P
Pallomaha
Vieras
Olen normaalisti tasainen luonne, mutta nyt on kyllä pakko vähän päästää höyryjä! Kävin tänään synnytystapa-arviossa äitiyspolilla, koska esikoinen syntyi hätäsektiolla ennenaikaisena. Olen tässä raskaudessa joutunut olemaan sairauslomalla joulukuusta kipeiden ennenaikaisten supistusten takia, ja osittain ilmeisesti myös tämän takia käynti oli jo nyt, vasta 33. viikolla.
Lääkäri (mies) kysyi vähän niin kuin small talkin omaisesti aluksi että miten voin, ja vastasin siihen että onhan tämä jo vähän tukalaa kun vauva on kääntynyt poikittain ja supistelut estävät liiallisen liikkumisen. Ja siitäkös vasta saarna alkoi! Olen kuulemma saanut ihan liian kevein perustein sairauslomaa, lenkille vain pitäisi tästä lähteä vaikka ihan normaali kaupassa käynti saa supistelemaan tuntitolkulla kipeästi viiden minuutin välein. Esikoisen ennenaikaisuudella ei kuulemma ole mitään merkitystä, liikkeelle vain supistuksista välittämättä pitäisi lähteä, kehtasipa ukko jopa sanoa että mitäs tykkäisin kuntopyörästä! Neuvolan ohjeet sairauslomineen ovat kuulemma vanhentuneita, särkylääkkeen otto tai jopa veden juonti supistusten tiivistyessä pitää kuulemma unohtaa täysin tehottomana, eikä supistusten takia saisi jäädä edes lepäämään.
Liikkumattomuuttani saan nyt syyttää siitä että olo on tukala (no kelläpä ei tässä vaiheessa raskautta jo hieman olisi!) ja liikkumattomuuden riskit ovat tämän lääkärin mielestä pahemmat kuin synnytyksen ennenaikaisen käynnistymisen riskit, siis huolimatta siitä että esikoinen tuli maailmaan täysin ilman varoitusta eli ennenaikaisuuden riski on minulla selkeästi koholla. Kuulemma lihon, saan veritulpan ja sokerivauvan kun en liiku, mutta näistä ukko joutui hieman joustamaan kun huomasi että olen tällä kertaa lihonut 10kg vähemmän kuin viimeksi tässä vaiheessa, sokerini ovat normaalit, jopa matalahkot ja vauvakin on normaalikokoinen (tähän lääkäri tokaisi yllättyneenä että "ei sun vauvas onneksi lihava ole, saat kiittää hyviä geenejäs"). Kun sain välillä suunvuoroa niin kerroin etten suinkaan makaa paikoillani vaan haen kävellen esikoisen tarhasta ja temmellän hänen kanssaan illat ellei supparit äidy sarjatuleksi, en vain voi käydä erikseen lenkillä tai jatkaa töissä. Sanoin myös etten missään nimessä olisi uskaltanut toimia vastoin neuvolan ohjeiden eli jatkaa töissä, varsinkin kun ohjeet hyvin selkeästi oli ettei kipeitä supistuksia kannata tieten tahtoen antaa tulla, kun koskaan ei tiedä missä vaiheessa ne alkavat kohdunsuuta kypsyttää. Lääkäri totesi vain ettei hän minua syytä väärin toimimisesta MUTTA liikkumattomuus on riski ja hän on huolissaan meistä molemmista ja blaa blaa...
Mitään varsinaisia ongelmia minulla ei siis kuitenkaan supistuksen lisäksi ole, verenpaine ok, paino ok, sokerirasituksessa suorastaan loistavan matalat arvot, pissassa ei koskaan mitään vaikka viljelyjäkin on otettu. Tällä hetkellä kohdunsuukin on onneksi yhä onneksi kiinni, joten hyvähän tämän lääkärin on nyt raskauden ollessa jo melko pitkällä kyseenalaistaa neuvolan ohjeet kun tiedetään ettei synnytys ole käynnistynyt supisteluista huolimatta, mutta ei tämäkään mies olisi sitä voinut kuukausia sitten varmasti ennustaa.
Onneksi mies oli mukana, olisin muuten pillahtanut itkuun! Mieskin joutui todistamaan etten todellakaan vain laiskuuttani ole maannut kotona vaan olen yrittänyt kuntoni mukaan jatkaa normaalia elämää ja oikeasti levännyt vain pakon edessä ja mm. kertomaan ollessani riisumassa että ennenaikaisuus mahdollisesti aiheutti esikoiselle kehitysviivästymää ja muita ongelmia (johon tämä pelkkä gyne kuulemma oli todennut ettei ennenaikaisuudella ole ollut sen kanssa mitään tekemistä, joten ehkä poikaamme hoitaneen lastenneurologin olisikin pitänyt käydä tältä kaverilta kysäisemässä mikä esikoistamme vaivaa kun neuropolilla ei syytä viiveille pystytty osoittamaan!).
Siis aaargh! Miksi tuollaisia idiootteja edes päästetään lähellekään herkässä tilassa olevia äitejä?! Minne voin valittaa?
Lääkäri (mies) kysyi vähän niin kuin small talkin omaisesti aluksi että miten voin, ja vastasin siihen että onhan tämä jo vähän tukalaa kun vauva on kääntynyt poikittain ja supistelut estävät liiallisen liikkumisen. Ja siitäkös vasta saarna alkoi! Olen kuulemma saanut ihan liian kevein perustein sairauslomaa, lenkille vain pitäisi tästä lähteä vaikka ihan normaali kaupassa käynti saa supistelemaan tuntitolkulla kipeästi viiden minuutin välein. Esikoisen ennenaikaisuudella ei kuulemma ole mitään merkitystä, liikkeelle vain supistuksista välittämättä pitäisi lähteä, kehtasipa ukko jopa sanoa että mitäs tykkäisin kuntopyörästä! Neuvolan ohjeet sairauslomineen ovat kuulemma vanhentuneita, särkylääkkeen otto tai jopa veden juonti supistusten tiivistyessä pitää kuulemma unohtaa täysin tehottomana, eikä supistusten takia saisi jäädä edes lepäämään.
Liikkumattomuuttani saan nyt syyttää siitä että olo on tukala (no kelläpä ei tässä vaiheessa raskautta jo hieman olisi!) ja liikkumattomuuden riskit ovat tämän lääkärin mielestä pahemmat kuin synnytyksen ennenaikaisen käynnistymisen riskit, siis huolimatta siitä että esikoinen tuli maailmaan täysin ilman varoitusta eli ennenaikaisuuden riski on minulla selkeästi koholla. Kuulemma lihon, saan veritulpan ja sokerivauvan kun en liiku, mutta näistä ukko joutui hieman joustamaan kun huomasi että olen tällä kertaa lihonut 10kg vähemmän kuin viimeksi tässä vaiheessa, sokerini ovat normaalit, jopa matalahkot ja vauvakin on normaalikokoinen (tähän lääkäri tokaisi yllättyneenä että "ei sun vauvas onneksi lihava ole, saat kiittää hyviä geenejäs"). Kun sain välillä suunvuoroa niin kerroin etten suinkaan makaa paikoillani vaan haen kävellen esikoisen tarhasta ja temmellän hänen kanssaan illat ellei supparit äidy sarjatuleksi, en vain voi käydä erikseen lenkillä tai jatkaa töissä. Sanoin myös etten missään nimessä olisi uskaltanut toimia vastoin neuvolan ohjeiden eli jatkaa töissä, varsinkin kun ohjeet hyvin selkeästi oli ettei kipeitä supistuksia kannata tieten tahtoen antaa tulla, kun koskaan ei tiedä missä vaiheessa ne alkavat kohdunsuuta kypsyttää. Lääkäri totesi vain ettei hän minua syytä väärin toimimisesta MUTTA liikkumattomuus on riski ja hän on huolissaan meistä molemmista ja blaa blaa...
Mitään varsinaisia ongelmia minulla ei siis kuitenkaan supistuksen lisäksi ole, verenpaine ok, paino ok, sokerirasituksessa suorastaan loistavan matalat arvot, pissassa ei koskaan mitään vaikka viljelyjäkin on otettu. Tällä hetkellä kohdunsuukin on onneksi yhä onneksi kiinni, joten hyvähän tämän lääkärin on nyt raskauden ollessa jo melko pitkällä kyseenalaistaa neuvolan ohjeet kun tiedetään ettei synnytys ole käynnistynyt supisteluista huolimatta, mutta ei tämäkään mies olisi sitä voinut kuukausia sitten varmasti ennustaa.
Onneksi mies oli mukana, olisin muuten pillahtanut itkuun! Mieskin joutui todistamaan etten todellakaan vain laiskuuttani ole maannut kotona vaan olen yrittänyt kuntoni mukaan jatkaa normaalia elämää ja oikeasti levännyt vain pakon edessä ja mm. kertomaan ollessani riisumassa että ennenaikaisuus mahdollisesti aiheutti esikoiselle kehitysviivästymää ja muita ongelmia (johon tämä pelkkä gyne kuulemma oli todennut ettei ennenaikaisuudella ole ollut sen kanssa mitään tekemistä, joten ehkä poikaamme hoitaneen lastenneurologin olisikin pitänyt käydä tältä kaverilta kysäisemässä mikä esikoistamme vaivaa kun neuropolilla ei syytä viiveille pystytty osoittamaan!).
Siis aaargh! Miksi tuollaisia idiootteja edes päästetään lähellekään herkässä tilassa olevia äitejä?! Minne voin valittaa?