Ä
äiti
Vieras
19-vuotias tyttömme kirjoitti juuri keväällä ylioppilaaksi. Hän ei vielä päässyt opiskelemaan, joten pitää välivuotta töitä tehden. Tyttö asuu vielä ainakin tämän vuoden kotona, on halukas muuttamaan vasta vuoden tai parin päästä. Hän tienaa töistään parhaimmillaan yli 1300e kuussa, joskus vähemmän koska töitä ei aina ole säännöllisesti 5 päivää viikossa, joskus voi olla vain 3-4. Tyttö myös mahd. menee avoimeen yliopistoon opiskelemaan, ei ole vielä päättänyt.
Olemme ihan tyytyväisiä siihen, että lapsemme asuu vielä kotona, meillä on runsaasti tilaa, hänen lisäkseen kodissamme asuu vain yksi alle 18v nuori, muita sisaruksia ei ole. Jotkut ovat sitä mieltä, ettei meidän pitäisi elättää enää 19-vuotiasta, vaan pitäisi ottaa häneltä vuokrarahaa, mahd. maksua ruuasta jne. Ajatus tuntuu ainakin meille vieraalta...olemme kohtalaisen varakkaita, joten talouden kannalta emme tarvitse lapseltamme vuokraa tai muuta maksua. Hän saa siis käyttää kaikki työstään ansaitsemat rahansa itseensä ja tulevaisuuttaan varten, opiskelua, omaa asuntoa yms. varten. Maksamme hänen elämisensä: ruuan, joitakin vaatteita, kännykkälaskut jne. Lisäksi hän ja sisaruksensa saavat molemmat 60e kuukausirahaa, jolla saavat kustantaa kaikki ylimääräiset hankinnat, biletykset ja muut menot. Olen ylpeä tytöstäni: hän tekee reippaasti töitä, aikoo ensi keväänä hakea yliopistoon ja todellakin tajuaa rahan arvon
n säästeliäs eikä paljon tuhlaile, maksoi jopa koko autokoulunsa itse kesätyörahoillaan. Kotitöihin hänen tietysti pitää osallistua eikä vain olla passattavana kotona (kuten jotkut nuoret.)
Olemmeko tehneet väärin, kun emme ole ottaneet tytöltä maksua vaan elätämme hänet vielä sen vuoden, pari? Miten itse toimisitte oman samanikäisen jälkikasvun kanssa?
Olemme ihan tyytyväisiä siihen, että lapsemme asuu vielä kotona, meillä on runsaasti tilaa, hänen lisäkseen kodissamme asuu vain yksi alle 18v nuori, muita sisaruksia ei ole. Jotkut ovat sitä mieltä, ettei meidän pitäisi elättää enää 19-vuotiasta, vaan pitäisi ottaa häneltä vuokrarahaa, mahd. maksua ruuasta jne. Ajatus tuntuu ainakin meille vieraalta...olemme kohtalaisen varakkaita, joten talouden kannalta emme tarvitse lapseltamme vuokraa tai muuta maksua. Hän saa siis käyttää kaikki työstään ansaitsemat rahansa itseensä ja tulevaisuuttaan varten, opiskelua, omaa asuntoa yms. varten. Maksamme hänen elämisensä: ruuan, joitakin vaatteita, kännykkälaskut jne. Lisäksi hän ja sisaruksensa saavat molemmat 60e kuukausirahaa, jolla saavat kustantaa kaikki ylimääräiset hankinnat, biletykset ja muut menot. Olen ylpeä tytöstäni: hän tekee reippaasti töitä, aikoo ensi keväänä hakea yliopistoon ja todellakin tajuaa rahan arvon
Olemmeko tehneet väärin, kun emme ole ottaneet tytöltä maksua vaan elätämme hänet vielä sen vuoden, pari? Miten itse toimisitte oman samanikäisen jälkikasvun kanssa?