temperamentti parisuhteessa

[NinaP]

Olen ollut lapsesta asti erittäin kiltti, herkkä ja herttainen tyttö. Minun luonteessa on yksi vika, jonka haluisin korjata. Saatan möksähtää helposti ja en välttämättä aina ajattele mitä sanon, kunnes tajuan itsekin ettei tästä aiheesta kannata suuttua. Miten voisin hillitä itseäni? En siis käyttäydy agressiiivisesti tai mitään muutakaan, vaan sanon suoraan mitä ajattelen enkä aina välttämättä osaa sanoa nätisti ja normaalilla äänenpainolla vaan tiuskaisemalla. Parisuhteessa saattaa olla riitaa tämän takia, ja jos mies on sellainen että ettei kestä minkäänlaista riitelyä vaan ahdistuu. Haluisin elää tulevaisuudessa tasaisessa parisuhteessa ja että tulevat ongelmat voi ratkoa puhumalla ja selvittämällä. (Siis aiemmissa parisuhteissa oikeanlaista ongelmien ratkaisukykyä ei ole ollut)

 

[Sivhos]

Opettele peilin edessä yksin ollessa.Silloin itsekin huomaat miltä se näyttää,ja myös kuulostaa.Harjoittele ystäviesi kanssa itsehillintää,tiuskikaa,äyskikää toisillenne,ja opetelkaa itsehillintää.Oppia ikä kaikki.

 

[hec-]

Entä jos mies muuttuisikin niin, ettei ahdistuisi tiuskimisesta? Kyllä asiat saa suoraan sanoa ja koska temperamentti johtuu fyysisistä ja hermostollisista ominaisuuksista, ei sitä oikein voi muuttaa. Ehkä mies voi oppia, ettei tiuskaiseminen tarkoita mitään ja että siitä ei kannata itseensä ottaa? Ja pyydäthän tietty anteeksi heti kun olet rauhoittunut.

Tälleen mulle ammattilainen on neuvonut, kun valitin että räjähdän liian helposti.

 

[M-82]

Kyllä käytöstään voi korjata, jos on tarpeeksi motivaatiota. Sinulla sitä ainakin jonkin verran näyttää olevan, kun haet täältä neuvoa. Mieti käytöksesi syitä. Onko niin, että jätät jotain "kilttinä" sisällesi ja sitten huonolla tuulella töksäytät sen tylysti ulos, kun itsehillintä on suuttumisen vuoksi heikompaa? Jos on näin, niin opettele sanomaan mielipiteesi heti (fiksusti), jotta et varastoi ja kasvata asiaa sisälläsi. Kyllä varmasti osaat hyvinkin asioita ilmaista.

Pyri puhumaan ongelmallisista asioista silloin, kun olette molemmat rauhallisia. Varsinkin naisille on yleistä, että joskus tulee näitä tunteen puuskia, joissa sanotaan kaikenlaista hyvin liioitellusti ja reagoidaan kaikkeen voimakkaasti. Niitä sanomisia ei saa koskaan takaisin. Kannattaa siis välttää asioiden puimista sellaisessa mielentilassa ja ottaa vaikka rauhoittumistauko.

Päättäkää yhdessä yksi asia käsiteltäväksi kerrallaan. Ei vedetä niitä viime kesän ja toissatalven sattumuksia esille samaan syssyyn. Keskustelun tarkoitus on, että molemmilla on sama selkeä päämäärä: ongelmien ratkaiseminen yhdessä ja yksi kerrallaan. Eli tiimipeliä, eikä syyttelyä. Älä sano "olet tällainen / teet näin...", vaan "minusta tuntuu..."

Niin ja niitä mielipiteitä ei sitten aina kannata brutaalisen rehellisesti laukoa jokaisesta pienestä asiasta, jos niistä toinen voi loukkaantua.

 

[rauhassa vaan eteenpäin]

Entä jos mies muuttuisikin niin, ettei ahdistuisi tiuskimisesta? Kyllä asiat saa suoraan sanoa ja koska temperamentti johtuu fyysisistä ja hermostollisista ominaisuuksista, ei sitä oikein voi muuttaa. Ehkä mies voi oppia, ettei tiuskaiseminen tarkoita mitään ja että siitä ei kannata itseensä ottaa? Ja pyydäthän tietty anteeksi heti kun olet rauhoittunut.

Tälleen mulle ammattilainen on neuvonut, kun valitin että räjähdän liian helposti.

Hyvin kirjoitettu ja samoin minäkin olen selvitellyt kiivauttani asiantuntijan kanssa, jossa on vaan todettu temperamenttien erilaisuudesta ja vastuun ottamisesta tilanteissa jotka on kiivaudellaan aiheuttanut.

Jos oppii hyväksymään luonteensa myös tarve tiuskimiseen lievenee. Ihan faktaa ja sen takia käytöksen korjaaminen onnistuu vasta sen jälkeen. Jos muutos perustuu pakottamiseen ei se aiheuta kuin mahanpuruja ja entistä pahemman käytöksen ajan kuluessa.

Se, joka tiuskimisesta ahdistuu, on paras peili ja kannustaja muutokseen, mutta hänenkin pitäisi jaksaa olla kärsivällinen ja käsittää, ettei muutos tapahdu hetkessä. On tehtävä yhteistyötä, jos ei usko yksin pärjäävänsä. Siispä parisuhteen palaverin paikka!