Tehyn lakko oikeutettu, suomalaisten terveydenhuoltoon käytetty raha

[vieras]

Suomi käyttää vähän rahaa terveydenhuoltoon


Suomi käyttää terveydenhuoltoon vähemmän rahaa kuin muut teollisuusmaat,
ilmenee OECD:n tuoreesta katsauksesta. Sen mukaan Suomen
terveydenhuoltomenot olivat vuonna 2000 alle seitsemän prosenttia
bruttokansantuotteesta eli vähiten 20 maan vertailussa.
Suomen terveydenhuoltomenot eivät ole kasvaneet kymmeneen vuoteen. Vuonna
1990 Suomen terveydenhuoltomenot olivat 7,9 prosenttia bkt:sta.
Suomessa kansalaiset maksavat melko suuren osan terveydenhuolloin kuluista
itse. Kokonaismenoista maksut kattavat 20 prosenttia entisen 14 prosentin
sijaan. Osuus on kehittyneiden maiden korkeimpia.

---
Suomen valtion budjetti on ylijäämäinen, rahaa ei laiteta sinne mihin sen pitäisi kansalaisten mielestä ohjautua. Vaalikeskusteluissa tuli hyvin selväksi, että suomalaiset haluaisivat lisätä rahaa erityisesti terveydenhuoltoon ja hoitoalan palkkoihin.

 

[Nyynä]

tuo ei oo suoraan verrannollinen.

ja sitte: mikä LAKKO???? eihän ne mitään lakkoa oo missään vaiheessa alottaneet ku suoria vaan irtisanomisilla lähteneet liikkeelle.

*muoks* niin, jos ylijäämää on 1,5 miljardia niin pitääkö se kaikki laittaa velanmaksuun? kun se on kuitenki ylimääränen velanlyhennys...

 

[Tilli]

Kukaan ei ole menossa LAKKOON.

 

[vieras]

Saisinko taulukkoa tms. siitä, millaiset elämiskustannukset on eri OECD-maissa? Eli mitä asuminen maksaa, entä ruoka, vaatteet..?

 

[Keittiönoita]

Hallitushan myönsi jo sen ylimääräisen valtionavun, minkä lupasi. Kunnat vaan meni jakamaan sen kaikille kuntatyöntekijöille eikä niille, joille se oli tarkoitettu.

 

[vieras]

ei lakolla hoitoala ennenkään oo saanut mitään, nyt kyse pienen osan irtisanoutumisista kohteissa joissa se näkyy/tuntuu ja pelottaa myös tavallista tallaajaa. Kyselin meidän tk:sta, ei vaikuta tavalliseen kuntalaiseen mitenkään irtisanoutumiset, jos ei keskussairaalatasoista hoitoa tarvitse.

 

[ärsyyntynyt]

ei lakolla hoitoala ennenkään oo saanut mitään, nyt kyse pienen osan irtisanoutumisista kohteissa joissa se näkyy/tuntuu ja pelottaa myös tavallista tallaajaa. Kyselin meidän tk:sta, ei vaikuta tavalliseen kuntalaiseen mitenkään irtisanoutumiset, jos ei keskussairaalatasoista hoitoa tarvitse.

Koskaanhan ei tiedä kuitenkaan mitä saattaa sattua, jolloin on pää kainalossa, jonne se tässä tilanteessa taitaisi jäädäkin. Että ei mielestäni voi ajatella ettei vaikuta tavalliseen kuntalaiseen ollenkaan.

Paljonhan on ihmisiä, joita asia koskettaa erilaisten hoitojenkin kannalta ym. ja synnytykset. Kiva olla pääkaupunkiseudulta, kun ei tiedä mihin hornan tuuttiin saa lähteä synnyttämään

 

[vieras]

Vuonna 2005 Suomen terveydenhuoltomenojen suhde bruttokansantuotteeseen oli 7,5 prosenttia (kuvio 2). Tämä oli 0,1 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuotta aikaisemmin. OECD Health Data 2006-tietokannan mukaan terveydenhuoltomenojen keskimääräinen bruttokansantuotesuhde OECD-maissa oli 9,0 prosenttia vuonna 2004. Kansainvälisessä vertailussa Suomen terveydenhuoltomenot suhteessa bruttokansantuotteeseen ovat OECD-maiden alhaisimpia. Eroa selittää osin Suomen terveydenhuoltohenkilöstön alhainen palkkataso. Toinen eroa selittävä tekijä on vanhusten laitoshoitomenojen tilastointiero Suomen ja monien OECD-maiden välillä. Suomessa vanhusten laitoshoitomenot on sisällytetty terveydenhuoltomenoihin monia muita OECD-maita suppeammin.

HUOMATKAA "eroa selittää osin Suomen terveydenhuoltohenkilöstön alhainen palkkataso".
Verrattaessa työolosuhteita ja palkkatasoa esimerkiksi Ruotsiin ja Norjaan tulemme selvästi jälkijunassa.