Teinkö väärin? (kaverin synttärille menosta)

[vieras]

Meillä eilen tuolla koululaisella oli koulukaverinsa synttärit joihin kutsu oli tullut jo ainakin viikkoa aikaisemmin. Tuo meidän koululainen on luonteeltaan aika arka ja ujo ja uudet tilanteet ja ihmiset tuppaavat jännittämään. No eilenkin alkoi sitten kiukutella ettei halua mennä kaverinsa synttäreille, taustalla varmaan, ainakin osittain, että jännitti tilannetta. Nämä olivat toiset kaverisynttärit joihin sai kutsun. No minä sitten "pakotin" menemään synttäreille tai oikeestaan lahjoin menemään (lupasin uuden lelun jos menee) ja aikansa kiukuteltuaan tyttö sitten kummiskin ihan hyvällä mielellä meni vaikka alkuun parkui ettei tahdo mennä. Poishakiessa oli ihan tyytyväisen oloinen ja kiukusta ei tietoakaan. Mitäs mieltä muut olette teinkö ihan täysin väärin?

 

[vieras]

Minä olisin laittanut ilman lahjomisia. Ennen menoa voidaan kiukuta, mutta aina on tyytyväisiä takaisin tullessa.

 

[nöppäri]

Et, kannatta varmaan vielä jutskata asiasta, että oppii itsekkin huomaamaan, ettei kaikki uusi ja erilainen ole niin pahasta, vaan voi olla hirmu kivaakin kun vaan rohkeasti menee =)

 

[noh]

Se olisi ollut väärin, jos olisit sanonut, että tyttö saa kolme kk kotiarestia, ellei mene juhliin. Tuollainen lahjonnalla (eli positiivisella tavalla) "pakottaminen" on mun mielestäi ihan ok. Tyttökin huomaa pikku hiljaa, että nuo synttärit ovat ihan hauskoja juttuja, kunhan ensin rohkaistuu menemään.

 

[ei ei ei]

Niin, mitäs teet sitten kun se tuosta oppii että aletaans kiukutella joka asiasta eikä lopeta ennen kuin saa taas jotain "kivaa" HALOO!

 

[Kowalski]

No...mä en olisi jaksanut vääntää tuollaisesta asiasta noinkin ison lapsen kanssa. Jos kiukkuaa, ettei halua synttäreille, niin olkoon menemättä - sama se mulle :snotty:

(saatikka että lahjoisin lasta siitä, että hän kiukuttelee)

 

[aha]

Mä en katsoisi tuota lapsen itkua "kiukutteluksi", jos lapsi tosiaan on kovin arka ja ujo, kuten ap aloituksessaan sanoi. Silloin uudet tilanteet saattavat todella pelottaa.

 

[tiinu]

Eiköhän kaikki sitä lahjontaa jossain määrin käytä, se vaan unohtuu tällä palstalla, kun koppavana arvostellaan muita.
Täällä myös usein unohtuu se, että lapsia on erilaisia. Jos oma lapsi on reipas, niin eihän sitä voi asettua sellaisen kenkiin, jonka lapsi ei ole.
Miksi sinusta ap tuntuu, että olisit jotain väärin tehnyt? Itse kuitenkin huomasit että se toimi...

 

[tiinu]

Mä en katsoisi tuota lapsen itkua "kiukutteluksi", jos lapsi tosiaan on kovin arka ja ujo, kuten ap aloituksessaan sanoi. Silloin uudet tilanteet saattavat todella pelottaa.

Tämä on niin totta. Täällä mammat on sitä mieltä, että kaikki lapsen itku ja tunteidennäyttäminen on kiukuttelua.

 

[vaa]

Ujoa lasta voi hyvin rohkaista ja kannustaa tuollaisiin tilanteisiin tai tilaisuuksiin. Ei pakottaa, mutta rohkaista. Tässä tapauksessa lahjominenkaan ei ollut varmaan liioittelua. Nämä asiat riippuvat kovasti lapsen luonteesta.

 

[vieras]

Teit aivan oikein! Aran ja ujon lapsen kiukuttelu synttäreistä oli aivan varmasti nimenomaan pelkoa ja jännitystä, varsinkin kun vasta toiset kaverisynttärit. Hienoa, että pakotit hänet menemään eikä tuossa lahjonnassakaan mitään pahaa ollut. Nyt keskitytte muistelemaan miten kivaa synttäreillä oli ja ehkä seuraavalla kerralla ei jännitä niin paljon.

 

[vaa]

No...mä en olisi jaksanut vääntää tuollaisesta asiasta noinkin ison lapsen kanssa. Jos kiukkuaa, ettei halua synttäreille, niin olkoon menemättä - sama se mulle :snotty:

(saatikka että lahjoisin lasta siitä, että hän kiukuttelee)

Kaikki lapsetahan ovat luonteeltaan samanlaisia kuin sinun lapsesi? Ja kaikki lapsen itku tai purkaukset on kiukuttelua?
Ujon lapsen kanssa tuo "vääntäminen" yleensä kannattaa kunhan se vääntäminen on hengeltään positiivista, lasta rohkaisevaa ja kannustavaa.