Tiedätkö sen tunteen, kun... (yksinäisyydestä)

["vieras"]

..laitat "ystäville" viestiä, kyselet kuulumisia.. Kun pyydät "ystävää" kylään, ulos, ihan minne vaan.. eikä kukaan vastaa, tai jos vastaa niin tasan parilla lauseella kysyttyyn asiaan, mutta koskaan kukaan ei kysy, miten SINÄ jakselet ja mitä SULLE kuuluu.. Kun mietit niitä aikoja, kun kaikki oli erilailla, kun ystävät pitivät yhteyttä, pyysivät kylään, kaupungille, ulos. Kun jollain kaverilla oli vaikeaa, se olit aina sinä, joka meni tueksi ja avuksi, kun sitten kaverilla alkoi mennä paremmin, sinut nakattiin nurkkaan kuin käytetty rukkanen, jota ei enää tarvittu. Etkä osaa sanoa, miksi kaikki muuttui. Usein vedotaan kiireisiin, mutta voiko kellään olla niin kiire 24/7, ettei yhtä viestiä kerkeäisi kirjoittaa? On niin yksinäinen olo, ei enää ketään kenen kanssa puhua, nauraa, viettää aikaa. Enkä ole kyllä ketään suututtanut, en vain tiedä, miksei ketään enää kiinnosta..

 

[Fine van Brooklyn med pieno]

Noh, ne hankki lapsia ja ryhtyi itsekkäiksi.

 

["mä"]

Katso peiliin..

 

["aloittaja"]

[QUOTE="mä";25354434]Katso peiliin..[/QUOTE]

Näinpä juuri..

 

[_Pai]

Tiedän tunteen...

 

["vieras"]

Ehkä sinusta vain nyt tuntuu siltä, jostain satunnaisesta syystä joka ei ole niin paha kuin luulet. Ehkä ystävälläsi oli kiireinen tilanne tai jotain. Ehkä ystäväsi ei itse ole erityisen sosiaalinen ihminen, eikä hänelle tule mieleen pitää yhteyttä, ajattelee ehkä ettet kaipaa sitä. En usko, että tarkoitus oli mitenkään heittää sinua nurkkaan. Oletko muuten ns. sekaantuva ihminen, eli jos häntä vähän hävettää omat ongelmansa eikä halua että niihin sekaannutaan enempää, haluaa pärjätä itse?