Toggle sidebar

Toinen lapsi haaveissa

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja -TiuhtiViuhti92-
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Vastaa
T

-TiuhtiViuhti92-

Vieras
Mua kiinnostaisi, että milloin muut palstalaiset on alkaneet yrittämään toista lasta.
Kertokaahan kokemuksia, kuinka arki rullasi raskausaikana, miten synnytys meni ja tietysti olisi kiva kuulla arjesta kahden lapsen kanssa :)

Aloittajalla on 1v 3kk tytär, vauva-aikana oli omat haasteensa. Koliikkia ja runsaasti unettomia öitä.
Vaikka vähän jännittää ja mietityttää niin unelma täydestä perheestä vie voiton :D
ollaan nyt yksi kierto yritetty, mutta toistaiseksi ei uudesta tulokkaasta ole tietoa.
-TiuhtiViuhti92
 
Meillä on lapsilla ikäeroa 1v8kk, eli olin raskaana kun esikoinen oli n.11kk, ja kun vauva syntyi, oli esikoinen siis sen 1v8kk (daa). Raskausaika meni hyvin, samoin toipuminen sektiosta nostelemattomuuksineen. Vauva aika meni hyvin. Vauva valvotti ekat 3kk niin että heräsi tunnin välein, sitten n. kk 2-3h välein jne. Nukuin sohvalla vauvan kanssa että muut sai nukuttua. Välillä oli univelkaa, mutta nukuin sitä pois kun mies oli kotona. No problem.

NYT...Blaah:

Esikoinen on 3v, ja kuopus 1,5v. Välillä on toooosi rankkaa. Esikoisella on uhmaa, 1v osaa ja ei osaa, huutoa, parkua, tappelua..kotia ei olekaan niin helppo pitää siistinä enää (tosin en pysty olemaan jos on sotkuista joten jotenkin venymme). Kaikkialle meneminen on vähän tuskaa, pukemisineen, olemisineen, siirtymisineen.. Usein katselen ympärilleni että miten muilla joilla on n. tämän ikäiset lapset. Kun esim. blogeja lukee, niin niistä tulee vain sellainen olo että heillä mennään ja harrastellaan leppoisasti menemään. Itse en aina jaksaisi, mutta eipä ole muuta vaihtoehtoa. Pakko venyttää omaa pinnaa joka ikinen päivä että lapsilla olisi rauhallinen, riidaton, mukava koti. Mutta vähän väliä joku huutaa, ja koko ajan joku sanoo äiti äiti äiti äiti äiti äiti äiti äiti äiti äiti äiti äiti äiti äiti äiti äiti äiti äiti äiti äiti äiti äiti äiti äiti äiti äiti äiti äiti äiti äiti äiti äiti äiti äiti äiti äiti äiti äiti äiti äiti äiti äiti äiti äiti äiti äiti äiti äiti äiti äiti äiti äiti äiti äiti äiti äiti äiti äiti äiti äiti äiti äiti äiti äiti äiti äiti..

Kaippa se joskus helpottaa. Vauva aika oli siis vielä iiiisiä verrattuna tähän.
 
Meillä on lapsilla 3 v ikäeroa ja toisesta tulin siis raskaaksi joskus kun esikoinen oli 2,5 vuotta. Alku ol7 vaikeinta, koska esikoisella erittäin vaikea uhmaikä. Ei olisi halunnut, että imetän ja oli muutenkin sellainen raivoapina. Ilmoitti muun muassa mummille, että hän muuttaa mummille, koska vauva on tullut kotiin. Yritin antaa huomiota, mutta vaikeaa se oli.

Tämä helpotti kuitenkin aika nopeasti, kun vauva alkoi tekemään muutakin kuin vain nukkui. Nykyään kun nuorempi on jo 2, on lapsista toisilleen paljon seuraa. Pienempikin ikäero olisi voinut olla hyvä, mutta toki siinä vaarana kaksi uhmaikäistä samaan aikaan, mutta kaiken kestää ja kaikki loppuu. Rankkaa tulee olemaan, mutta myös niitä hyviä aikoja ja voin kertoa, että 5 vuotias on jo tosi helppo. Sanoin vaan, ettet oelästy ja jätä tekemättä :D Toinen oli paljon helpompi, koska esikoisesta oli aina seuraa.
 
Tästä mä niin haaveilenkin, kun lapset kasvaa ja pitäisivät toisilleen seuraa. Tai tappelevat :'D
Yritystä jatketaan ja myönnän olleeni aika pettynyt kun ei tästä ekasta vielä tärpännyt. Harvinaistahan se on.
Ehkä sekin kertoo tästä vauvakuumeeni luonteesta, kuinka tosissaan sitä on tässä mukana :) <3
Ruusuista kuvia olen pyrkinyt välttämään, etteivät sokaise :D on ainakin selvää mihin oma jaksaminen riittää.
 
Toisen yritys aloitettiin heti perään, koska ekaa raskautta saatiin odotella reilu 2v. Toka tärppäsikin 1,5v yrityksen jälkeen, ja nyt vähän yli puolivälissä raskaus ja ikäeroa tulossa n. 2v3kk. Vielä en tiedä miten tulee menemään kahden kanssa, mutta meillä vähintään yhden päivän viikossa ollut esikoista tasan vuotta nuorempi sukulais lapsi hoidossa ja ihanasti on ainakin silloin sujunut :)

Muok. Ja meillä esikoinen ollut helppo hyvin nukkuva ja tyytyväinen vauva (nyt taaperona hiukan haastavampi :))
 
Meillä on lapsilla ikäeroa 1,5v ja vauva-aika oli ylivoimaisesti kamalinta. Varsinkin alkuaikoina kun vauvan sai nukkumaan vasta 2-3 aikaan ja esikoinen nousi viideltä. Ja toki tälläkin välillä kumpainenkin heräsi pari kertaa. Nukkumiskuvioita lukuunottamatta kaikki muu menetteli, vaikka pyöritin hommaa yksin miehien ollessa töissä kuutena päivänä viikossa kellon ympäri. Homma helpottui toden teolla kun nuorempi täytti kaksi. Nykyään muksut ovat eka-ja tokaluokkalaisia, tappelevat ehkä 50% yhdessäoloajasta, mutta onhan heistä kovasti seuraa toisilleen. Monta vuotta meillä olikin aika iisiä, taistelut ovat kunnolla alkaneet vasta vuosi sitten.

Meillä on myös pikkukolmonen, joskus olen puolivakavissani miettinyt hänellekin pikkusisarusta, mutta koskapa kolmosenkin kanssa saa vielä valvo sinne parivuotiaaksi asti, niin käytän loppuelämäni sitten nukkumiseen. Ja nauttimiseen kolmesta hienosta lapsestani!
 
Täällä on esikoinen nyt 1,5vee ja hän sai alun heti yhdestä kerrasta :) Ajateltiin tietenkin että kakkonen saa myös joten alettiin yrittään silloin ku siltä alkoi tuntumaan ja nyt sitten tulee 5-6kk yrittämistä.
Tietysti luultiin et tärppää heti ja pari ekaa kuukautta ei niin tosissaan yritetty mutta nyt on ovistikkujen avulla muut kuukaudet edetty..
Täällä nyt saa taas jännätä et mikä on tilanne, tuleeko suuri pettymys vai tärppäskö?!
Tsemppiä sinnekin yritykseen! (y)
 
Jatkakaa vaan yritystä, jos tärppää pienellä ikäerolla on se rikkaus vaikka alussa rankkaa onkin.

Meillä ikäeroa tasan 2v. Loppuodotus oli rankkaa aikaa kun tappelin uhmaikäisen kanssa talvivaatteiden pukemisesta ja oikeestaan kaikesta mahdollisesta. Kuopuksen vauva-aikakin oli välillä tosi väsyttävää kun esikoinen jätti päiväunet pois eikä saanut hetken hengähdystaukoa. Silloin katsottiin Muumijakso aina lounaan jälkeen niin äiti sai pötköttää sohvalla kyn vauva nukkui ;)

Nyt esikoinen täyttää 5 ja kuopus 3. Ovat kuin paita ja peppu, kaikki tehdään yhdessä. Ja niitä riitoja toki myös tulee ja niitä sitten yhdessä selvitellään. Samalla harjoitellaan tärkeitä taitoja elämää varten <3
 
Me aloitettiin yrittää toista juuri ennen esikoisen 2v synttäreitä. Tärppäsi yllättäen heti ja ikäeroa on siis 2v 8kk. Olin ajattelut sellaista 3v ikäeroa mut hyvä näin.

Esikoinen oli jo päässyt eroo vaippoista ja osas pukea itse ym, potkupyöräili niin et pärjättiin hyvin ilman tuplia. Oli mustasukkainen kyllä, mut se meni aika äkkiä ohi, nyt taapero 1,5v on mustis äidin huomiosta

Molemmat lapset nukkuneet vauvavuoden todella huonosti.
 
Meillä on kahdella vanhimmalla ikäeroa 2 vuotta ja mielestäni se on aika optimaalinen,heistä on ollut aina seuraa toisilleen ja 2v osaa kuitenkin kaikenlaista itse,vaikka onkin pieni vielä. Seuraava väli meillä on 4,5 vuotta ja vaikka siinäkin oki puolensa,niin tuntui kuitenkin raskaammalta aloittaa yöheräilyt jne uudelleen,kolmosen ja kuopuksen ikäero onkin se n 2 vuotta.

Vaikka joinain päivinä olikin aika väsynyt,niin kyllä päivät kului vauhdilla eikä tarvinnut miettiä mitä sitä tekisi,ihan huippua oli jos sai molemmat pienet yhtäaikaa päiväunille ja sai hetken hengähtää sohvalla katsoen jotain hömppää.
 
Tulin vielä lisäämään, että kirjoitukseni saattoi kuulostaa tosi negatiiviselta. Tarkoitus oli vain kertoa mitä tämä oikeasti arjessa on kun on 2 pienellä ikäerolla.

Mitään en kuitenkaan tekisi toisin, kumpikin lapsi on äärettömän rakas, toivottu, haluttu, ja erittäin hyvä näin.

Joskus se pieni ikäero palkitsee kun leikkivät yhdessä, aika piankin kai jo. 2v lapsi on jo paaaaaaljon helpompi kuin 1v.
 

Osallistu arvontaan ja voita trendikäs lampaantalja!

Yhteistyössä

Ylös Bottom
Back
Vastaa