Tosi hienoa tää erityislasten integrointi tavallisiin ryhmiin :(

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "Huolestunut"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
H

"Huolestunut"

Vieras
Lapsen päiväkotiryhmässä (4-5 -vuotiaita ) on integroituna erityislapsi avustajan kanssa. En tiedä mikä lapsen diagnoosi on, mutta hän käyttäytyy todella arvaamattomasti ja aggressiivisesti. Saattaa käydä muiden lasten kimppuun ilman mitään ennakkovaroitusta, lyödä, töniä ja haukkua. Huutaa kovalla äänellä ihan käsittämättömissä paikoissa täysin äkkiarvaamatta. Henkilökunta myöntää, että eivät ehdi vahtia lasta riittävästi, vaikka heitä on 4. Moni lapsi ryhmässä pelkää tätä erityslasta ja joitain pahempiakin kolhuja on jo sattunut.

Miten pitkälle tällaisen tilanteen annetaan mennä ennen kuin lapsi siirretään pois ryhmästä? Pitääkö sattua jotain todella pahaa? Voivatko muiden lasten vanhemmat jotenkin vaikuttaa asiaan? Pian ollaan siinä pisteessä että muut lapset eivät uskalla tulla ryhmään eivätkä vanhemmatkaan heitä sinne uskalla jättää.
 
Vähän vastaava kokemus. Onneksi jäin nuorempien sisarusten kanssa kotiin ja otin 5-vuotiaankin kotiin + kerhopaikalle. Keskustelut eivät auttaneet mitään enkä ollut ainoa, joka otti lapsensa pois. Kerhossa oli ns. hyvää ainesta, kukaan ei terrorisoinut toisia. Esikouluun mentäessä häiriköt olivat vaihtaneet muualle. Voi olla aikamoista koulussa nykyään kun sattuu pari tuollaista sattuu samalle luokalle.

Suosittelen että otatte useamman vanhemman kanssa yhteyttä pk:n johtajaan ja siitä tarvittaessa ylempiin tahoihin.
 
No mitä hemmettiä tehtäs sitte niille ihan NORMI pettereille ja nicoille jotka ovat täysin ilman diagnoosia, terrorisoivat ja häiritsevät ja temppuilevat niin että koko ryhmä kärsii. Ja näiden pettereiden äidit vaan hymyilee että No voi että, kurja. Meidän petteri nyt vaan on vähän sellanen vilkkaampi.
 
meilläkin on erityislapsi mutta hän ei ole aggressiivinen. Toisaalta ryhmässä on myös lapsi ilman diagnoosia joka on erittäin aggressiivinen. Häntä ei saada kuriin. Tilanne on tosi kurja. Rettelöijä hyppii vanhempienkin silmille heitellen tavaroita ja huutelemalla. Tilannetta vähätellään.
 
[QUOTE="Jenni";23524950]No mitä hemmettiä tehtäs sitte niille ihan NORMI pettereille ja nicoille jotka ovat täysin ilman diagnoosia, terrorisoivat ja häiritsevät ja temppuilevat niin että koko ryhmä kärsii. Ja näiden pettereiden äidit vaan hymyilee että No voi että, kurja. Meidän petteri nyt vaan on vähän sellanen vilkkaampi.[/QUOTE]

Ei kai tässä ollut kyse diagnoosista tai sen puutteesta tai kasvatuksesta tai sen puutteesta vaan siitä, mitä tilanteelle voi tehdä.
 
Voi kn nämä tuomitsevat äidit joutuisivat edes yhden päivän ajan kokemaan sen uuvuttavan taistelun, jota erityislpasen äidit käyvät päivittäin, ehkäpä se mieli hiukan avartuisi.
 
[QUOTE="vieras";23524972]Ei kai tässä ollut kyse diagnoosista tai sen puutteesta tai kasvatuksesta tai sen puutteesta vaan siitä, mitä tilanteelle voi tehdä.[/QUOTE]

ei mitään. mielelläni laittaisin oman erityislapseni pienluokalle samantien mutta siihen ei ole mahdollisuutta koska paikkoja on niin vähän eikä mun lapseni ole tarpeeksi häiriintynyt. vielä.
tätä menoa tulee olemaan.
 
[QUOTE="voi";23524981]Voi kn nämä tuomitsevat äidit joutuisivat edes yhden päivän ajan kokemaan sen uuvuttavan taistelun, jota erityislpasen äidit käyvät päivittäin, ehkäpä se mieli hiukan avartuisi.[/QUOTE]

erityislapsellakaan ei ole oikeutta vahingoittaa tai häiriköidä muita, oli diagnoosi ihan mikä tahansa.
 
[QUOTE="voi";23524981]Voi kn nämä tuomitsevat äidit joutuisivat edes yhden päivän ajan kokemaan sen uuvuttavan taistelun, jota erityislpasen äidit käyvät päivittäin, ehkäpä se mieli hiukan avartuisi.[/QUOTE]

En tiedä onko kyse tuomitsemisesta jos on huolissaan omasta lapsestaan ryhmässä.
 
Minäkin vastustan tuota integrointia, vaikka olen erityislapsen äiti. Tai oikeastaan vastustan sitä nimenomaan siksi. Tilanne kun ei ole kenellekään hyväksi, ei erityislapselle eikä toisille.

Toki tämä on täysin riippuvaista siitä, millainen erityistarve lapsella on. Monien kohdalla integrointi on kehityksen kannalta mahtava asia. Ja monien kohdalla se mahdollistaa asumisen omassa kodissa sen sijaan, että pitäisi lähteä satojen kilometrien päähän kouluun. Eli suoralta kädeltä en tuomitse, mutta kyllä esim. meidän lapsen olisi todella hyvä päästä pienryhmään... Mutta tuskin pääsee. Nyt onneksi saa olla kotona eikä näitä murheita ole ennen koulun alkua.
 
Jos lapsella on jo oma henkilökohtainen avustaja, ei tilanteelle varmaankaan tällä hetkellä voi juurikaan mitään tehdä. Yksi tärkeä asia kuitenkin on minkä voi - ja pitää - tehdä. Avustajan tulee olla tehtäviensä tasalla koko ajan. Ts. rajata ja rajoittaa lasta niin, ettei vaaratilanteita pääsisi syntymään. Toki lapsen kannalta on erittäin tärkeää, että sosiaalista käyttäytymistä harjoitellaan, mutta paljon työtä vaatii. Jos lapsi on todella vaikea, hänelle luultavasti on jo haettu paikkaa erityispäiväkotiin/erit.ryhmään. Tästä on kuitenkin turha udella henkilökunnalta, koska heitä sitoo vaitiolovelvollisuus. Neuvoisin puhuttamaan henkilökuntaa hyvässä hengessä avustajan tehtävistä.
 
[QUOTE="voi";23524981]Voi kn nämä tuomitsevat äidit joutuisivat edes yhden päivän ajan kokemaan sen uuvuttavan taistelun, jota erityislpasen äidit käyvät päivittäin, ehkäpä se mieli hiukan avartuisi.[/QUOTE]

Rehellisesti täytyy kysyä, että miksi sen mielen jotenkin pitäisi avartua? Jos siis kokee, että erityislapsen ongelmat ovat sitä tasoa, että kokee turvattomaksi jättää oman lapsensa päiväksi samoihin tiloihin.

Eihän tässä kukaan ole sitä erityislasta mun mielestä tuominnut. Vaan sen tilanteen, että erityislapsi on integroitu normaaliin ryhmään ilman, että valvontaa on järjestetty riittävälle tasolle.
 
tehdään näistä aikuisista steriilejä jotka ei tajua mistä puhuu

No hei, miten niiden erityislasten pitäisi oppia niitä taitoja, jos ensimmäisenä ne potkastaan tarhasta pihalle? Normaaliyhteiskuntaan niiden on ennemmin tai myöhemmin palattava. Onko sitten hyvä, että nämä lapset laitetaan erityistarhaan, erityisluokalle jne. Mitäs sitten kun koulu päättyy?? Onko olemassa erityisyhteiskuntaa joka vastaanottaa nämä erityisnuoruuden käyneet erityilapset, jotka ovat täysin ulkona normaalista yhteiskunnasta?
 
Kyllähän se on henkilökunnan tehtävä varmistaa, ettei erityislapsi (tai kukaan muukaan) pääse vahingoittamaan muita lapsia. Jos avustaja on lapselle henkilökohtaiseksi määrätty, tulee hänen viettää koko työaikansa lapsen kanssa. Ihan vieressä, ohjaten ja kannustaen ja tarpeen tullen häntä rajaten. Ja vaikka kyseessä olisi ryhmäavustajakin, niin tässä tilanteessa varmasti olisi järkevää, jos hän käyttäisi työajan tähän erityislapseen.

Kannustan puhumaan johtajan kanssa, jos tilanne on noin huono, kuin mitä kuvasitte. Jos johtaja ei kuule, niin sitten päivähoidon esimiehelle jne. Ainakin meidän kunnassa voi nettisivujen kautta laittaa sellaisen palautteen, että se kirjautuu kunnan omiin järjestelmiin ja sitä kautta on vastaus tultava. Itse olen tätä kanavaa käyttänyt hyväksi ja olen saanut asioihin muutosta. Päiväkodissa tosin olen hankalan ämmän maineessa, mutta se ei minua haittaa, jos niin saan varmistettua, että lapseni saa asianmukaista hoitoa.
 
Mä periaatteessa kannustan integroimaan, silloin kun se toimii. Ja niinkun ylempänä mainittiin, on avustajan tehtävä olla lapsen kanssa ja varmistaa, ettei vahinkoja pääse sattumaan ihan samanlailla kun ei erityilasten kanssa. Onhan päiväkodeissa paljon ns. ongelmalapsia ilman diagnoosia.
Itselläni on 1 erityilapsi ja 2 ns. tavista. Molempien tavisten ryhmässä on integroituna erityilapsia. Mielestäni toimii hyvin. Toki sielläkin tönitään ja joskus lyödään, mutta niinpä tekevät ihan taviksetkin. Itse en usko, että päiväkotirymässä, jossa on 23 3-6 vuotiasta lasta, menee päivääkään ilman jonkilaisia konflikteja lasten kesken. Henkilökunta puuttuu kaikkiin tällaisiin tilanteisiin ihan samallatavalla. Ei kenelläkään ole oikeutta lyödä tai töniä, oli erityinen tai ei.

Jos lapsi on juuri aloittanut ryhmässä, niin saattaa sopeutuminen kestää jonkun aikaa. Jos on selkeä huoli toisten turvallisuudesta, niin ottaisin asian puheeksi päiväkodin johtajan kanssa, jotta teidän huoli tulee selkeästi ilmi. Oletko puhunut muiden vanhempien kanssa? Kokevatko muutkin asian samanlaisena?

Nämä on hankalia asioita. Toisaalta ymmärrän hyvin näin erityilapsen äidin näkökulmasta, mutta toisaalta senkin, ettei kenenkään soisi päiväkodissa esim. pelkäävän.
 
Meillä erityislapsi. Taistelu lapsen oikeuksista päivittäistä. Kuunnella jatkuvasti huonoa palautetta lapsesta ja omasta vahemmuudesta. Eniten ottaa sitten päähän nämä "tavislasten" vanhemmat jotka purnaa että miksi tuommoinen lapsi saa olla normaaliluokassa, eikö sen paikka ole jossain muualla, miksi sitä ei jätetä luokalle jne. Niimpä. Kyllä sitä itsekin miettii, miksi erityislapsi ei saa avustajaa vaikka sen tarvitsee? Miksi kunnalla ei ole olemassa pienryhmiä hänen tyyppisilleen lapsille? Luokalle ei normaaliälyistä tai lahjakasta lasta kannata jättää, koska mitä hyötyä siitä olisi. Kun vaan te "tavislasten" vahemmat tietäisitte mitä rumbaa tää elämä on erityislapsen kanssa... Mun voimat ei todellakaan enää riitä murehtimaan teidän muitten lasten kokemuksia. Se ei ole mun tehtävä. Eikä se ole mun tai mun lapsen vika, jos niitä vaaratilanteita tulee sen takia että kunnalla ei ole "varaa" palkata riittävästi henkilökuntaa.
 
Mä ihmettelen ja mietin, että mitä se avsutaja tekee? Miten niin ei ehdi paikalle estämään tilanteita? Onko varmasti koulutettu ja ammattitaitoinen? Vao onko TAAS kerran kyse siitä, että lapselle on saatu (kenties vanhemipien taistelulla) avustaja , jota käytetään surutta koko ryhmän avustajana? Silloin hän ei tietenkään ehdi olemaan paikalla siellä missä hänen pitäisi....
 

Uusimmat

Yhteistyössä