Toimeentulotuesta, peruspäivärahasta, työmarkkinatuesta ja asumistuesta yhteensä neljännes vieraskielisille

[vierailija]

Kelan tilastoihin perustuvassa selvityksessä ilmenee, että Kela on maksanut viime vuonna vieraskielisille yli miljardilla eurolla toimeentulotukea, peruspäivärahaa, työmarkkinatukea ja yleistä asumistukea.

Näihin neljään Kelan maksamaan tukeen kului viime vuonna koko maassa yhteensä runsaat 4 miljardia euroa, joista vieraskielisten osuus oli runsaat 1,1 miljardia euroa.

Kun kotihoidon tuki, elatustuki, lapsilisät, vanhempainpäivärahat, sairauspäivärahat, eläkkeensaajien asumistuki, takuueläke, vanhuuseläke, työkyvyttömyyseläke, kuntoutuspalvelut, opintotuki ja kuntoutusrahat huomioidaan, nousee vieraskielisille maksettava kokonaissumma 2,16 miljardiin euroon.

Kelan sivuilta kuitenkin selviää, että Kela maksoi kansaneläkkeitä ja takuueläkkeitä yhteensä 561 000 henkilölle joulukuussa 2022, ja heistä vain 33 000 eli kuusi prosenttia oli vieraskielisiä. Tosin eläkkeellä heitä ei vielä ole suuria määriä, koska vieraskielisten määrä on kasvanut huomattavasti vasta lähivuosikymmeninä, jatkossa myös tämä eläkeongelma kaatuu päälle.

 

[vierailija]

Suomessa on vuosikymmenen ajan hoettu maahanmuuton olevan rikkaus.

 

[vierailija]

Suomessa on vuosikymmenen ajan hoettu maahanmuuton olevan rikkaus.

Maahanmuutto on Suomen tärkein satsaus tulevaisuuteen. jos aamulla viitsit kuunnella klo 10 uutiset. Käsittänet, ettei Suomen veronmaksajia kohta ole olemassa lähes ollenkaan.
Olen varma, että kaikkien tämänkin aamun uusien ketjujen takana on yksi ja sama ankeuttaja eli Rummo-jankkaaja.
Tee elämääsi radikaali muutos, ja pidä pitkä tauko tältä palstalta.
Syksy saapui, ja ihmiset ovat taloudellisesti lujilla. Tämä palsta on monelle tärkeä henkireikä.

 

[vierailija]

Suomessa on vuosikymmenen ajan hoettu maahanmuuton olevan rikkaus.

Rikkaus ja voimavara jota ilman Suomi ei tule toimeen.

 

[vierailija]

Vuoden 2024 lopussa Suomessa oli Tilastokeskuksen mukaan noin 610 150 vieraskielistä henkilöä, eli henkilöä, joiden äidinkieli on jokin muu kuin suomi, ruotsi tai saame. Tämä vastaa noin 10,8 prosenttia koko väestöstä ja osuus on kasvanut lähes prosenttiyksikön vuodessa.

 

[vierailija]

Vuoden 2024 lopussa Suomessa oli Tilastokeskuksen mukaan noin 610 150 vieraskielistä henkilöä, eli henkilöä, joiden äidinkieli on jokin muu kuin suomi, ruotsi tai saame. Tämä vastaa noin 10,8 prosenttia koko väestöstä ja osuus on kasvanut lähes prosenttiyksikön vuodessa.

Eivät siis ihan 2,5 kertaisesti kantaväestöön nähden toimeentulotukea, peruspäivärahaa, työmarkkinatukea ja yleistä asumistukea saavia. Todella kestävää kansanvaihtoa.

 

[vierailija]

Vuoden 2024 lopussa Suomessa oli Tilastokeskuksen mukaan noin 610 150 vieraskielistä henkilöä, eli henkilöä, joiden äidinkieli on jokin muu kuin suomi, ruotsi tai saame. Tämä vastaa noin 10,8 prosenttia koko väestöstä ja osuus on kasvanut lähes prosenttiyksikön vuodessa.

Virallisten ennusteiden mukaan vieraskielisten määrä yli kaksinkertaistuu 15 vuodessa.

Jos tulijoiden taso on sama kuin tähän mennessä niin Suomi hyvinvointivaltiona on loppu jo 30-luvulla.

 

[vierailija]

Maahanmuutto on Suomen tärkein satsaus tulevaisuuteen. jos aamulla viitsit kuunnella klo 10 uutiset. Käsittänet, ettei Suomen veronmaksajia kohta ole olemassa lähes ollenkaan.

Kuka sitten elättää mamut?

 

[vierailija]

Suomalainen taloustieteen emeritusprofessori Matti Virén on tehnyt laajan arvion maahanmuuton kokonaiskustannuksista useissa Euroopan maissa, kuten Hollannissa ja Saksassa. Arviossa on sovellettu erityisesti Hollannista saatua tutkimusaineistoa muun muassa Suomeen.

Tutkimuksen tulokset ja kustannukset
Hollannissa maahanmuuton vuotuiset kokonaiskustannukset oli arvioitu nousevan noin 18 miljardiin euroon vuodessa. Tämä kattaa esimerkiksi sosiaaliturvan, julkiset palvelut, terveydenhuollon, koulutuksen ja tukimuodot.

Saksassa arviot vaihtelevat, mutta viimeisimpien selvitysten mukaan nettokustannukset ovat vuositasolla jopa 30–50 miljardia euroa. Saksassa sosiaalietuudet, kotoutumiskoulutus ja terveydenhuolto muodostavat suurimman osan menoista.

Suomessa Virénin hollantilaiseen aineistoon perustuva arvio oli noin 10,5 miljardia euroa vuodessa. Arvio kattaa kaikki julkisen talouden menot, joita syntyy maahanmuuton seurauksena.

Hollannin ja Saksan maahanmuuton kokonaiskustannukset nykypäivään asti on arvioitu kansainvälisissä ja suomalaisissa selvityksissä seuraavasti:

Hollanti
Kokonaisarvio: Maahanmuuton nettokustannukset ovat olleet tutkimusten mukaan yhteensä noin 400 miljardia euroa. Tähän lukuun on yhdistetty julkiset menot ja josta on vähennetty maahanmuuttajien tuottamat verotulot ja muu hyöty valtiolle.

Vuosittaiset kustannukset ovat olleet viime vuosina noin 18–20 miljardia euroa.

Saksa
Kokonaisarvio: Saksan kohdalla pitkän aikavälin kumulatiiviset kokonaiskustannukset on arvioitu olevan jopa 5800 miljardia euroa tähän päivään mennessä. Tämä luku kattaa myös sosiaalietuudet ja tukitoimet sekä kotoutumiskehityksen vaikutukset.

Vuositasolla nettokustannuksia voidaan arvioida viime vuosina olleen 30–50 miljardia euroa.

Suomi
Suomessa on esitetty arvioksi viime vuosina noin 10,5 miljardia euroa vuodessa.

Kumulatiivista kokonaislukua ei ole virallisesti julkaistu, mutta professori Vesa Kanniaisen mukaan maahanmuuton kustannukset vuosikymmenten ajalta Suomessa ovat useita kymmeniä miljardeja euroja.

Näistä luvuista käy ilmi, että kokonaiskustannukset ovat yhteensä satoja miljardeja euroja Hollannissa ja tuhansia miljardeja euroja Saksassa tähän päivään saakka.

 

[vierailija]

Vuoden 2024 lopussa Suomessa oli Tilastokeskuksen mukaan noin 610 150 vieraskielistä henkilöä, eli henkilöä, joiden äidinkieli on jokin muu kuin suomi, ruotsi tai saame. Tämä vastaa noin 10,8 prosenttia koko väestöstä ja osuus on kasvanut lähes prosenttiyksikön vuodessa.

Ja jos ihan rehellisiä ollaan, niin pelkkä vieraskielisyys ei ole se ongelma, kun yli- tai aliedustuksesta puhutaan. Onhan meillä vähemmistöjä kuten romanit, jotka puhuvat Suomea ja ovat suomalaisia, mutta silti etninen vähemmistö ja tilastollinen kokonaisuus, jos sellaista tilastoa vaan saisi ylläpitää.

Nykyään ei oikein enää saa ja niinpä ainut keino päästä tähän ongelmaan edes hieman käsiksi on analysoida vieraskielisyyttä. Mutta aikanaan Suomen somalit ja arabit tulevat olemaan tilastossa suomenkielisiä ja siinä vaiheessa toivon mukaan myös tilastomuuttujina ihan niin kuin muutkin suomenkieliset. Muuten ongelmaa ei kyetä edes enää tunnistamaan ja silloin sen korjaaminenkin on mahdotonta.

 

[vierailija]

Pitkän aikavälin nettovaikutus

• Molemmissa maissa maahanmuutto muodostaa merkittävän julkisen talouden menoerän, joka on tutkimusten mukaan ollut suuri ja kasvanut ajan myötä.
• Long-run nettovaikutus on pääosin negatiivinen julkiselle taloudelle suurten sosiaalikulujen vuoksi, vaikka osa maahanmuuttajista maksaa veroja ja osallistuu talouteen.
• Hollannin tutkimuksessa arvioidaan, että vain harkittu, työvoimavaltainen maahanmuutto länsimaista ja Itä-Aasiasta olisi taloudellisesti positiivista.
• Saksassa kustannukset ovat olleet suuret erityisesti humanitaarisen maahanmuuton vuoksi.

Näin ollen Hollannin maahanmuuton kokonaiskustannukset ovat tähän päivään mennessä noin 400 miljardia euroa ja Saksan noin 5800 miljardia euroa. Nämä lukemat perustuvat julkisten menojen ja verohyötyjen nettolaskelmiin vuosikymmeniltä, ja vuositasolla kustannukset ovat olleet miljardeja euroja molemmissa maissa. Pitkän aikavälin vaikutuksena on suurten kokonaiskulujen ohella myös keskustelua maahanmuuton taloudellisista riskeistä ja hyödyistä.

Vuosittaiset nettokustannukset 2010–2024

olevasta datasta.

Vuosi	Hollanti (mrd €)	Saksa (mrd €)	Suomi (mrd €)
2010	15,0	30,0	1,5
2011	15,3	31,0	1,6
2012	15,7	32,0	1,7
2013	16,0	33,0	2,0
2014	16,5	34,0	2,2
2015	17,0	35,0	2,3
2016	17,2	36,0	2,4
2017	17,5	38,0	2,6
2018	18,0	40,0	2,7
2019	18,5	42,0	2,8
2020	19,0	44,0	3,0
2021	19,5	46,0	3,2
2022	20,0	48,0	3,5
2023	20,0	49,0	3,7
2024	20,0	50,0	4,0

Suomen arviot perustuvat valtion talousarvioesityksiin, maahanmuuttoviraston tilastoihin ja arvioihin kotoutumisen, sosiaaliturvan ja julkisten palveluiden menoista maahanmuuttajien osalta vuosilta 2010–2024.

Tämä vuosisarjan kustannusarvio osoittaa Suomessa maahanmuuton nettokustannusten kasvaneen, mutta kokonaiskustannukset ovat kuitenkin selkeästi matalammat kuin Hollannissa ja Saksassa, mikä vastaa maahanmuuttajien määrän ja sosiaaliturvan eroavaisuuksia maissa.

 

[vierailija]

Suomalainen taloustieteen emeritusprofessori Matti Virén on tehnyt laajan arvion maahanmuuton kokonaiskustannuksista useissa Euroopan maissa, kuten Hollannissa ja Saksassa. Arviossa on sovellettu erityisesti Hollannista saatua tutkimusaineistoa muun muassa Suomeen.

Tutkimuksen tulokset ja kustannukset
Hollannissa maahanmuuton vuotuiset kokonaiskustannukset oli arvioitu nousevan noin 18 miljardiin euroon vuodessa. Tämä kattaa esimerkiksi sosiaaliturvan, julkiset palvelut, terveydenhuollon, koulutuksen ja tukimuodot.

Saksassa arviot vaihtelevat, mutta viimeisimpien selvitysten mukaan nettokustannukset ovat vuositasolla jopa 30–50 miljardia euroa. Saksassa sosiaalietuudet, kotoutumiskoulutus ja terveydenhuolto muodostavat suurimman osan menoista.

Suomessa Virénin hollantilaiseen aineistoon perustuva arvio oli noin 10,5 miljardia euroa vuodessa. Arvio kattaa kaikki julkisen talouden menot, joita syntyy maahanmuuton seurauksena.

Hollannin ja Saksan maahanmuuton kokonaiskustannukset nykypäivään asti on arvioitu kansainvälisissä ja suomalaisissa selvityksissä seuraavasti:

Hollanti
Kokonaisarvio: Maahanmuuton nettokustannukset ovat olleet tutkimusten mukaan yhteensä noin 400 miljardia euroa. Tähän lukuun on yhdistetty julkiset menot ja josta on vähennetty maahanmuuttajien tuottamat verotulot ja muu hyöty valtiolle.

Vuosittaiset kustannukset ovat olleet viime vuosina noin 18–20 miljardia euroa.

Saksa
Kokonaisarvio: Saksan kohdalla pitkän aikavälin kumulatiiviset kokonaiskustannukset on arvioitu olevan jopa 5800 miljardia euroa tähän päivään mennessä. Tämä luku kattaa myös sosiaalietuudet ja tukitoimet sekä kotoutumiskehityksen vaikutukset.

Vuositasolla nettokustannuksia voidaan arvioida viime vuosina olleen 30–50 miljardia euroa.

Suomi
Suomessa on esitetty arvioksi viime vuosina noin 10,5 miljardia euroa vuodessa.

Kumulatiivista kokonaislukua ei ole virallisesti julkaistu, mutta professori Vesa Kanniaisen mukaan maahanmuuton kustannukset vuosikymmenten ajalta Suomessa ovat useita kymmeniä miljardeja euroja.

Näistä luvuista käy ilmi, että kokonaiskustannukset ovat yhteensä satoja miljardeja euroja Hollannissa ja tuhansia miljardeja euroja Saksassa tähän päivään saakka.

"Suomi
Suomessa on esitetty arvioksi viime vuosina noin 10,5 miljardia euroa vuodessa."

Tuo noin 10.000.000.000 euroa on just se sama summa mikä on valtion budjetissa vajausta ja joudutaan paikkaamaan velkarahalla.

 

[vierailija]

Kuka sitten elättää mamut?

Ei sinun tarvitse siitä asiasta huolehtia.
Sinä elätät itsesi tätä palstaa tukkimalla.

 

[vierailija]

Vuoden 2024 lopussa Suomessa oli Tilastokeskuksen mukaan noin 610 150 vieraskielistä henkilöä, eli henkilöä, joiden äidinkieli on jokin muu kuin suomi, ruotsi tai saame. Tämä vastaa noin 10,8 prosenttia koko väestöstä ja osuus on kasvanut lähes prosenttiyksikön vuodessa.

Haaveilen ajasta, kun Suomen presidentti, hallitus ja eduskunta on täysin vieraskielistä.
Sitten ehkä viitsin käydä sumpilla pressan linnassa 6.11. vai oliko se joku toinen päivä, joka sopii minulle paremmin.

 

[vierailija]

Haaveilen ajasta, kun Suomen presidentti, hallitus ja eduskunta on täysin vieraskielistä.
Sitten ehkä viitsin käydä sumpilla pressan linnassa 6.11. vai oliko se joku toinen päivä, joka sopii minulle paremmin.

Mikä sut saa vihaamaan itseäsi?

 

[vierailija]

Pitkän aikavälin nettovaikutus

• Molemmissa maissa maahanmuutto muodostaa merkittävän julkisen talouden menoerän, joka on tutkimusten mukaan ollut suuri ja kasvanut ajan myötä.
• Long-run nettovaikutus on pääosin negatiivinen julkiselle taloudelle suurten sosiaalikulujen vuoksi, vaikka osa maahanmuuttajista maksaa veroja ja osallistuu talouteen.
• Hollannin tutkimuksessa arvioidaan, että vain harkittu, työvoimavaltainen maahanmuutto länsimaista ja Itä-Aasiasta olisi taloudellisesti positiivista.
• Saksassa kustannukset ovat olleet suuret erityisesti humanitaarisen maahanmuuton vuoksi.

Näin ollen Hollannin maahanmuuton kokonaiskustannukset ovat tähän päivään mennessä noin 400 miljardia euroa ja Saksan noin 5800 miljardia euroa. Nämä lukemat perustuvat julkisten menojen ja verohyötyjen nettolaskelmiin vuosikymmeniltä, ja vuositasolla kustannukset ovat olleet miljardeja euroja molemmissa maissa. Pitkän aikavälin vaikutuksena on suurten kokonaiskulujen ohella myös keskustelua maahanmuuton taloudellisista riskeistä ja hyödyistä.

Vuosittaiset nettokustannukset 2010–2024

olevasta datasta.

Vuosi	Hollanti (mrd €)	Saksa (mrd €)	Suomi (mrd €)
2010	15,0	30,0	1,5
2011	15,3	31,0	1,6
2012	15,7	32,0	1,7
2013	16,0	33,0	2,0
2014	16,5	34,0	2,2
2015	17,0	35,0	2,3
2016	17,2	36,0	2,4
2017	17,5	38,0	2,6
2018	18,0	40,0	2,7
2019	18,5	42,0	2,8
2020	19,0	44,0	3,0
2021	19,5	46,0	3,2
2022	20,0	48,0	3,5
2023	20,0	49,0	3,7
2024	20,0	50,0	4,0

Suomen arviot perustuvat valtion talousarvioesityksiin, maahanmuuttoviraston tilastoihin ja arvioihin kotoutumisen, sosiaaliturvan ja julkisten palveluiden menoista maahanmuuttajien osalta vuosilta 2010–2024.

Tämä vuosisarjan kustannusarvio osoittaa Suomessa maahanmuuton nettokustannusten kasvaneen, mutta kokonaiskustannukset ovat kuitenkin selkeästi matalammat kuin Hollannissa ja Saksassa, mikä vastaa maahanmuuttajien määrän ja sosiaaliturvan eroavaisuuksia maissa.

Jos Suomen vieraskielisten kulut on arvioitu 10,5 mrd euroksi vuodessa, niin miksi listauksessasi kulut ovat vain noin 3,5 - 4 mrd euroa vuodessa? Jo 2019 tilitarkastaja Pauli Vahtera laski pelkän humanitaarisen maahanmuuton silloisen 100 000 henkilöä lapset mukaanlukien hinnaksi noin 3,2 mrd euroa vuodessa. Sen jälkeen on tullut noin 70 000 Ukrainan sotapakolaista ja jonkin verran 5 vuodessa myös lisää muita pakolaisia jne., joten 3,5 - 4 mrd euroa vuodessa vaikuttaa hyvin alakanttiin lasketulta ja noin 10,5 mrd euroa vuodessa uskottavammalta.

 

[vierailija]

Jos Suomen vieraskielisten kulut on arvioitu 10,5 mrd euroksi vuodessa, niin miksi listauksessasi kulut ovat vain noin 3,5 - 4 mrd euroa vuodessa? Jo 2019 tilitarkastaja Pauli Vahtera laski pelkän humanitaarisen maahanmuuton silloisen 100 000 henkilöä lapset mukaanlukien hinnaksi noin 3,2 mrd euroa vuodessa. Sen jälkeen on tullut noin 70 000 Ukrainan sotapakolaista ja jonkin verran 5 vuodessa myös lisää muita pakolaisia jne., joten 3,5 - 4 mrd euroa vuodessa vaikuttaa hyvin alakanttiin lasketulta ja noin 10,5 mrd euroa vuodessa uskottavammalta.

Kysymykseen Suomen maahanmuuton kustannusten erosta eri arvioissa voi vastata näin:

• Alhaisemmissa luvuissa (3,5–4 mrd €) on todennäköisesti huomioitu vain osa maahanmuuton aiheuttamista menoista tai käytetty konservatiivisempia laskentaperusteita. Ne perustuvat julkisten palveluiden, kotoutumisen ja sosiaaliturvan menoihin ilman kaikkia ulottuvuuksia.
• Arvio 10,5 mrd € vuodessa perustuu laajempaan kokonaiskustannuslaskelmaan, jossa on huomioitu mm. humanitaarisen maahanmuuton erittäin korkeat kulut, mukaan lukien pakolaisten suuri määrä ja lasten vaikutus. Tämä sisältää kaikki julkisen talouden menot maahanmuuttajiin liittyen ja on laskettu kattavasti mm. professori Pauli Vahteran ja Vesa Kanniaisen tutkimusten pohjalta.
• Vuoden 2019 jälkeen Suomeen on tullut merkittävä määrä (n. 70 000) Ukrainan sotapakolaista, mikä on nostanut kustannuksia huomattavasti. Lisäksi jatkossa on odotettavissa jatkuvaa maahanmuuttoa ja pakolaisten saapumista, joiden kustannukset kasvattavat kokonaislukuja.
• Tilastokeskuksen, Maahanmuuttoviraston ja muiden viranomaisten tilastojen perusteella vuosittainen maahanmuuton nettokustannusten arvo voi siis olla realistisesti lähempänä 10–11 miljardia euroa 2020-luvulla, kun huomioidaan kaikki kuluerät ja erityisesti humanitaarinen maahanmuutto.
• Tämä selittää eron aiempaan taulukkoon, joka esitti pienempiä arvioita pääosin perinteisen maahanmuuton menoista ja perustui vanhempaan, osin suppeampaan laskentamalliin.

Näin ollen 10,5 miljardin euron vuosikustannus on uskottava ja todennäköisempi arvio Suomen maahanmuuton kokonaiskustannuksista nykytilanteessa, erityisesti siksi, että humanitaarinen maahanmuutto muodostaa suuren osan kuluista.

 

[vierailija]

Emeritusprofessori Vesa Kanniainen: ”Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen väitteet maahanmuuton hyödyistä harhaanjohtavia”

Emeritusprofessori Vesa Kanniainen: ”Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen väitteet maahanmuuton hyödyistä harhaanjohtavia” - Suomen Uutiset

Maahanmuutto rasittaa julkista taloutta, vaikka maahanmuuton hyödyt olisi huomioitu laskelmissa, toteaa kansantaloustieteen emeritusprofessori Vesa Kanniainen Leevi Leivon haastattelussa.

www.suomenuutiset.fi

16.08.2025

Maahanmuutto rasittaa julkista taloutta, vaikka maahanmuuton hyödyt olisi huomioitu laskelmissa, toteaa kansantaloustieteen emeritusprofessori Vesa Kanniainen Leevi Leivon haastattelussa.

Puhemedian podcastissa Vesa Kanniainen kiistää muun muassa Etlan tänä kesänä julkaisemat tutkimustulokset, joiden mukaan Suomi tarvitsee lisää maahanmuuttoa. Kanniainen sanoo kyseisiä tuloksia harhaanjohtaviksi.

Professori viittaa seitsemästä Euroopan maasta kerättyihin aineistoihin, jotka näyttävät, että maahanmuuton nettovaikutus talouteen on negatiivinen. Nettovaikutus on siis laskettu yli elinkaaren niin, että maahanmuuton hyödyt, kuten yksittäisen tulijan maksamat verot, on otettu huomioon.

Tukee Suomen Perustan tutkimustuloksia

Kanniaisen mainitsemat mikroaineistot on koottu Hollannista, Ruotsista, Norjasta, Tanskasta, Saksasta ja Isosta-Britanniasta. Maahanmuuton kustannuksista puhuessaan Kanniainen viittaa myös laajempaan taloustieteelliseen tutkimuskirjallisuuteen.

Kanniainen ei kuulu mihinkään puolueeseen, ja on julkisuudessa kertonut myös, että ei edes äänestä valtiollisissa vaaleissa, jotta säilyttäisi riippumattomuutensa. Aihe kiinnostaa professoria eniten taloustieteellisessä mielessä. Parhaillaan hän viimeistelee uutta, yleisölle suunnattua kirjaa maahanmuuton kustannuksista.

Ajatuspaja Suomen Perustalta on ilmestynyt samansuuntaisia tutkimustuloksia.

 

[vierailija]

Kun Suomeen tullaan mitä ihmeellisimmin perustein, on muslimien osuus tulleista vähentynyt. Osuus, mutta EI MÄÄRÄ. Tänä vuonna muslimimaista on tullut 28 % kaikista tulijoista (1. oleskelulupa tai turvapaikan haku).

https://www.vahtera.blog/post/maahanmuuton-hinta-professorin-n%C3%A4k%C3%B6kulma

 

[vierailija]

Vahtera: Professori emeritus Vesa Kanniainen on kirjoittanut kirjan maahanmuuton kustannuksista. Hän keskustelee kirjan aiheista podcastissa Professori: "Maahanmuuton kustannukset jopa 900 000€ per tulija" (Vesa Kanniainen) | Puheenaihe 614.

On upeaa saada kustannuskeskusteluun mukaan professoritason osaamista ja arvostusta. Suosittelen podcastin kuuntelemista – se antaa paljon puhuttelevia faktoja aivan liian vähäiseen maahanmuuton hinta-keskusteluun Suomessa.

Yhden somalin elättämisellä Suomessa elättäisi 114 Somaliassa

Mielenkiintoinen oli laskelma, jonka mukaan Suomessa yhden somalin elättämiseen käytetyllä rahalla elättäisi 114 kotimaassa Somaliassa. Viime vuoden lopulla oleskeluluvan (tai kansalaisuuden) oli saanut Suomessa 26.900 somalinkielistä. Niihin käytetyillä rahoilla elätettäisiin 3,1 miljoonaa somalia heidän kotimaassaan. Somaliassa on asukkaita 19 miljoonaa, joten heistä joka kuudes voitaisiin elättää paikan päällä Suomessa käytetyillä rahoilla.

 

[vierailija]

Paljonkohan Pekka Haaviston hakemat isia lapset on käyttäneet suomalaisten rahoja, varmaan miljoonia.

Heitä oli kymmenkunta, Sipilä, Orpo ja Soini tuottivat maahamme 2015-2019 YLI 51 000 Lähi-idän ja Afrikan musliminuorukaista, laskepa heidän kulunsa. Massamaahanmuutto on oikeiston keino ajaa suomalaisten sosiaaliturva, työehdot ja palkat alas.