Minusta suurin ero sukupuolien välillä korostuu kun lapset kasvavat aikuisiksi.
Itselläni ja siskoillani on hyvin läheiset välit vanhempiini. Miestäni saa taas patistaa soittamaan omille vanhemmilleen. Sama toistuu omien lapsieni kanssa. 3 poikaani soittavat minulle enemmän "pakosta" (jos ymmärrätte mitä tarkoitan) ja vaikka itse yritän pitää kaikkiin lapsiini tasavertaisesti yhteyttä, on tytön side meihin vanhempiin aikuisena kiinteämpi. Leikkisästi voisi ottaa esimerkiksi joulun, tytön kanssa käydään pitkiä keskusteluja siitä mitä tänä vuonna laitettaisiin joulupöytään ja kuka tekee mitäkin, kun poikien kanssa keskustelut ovat lähinnä sillä tasolla ehtivätkö he tänä vuonna joulupöytään myös meillekin. Tyttö käy meillä selvästi useammin perheensä kanssa kyläilemässä, ja lapsenlapsistammekin juuri tytön lapset ovat meitä useimmiten ilahduttamassa. Ja edelleenkin totean, että kaikkia rakastamme yhtä paljon ja toivomme poikiammekin useammin kyläilemään.
Vaikka en asiaa osannut ajatella kun lapset olivat pieniä, niin nyt ajatellen paljon olisi jäänyt vaille jos minulla ei tyttöä olisi. Olen tästä keskustellut muidenkin vanhempien kanssa, ja monilla toistuu sama, että perheet ovat enemmän tekemisissä tytön vanhempien kanssa. Monesti naiset kokevat perhearvot tärkeämmiksi, ja siten myös side omiin vanhempiin pysyy lujempana. Tässä siis vanhemman äidin näkemys siitä, miksi olisin jäänyt paljosta paitsi jos minulla ei tyttöä olisi.
Minä en oikeasti usko pojan opettamisen itsenäiseksi olevan sen vaikeampaa kuin tytönkään. Äidit vain tykkäävät paapoa niitä pikku mussukoitaan. Mitä niille sääntöjä asettamaan, pojat ovat poikia... Ja jos aikuisenakin löytyy pojalle passaaja tuosta noin, niin voidaankin todeta että eipä vanha koira uusia temppuja opi.
Tässä hieman vanhemman äidin näkemys. Itse olen perheestä, jossa oli vain tyttöjä ja mieheni on taas perheestä jossa oli vain poikia. Omat lapseni ovat jo aikuisia, ja minulla on 3 poikaa ja yksi tyttö. Lähipiirini/ ja omien lapsieni perusteella voin todeta että lapsuusajan molemmat sukupuolet ovat vanhempien kannalta hyvin samankaltaisia, toki pieniä eroja löytyy luonteen lisäksi sukupuolen perusteellakin. Minusta suurin ero sukupuolien välillä korostuu kun lapset kasvavat aikuisiksi.
Itselläni ja siskoillani on hyvin läheiset välit vanhempiini. Miestäni saa taas patistaa soittamaan omille vanhemmilleen. Sama toistuu omien lapsieni kanssa. 3 poikaani soittavat minulle enemmän "pakosta" (jos ymmärrätte mitä tarkoitan) ja vaikka itse yritän pitää kaikkiin lapsiini tasavertaisesti yhteyttä, on tytön side meihin vanhempiin aikuisena kiinteämpi. Leikkisästi voisi ottaa esimerkiksi joulun, tytön kanssa käydään pitkiä keskusteluja siitä mitä tänä vuonna laitettaisiin joulupöytään ja kuka tekee mitäkin, kun poikien kanssa keskustelut ovat lähinnä sillä tasolla ehtivätkö he tänä vuonna joulupöytään myös meillekin. Tyttö käy meillä selvästi useammin perheensä kanssa kyläilemässä, ja lapsenlapsistammekin juuri tytön lapset ovat meitä useimmiten ilahduttamassa. Ja edelleenkin totean, että kaikkia rakastamme yhtä paljon ja toivomme poikiammekin useammin kyläilemään.
Vaikka en asiaa osannut ajatella kun lapset olivat pieniä, niin nyt ajatellen paljon olisi jäänyt vaille jos minulla ei tyttöä olisi. Olen tästä keskustellut muidenkin vanhempien kanssa, ja monilla toistuu sama, että perheet ovat enemmän tekemisissä tytön vanhempien kanssa. Monesti naiset kokevat perhearvot tärkeämmiksi, ja siten myös side omiin vanhempiin pysyy lujempana. Tässä siis vanhemman äidin näkemys siitä, miksi olisin jäänyt paljosta paitsi jos minulla ei tyttöä olisi.
Meillä tyttö suuttuu, jos ei se saa pukea itse. Kyllä olen kuullut ihan toisiltakin äiti-ihmisiltä poikien haluavan, että heitä puetaan jne. Onhan se mukavaa.