Töistä "ahdistellaan" jo nyt!

[Elli]

Siis: periaatteessa mun pitäisi olla vaan onnellinen, mulla on työ josta on Suomessa työvoimapulaa ja paluu hoitovapaan jälkeen samaan hommaan on varma. Mulle ei ole saatu sijaista vanhempainvapaan, ja nyt hoitovapaan ajaksi. Ehkäpä siksikin työkaveri ja pomo on s-postilla yhteydessä ja kyselee paluusta. Paluupäiväkin on jo sovittu, ei siinä mitään, mutta... Tiedän että työ tulee imemään mut aivan kuiviin. Paras ratkaisu olisi 50% työaika sekä minun että lapsen kannalta, osan päivistä hoitaisin minä ja osan isä. Tavoite on että lapsi menisi muualle hoitoon vasta 3vuotiaana.

Mutta mä olen liian kiltti sille saamarin työnantajalle! Mä en uskalla pyytää puolikasta työaikaa koska se karsea ruuhka töissä vaan jatkuu enkä mä ole tekemässä siellä osaani. Ja samalla sydän vuotaa verta kun haluaisin olla kotona lapseni kanssa. Toiset vaan kertoo että "minä vein jo 9kk hoitoon ja hyvin pärjäsi..." Olenko mä ihan nynny??!! Enkö mä luota muiden kykyyn hoitaa lastani?

Miten mä saan oman tahtoni tässä asiassa kuulluksi. Nyt mä menen sänkyyn pyörimään ja miettimään miten se päivä koittaa kun siihen työrumbaan joudun, prkle. Kiitos kun kuuntelitte.

 

[Jahvetti]

No mikset ole kotona kokonaan sinne 3v asti? =) *uteloi*
Jos se olis helpompi "anoa"....

 

[ap]

Hyvä kysymys Jahvetti. Yritän löytää sitä kuuluisaa tasapainoa työn ja kodin välille kaiketi. En siis vihaa työtäni ja aikuiskontaktit olisi jo ihan tervetulleita (lapsi 9kk ja kahdestaan pääosin oleillaan). Ja joskus se töihinpaluu on tehtävä, haluaisin sen tehdä vaan omilla (=on mielestäni perheen) ehdoilla, en työnantajan.