Tiesittekö, että sektiolla ei ole mitään tekemistä synnytyksen kanssa?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja olipa kummallinen lääkäri
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
O

olipa kummallinen lääkäri

Vieras
Kävin eilen gynekologilla. Lääkäri oli vähän vanhempi nainen ja erittäin kova höpöttämään. Lörpötteli niitä näitä ja yhtäkkiä juttu kääntyi synnytyksiin. Hän sanoi, että sektiolla ei ole mitään tekemistä synnytyksen kanssa. Se on kuulemma ihan eri juttu kuin oikea synnytys eli normaalisti alakautta. Hänellä itsellään oli kokemusta molemmista. Ja mulla on takana kaksi "oikeaa" synnytystä. Oli kyllä sen verran erikoisen oloinen lääkäri, että taidan jatkossa mennä johonkin muualle. Kyselipä sitten vielä minun lapsistani ja kun kuuli, että ikäeroa on vähän, alle 2 vuotta, sanoi hän kauhistuneena, että oho, oliko se vahinko... Minä siinä sitten loukkaantuneena totesin, että ei ollut, vaan suunniteltu. Kuten oikeasti olikin.
 
hmm, mut varmaan naulataan täällä seinään kun nyt suuni avaan, mut joo sectio ois mullekin suuri pettymys.. esikoisen kohdalla sitä harkittiin pitkittyneen avautumisen takia, mutta ei onneks tarvittu.. oisin pettynyt jos en olisi alateitse lastani maailmaan saanut.
Joskus kun tokaa aletaan odottamaan niin joudun synnytystapa-arvioon ja saas nähä tuomion :|
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
On eri juttu joo, mutta kun lääkäri sanoi, että sektiolla ei ole mitään tekemistä synnytyksen kanssa. Mun mielestä sekin on synnytys, koska vauva syntyy.


Lääkärit aika monesti ajattelee ihan vaan teknisesti nää jutut. Onhan se ihan eri "hoitaa" sectio kuin alatiesynnytys.
 
Mulla neljä synnytystä ja yksi sectio. Onhan ne eri asia ja aivan erilaiselta tuntuu elämä synnytyksen kuin section jälkeen. Ei siis se puoli, että vauvan saa, vaan tämä fyysinen puoli. Mulle leikkuriin mennessä hoitaja sanoi, että oletkin synnytykseen tulossa, kun otti minua sinne vastaan. Se yllätti ja ilahdutti samaan aikaan. Vaikeaksi käynyt synnytys kääntyi sectioksi ihan viimemetreillä ja minua pelotti. Tytön käsi alkoi tulla ekana maailmaan ja olihan se melkoinen este alatiesynnytykseen.

Minua hoidettiin koko ajan synnyttäjänä, ei leikkauspotilaana. Lääkäri puhui minulle kuinka vauva syntyy leikkauksessa ja sen sellaista asiaan kuuluvaa. Kätilö, joka tuli mukaan leikkuriin kertoi, mitä tapahtuu ja sanoi, että nyt vauva syntyi ja tulipas terhakka tyttö. Neidillä oli painoa 5185g, joten ihan pikkuinen helpotuksen huokaus pääsi, kun leikattiin.

Tämä oli viides lapseni ja kuudetta nyt kovasti haaveillaan. Jos saisin valita, niin ne normaalin kokoiset mitä mulla on ollut, yli neli kiloiset synnyttäisin mieluummin alakautta, mutta nämä hiukka isomman puoleiset mieluusti sit sectiolla. Siitä ei jäänyt kauhua eikä tunnetta, että olisin epäonnistunut tai jotain. Tämä tehtiin vauvan terveyden ja hengenpelastamiseksi ja pääasia on, että vauva syntyi ja voi hyvin.

Neitimme on nyt 2.7v iloinen prinsessa. En ole kokoenut yhtenäkään päivänä, etten oli lastani synnyttänyt. Olinhan jonkin aikaa synnytyssalissa, mutta heti veden mentyä tuli käsikin esille. Olin jo 7cm auki synnärille mennessä, joten kauaa en salissa ehtinyt olla. Jotain vartin varmaan. Tällaisia kokemuksia minulla.
 
Niin minustakin puhuttiin kokoajan synnyttäjänä vaikka leikattiin. Ja papereissa maininta synnyttänyt sektiolla. Ei sillä itselleni ole väliä onko se vai ei, pääasia että lapsi saatiin ulos ja että hänelläkin syntymäpäivä on.
 
toisaalta miks sitten on aina ensisynnyttäjä jos aikaisempi on leikattu? Mulla tosiaan 2 leikkausta takana, toista yritin synnyttää 23h ja nyt jos kolmas tulisi olisin taas ensisynnyttäjä..
 
Alkuperäinen kirjoittaja Nappe:
toisaalta miks sitten on aina ensisynnyttäjä jos aikaisempi on leikattu? Mulla tosiaan 2 leikkausta takana, toista yritin synnyttää 23h ja nyt jos kolmas tulisi olisin taas ensisynnyttäjä..

Etpä kuule enää synnytä alakautta jos kerta 2 kertaa leikattu! Eli olisitpa 3 kertaa sectiolla synnyttävä!
 
Eihän sektio ole synnytys, mutta kyllä siinäkin ihminen syntyy. Mun mielestä synnytys ja syntymä ovat eri asioita. Synnytys on sitä puskemista ja syntymä on se suuri ihme, joka voi toteutua monella tavalla.
 

Eikö sitten se ole synnytys jos vauva tulee ilman puskemista alakautta alas esim autossa matkalla sairaalaan? Mikä termistö sille on?

Ihme juttuja.

t. 3 alakautta, 1 sektioitu (jota myös pidän synnytyksenä)

Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Synnytys on sitä puskemista .

 
Alkuperäinen kirjoittaja stella-av:
Eikö sitten se ole synnytys jos vauva tulee ilman puskemista alakautta alas esim autossa matkalla sairaalaan? Mikä termistö sille on?

Ihme juttuja.

t. 3 alakautta, 1 sektioitu (jota myös pidän synnytyksenä)

Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Synnytys on sitä puskemista .

Ehkä puskeminen oli turhan vahva sana. Mutta mun mielestä synnyttäminen on tekemistä, syntymä on se asia joka tapahtuu. Sektiossa äiti ei tee mitään. Henk.koht. olen sitä mieltä, että se on ihan sama miten se lapsi tulee. Se syntymän ihme siinä on kuitenkin se maailman ihanin asia.
 
Pienetpä on ihmisen murheet, jos sektio on pettymys! Mulla on takana kaksi alatiesynnytystä ja yksi sektio, eikä mitään moittimista sektiossakaan synnytystapana. Kun tilanne on se, ettei lapsi kestä alatiesynnytystä (ja selviytyminen epävarmaa sektiollakin), ei todellakaan ekana mieti sitä, että onpa ikävää, etten saanut synnyttä "oikeasti". Kannattaa miettiä, mitkä asiat on oikeasti tärkeitä..

 
Alkuperäinen kirjoittaja vierailen:
sektioon en suostuis kuin jos ois vauvan tai oma henki kyseessä.

voi mikä sankari olet!
et varmaan suostuisi, jos olisi vaikka perätila ja lapsesi saisi esim. erbin pareesin ja roikottaisi kättä loppuelämänsä? tai kärsisi hapenpuutteesta ja saisi aivovaurion? näissä tapauksissahan ei ole henki kyseessä ja lastasi varmaan aikuisena lohduttaisi, että: "Äiti ei suostunut sektioon, kun ei ollut henki kyseessä...?"
 
Alkuperäinen kirjoittaja Sörhipöykerö:
:D Kyllä sillä nyt vaan on tekemistä synnytyksen kanssa.

Niin minunkin mielestä. Varsinkin synnyttäjän ja lapsen kannalta. Lääkäristä en sitten osaa sanoa, mutta tuskin nekään sektioi ketään, joka ei muuten olis synnyttämäisillään.

:whistle:

Ja toisaalta, jos ei olisi näillä asioilla tekemistä keskenään, niin sitten meidän esikoinen ei ilmeisesti olisi syntynyt ollenkaan. Itse molempia tyylejä kokeilleena kyllä pidän enemmän alatiesynnytyksestä. Siihen verrattuna tuntikausien ponnistusvaihe sektioon päättyneenä tuntui noin neljältä synnytykseltä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Nappe:
toisaalta miks sitten on aina ensisynnyttäjä jos aikaisempi on leikattu? Mulla tosiaan 2 leikkausta takana, toista yritin synnyttää 23h ja nyt jos kolmas tulisi olisin taas ensisynnyttäjä..

täällä myös sama tilanne, kaksi sektiota ja kolmas sitten leikataan, niin lääkäri kertoi, joten turha haaveilla enää alatiesynnytyksestä....
 
Alkuperäinen kirjoittaja no justiin:
Alkuperäinen kirjoittaja vierailen:
sektioon en suostuis kuin jos ois vauvan tai oma henki kyseessä.

voi mikä sankari olet!
et varmaan suostuisi, jos olisi vaikka perätila ja lapsesi saisi esim. erbin pareesin ja roikottaisi kättä loppuelämänsä? tai kärsisi hapenpuutteesta ja saisi aivovaurion? näissä tapauksissahan ei ole henki kyseessä ja lastasi varmaan aikuisena lohduttaisi, että: "Äiti ei suostunut sektioon, kun ei ollut henki kyseessä...?"

no korjaan, että terveys sitten kyseessä. ei tartte hermostua, hanki elämä.
 
Synnyttää voi kahdella tavalla, joko alakautta tai sektiolla. Sen nyt kaikki tietää, mutta voihan näiden kanssa aina saivarrella, jos tahtoo. Voihan alatiesynnytyksenkin jakaa luomuun ja synnytykseen, jossa on käytetty kipulääkkeitä.

Mä ainakin olen ylpeä siitä, että olen äiti. En siitä miten tai millä tavalla olen synnyttänyt.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vierailen:
Alkuperäinen kirjoittaja no justiin:
Alkuperäinen kirjoittaja vierailen:
sektioon en suostuis kuin jos ois vauvan tai oma henki kyseessä.

voi mikä sankari olet!
et varmaan suostuisi, jos olisi vaikka perätila ja lapsesi saisi esim. erbin pareesin ja roikottaisi kättä loppuelämänsä? tai kärsisi hapenpuutteesta ja saisi aivovaurion? näissä tapauksissahan ei ole henki kyseessä ja lastasi varmaan aikuisena lohduttaisi, että: "Äiti ei suostunut sektioon, kun ei ollut henki kyseessä...?"

no korjaan, että terveys sitten kyseessä. ei tartte hermostua, hanki elämä.

Mistä muusta syystä sektioita paljon tehdäänkään?
Pelkosektioita, mutta niitä halutaan itse, niihin ei tarvitse suostua.

 
Alkuperäinen kirjoittaja vierailen:
Alkuperäinen kirjoittaja no justiin:
Alkuperäinen kirjoittaja vierailen:
sektioon en suostuis kuin jos ois vauvan tai oma henki kyseessä.

voi mikä sankari olet!
et varmaan suostuisi, jos olisi vaikka perätila ja lapsesi saisi esim. erbin pareesin ja roikottaisi kättä loppuelämänsä? tai kärsisi hapenpuutteesta ja saisi aivovaurion? näissä tapauksissahan ei ole henki kyseessä ja lastasi varmaan aikuisena lohduttaisi, että: "Äiti ei suostunut sektioon, kun ei ollut henki kyseessä...?"

no korjaan, että terveys sitten kyseessä. ei tartte hermostua, hanki elämä.

hanki itse niin monta elämää, kuin mielesi tekee, mutta muista sitten synnyttää ne alakautta, arjen sankarimamma!
 
Sektio on leikkaus,tietysti se liitty synnytykseen sillä että lapsi otetaan leikkaamalla pois kohdusta mutta käsitteenä sitä ei voi kutsua synnytykseksi,se on leikkaus.
 

Similar threads

Y
Viestiä
3
Luettu
2K
V
L
Viestiä
2
Luettu
969
Aihe vapaa
Lapsen ravinto 6:sta 24:n kuukauden ikään.
L

Yhteistyössä