Toimittajan ihmeelliset ajatukset lapsen muistin toiminnasta

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Urseele
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
U

Urseele

Vieras
Kainuun Sanomissa oli juttu japanilaisesta kuvausryhmästä, joka tuli Kainuuseen kuvaamaan suomalaisia poimijoita. Jutussa sanottiin, että kuvauksissa "näyttelevänä" toimiva 8-vuotias tyttö "tuskin muistaa" viime kertaa, jolloin samainen lapsi avusti kuvausryhmää ollessaan vain 6-vuotias.

Tämä sai minut miettimään, että minkä ikäisestä teillä plussalaiset on ensimmäiset muistot elämästänne?

Muistan itse varmuudella 2,5-vuotiaana, kuinka pikkusisko syntyi, kuinka tuijotin sairaalassa yhtä viherkasvia ja sängyn päädyssä ollutta säätömekanismia - asioita, joita ei ole valokuvia otettu.
Muistan myös kuinka osoitin sormella 1v6kk iässä kahta värikästä papukaijaa, jotka olivat setäni lemmikkejä. Tuostakaan ei ole kuvia. Muistan vielä isän ja äidin äänen kun he supattivat matalalla äänellä että "siellä ne linnut nukkuu".

En toki muista KAIKKEA elämäni varhaisvuosista, mutta mielestäni pienikin lapsi voi muistaa hyvin varhaisesta tapahtumia varmuudella.

Oma lapseni oli viime viikolla sukuloimassa paikassa, jossa ei ole käyty kokonaiseen vuoteen. Hän on nyt kolme vuotta, vuosi sitten tietenkin kaksi. Hän kysyi heti pihalla maakellarin ovella, että onko se muumilelu vielä siellä sisällä. Asiasta ei ole puhuttu vuoteen.
 
Kaksivuotiaasta muistan jo aika paljon. Muistan istuneeni rattaissa ja kun suljin silmäni, näin punaista kun oli aurinkoinen ilma. Nelivuotiaasta muistan jo suurimman osan asioista.
 
"Fivush tells WebMD that Western children tend to have stronger early memories because their dialog with parents and other adults tends to be more autobiographical." - jos vanhemmat puhuvat lasten kanssa näiden kokemuksista, lasten muistot pysyvät paremmin aivoissa.

Minun eka muistoni on 1-vuotiaspäivästä. Muistan kuinka tätäni suhuässä oikein suhisi kun hän sanoi, että "näytä SHOrmella ykSHi". Muistan, kuinka kova leikkikehän puusäleikkö oli kun pidin siitä kiinni. Miten voin muistaa noin paljon? En tiedä, mutta meillä äitini puhui todella, todella paljon kerraten jotain tapahtumia. Hän oli aina sanomassa, että "muistatko Veera kun näit sen linnun viime viikolla" - ja sitten linnusta puhuttiin aina vähän väliä ja se muisto tavallaan säilyi, koska sen ei annettu kadota.
 
Mulla taas nuo yllä kuvailemat ja muutkin muistot ovat ns. yksityisiä, josta kukaan ei ole ollut tietoinen, eli niistä ei ole minulle puhuttu. Mutta monet muistot varhaislapsuudesta ovat aika tunnepitoisia.
 
Mulla on ekat muistot noin nelivuotiaana, mutta en kyllä 'suurinta osaa asioista' muista ala-asteeltakaan. Tiedän esim käyneeni kreikassa 6-vuotiaana, mutta reissusta muistan lähinnä junamatkan ja jotain lentokoneesta, sekä merenrannan, en esim hotellia ollenkaan.
Noin muuten ajattelisin että elämässä isommat tapahtumat jäis jo kuusvuotiaana mieleen.

Muistamiseeen vaikuttaa valokuvien lisäksi se miten muistijälkeä pidetään yllä, jos asiasta jutellaan useita kertoja myöhemmin niin muistikuva pysyy mielessä.
 

Yhteistyössä