Näkökulma, ""kun ei voi tietää, mitä tielle sattuu"", on samaa kuin menisi heikoille jäille onneaan etsimään. Jossain vaiheessa kuitenkin pettää, siis jää alta ja itse samoin. Ja ikään kuin ei olisi voinut tietää!
Joskus tuntuu, että aikuiset ihmiset ovat aika tyhmiä, ainakin heittäytyvät tietämättömiksi ja lapsellisiksi. Omasta kokemuksestani puhun, kun olen havainnut, miten toiseksi naiseksi joutuvat (ryhtyvät) ajattelevat jotenkin lapsenomaisesti. Heidän ilmaisunsa ja puhetyylinsäkin muuttuu jotenkin avuttomaan suuntaan. Samanlaista puhetta yleensä käytetään pienten lasten kanssa. Tässäkin ketjussa on siitä esimerkkejä.
Onkohan kyse todellisesta kypsymättömyydesta vai siitä, että kun heittäydytään moraalisesti arvelluttavaan tilanteeseen, niin persoonakin myötäilee. Ihan kuin ei vielä tiedettäisi, mikä on oikein ja väärin, niin pitää puhua termeillä jotka ovat vähän sinne päin. Kuulostaa lässytykseltä. Ja sillä sitten perustellaan, miksi ollaan siinä pettämistilanteessa, ja on niin hyvä.
Mahtavatkohan kakkosnaiset oikeasti hakea suhteesta enemmän isää kuin miestä? Joskus vaikuttaa siltä. Olen useamman kerran jo kuullut, kun ukkomieheen ryhtymistä perusteltiin sillä, että miehestä tuli niin elävästi isä mieleen, on niin turvallinen ja luotettava(!), huomaavainen, antaa lahjojakin. Siis kaikkea sitä, mitä paitsi on lapsen jäänyt tai josta ei ole vielä kasvanut ulos.
No, tekisi mieli myös kysäistä, että hakevatko miehetkin pettäessään äitiä? Jotenkin tuntuu, etteivät. Miehen pettämisessä taitaa olla enemmän murrosikäisen käytöstä. Halutaan irtautua vaimosta (äidistä) ja löytää tyttöystävä, jonka kanssa voi estottomasti peuhata ja harrastaa seksiä.