Totaali yh:t, kenen kanssa iloitsette lapsenne liittyvissä asioissa?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "Laura"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
L

"Laura"

Vieras
Ehkä vähän huono otsikko, mutta tuli tuossa mieleen..

Itse olen ollut yh heti lapsen syntymästä asti. Eilen taas palasi nämä asiat mieleen, kun huomasin lapsellani ensimmäisen heiluvan hampaan :) Iloittiin ja hämmästeltiin lapsen kanssa yhdessä, lapsi oli niin polleana että hänestä on nyt tulossa "iso". Samoin minä olin ylpeänä. Lapsen mentyä nukkumaan halusin soittaa jollekin ja jakaa tämän tärkeän tiedon :D Mutta kenelle?

Tuli muistot mieleen ajalta kun lapsi oli vielä pieni ja oppi hirmuisesti uusia asioita. Ensimmäiset sanat, askeleet, kaikki. Kenen kanssa te siis jaatte nämä pienet isot asiat? Lapseni isä ei siis ole ollenkaan kuvioissa, ja olen onnellinen tähän tilanteeseen. Kuitenkin välillä mieleen hiipii ajatus kuinka ihanaa olisi jos perheessämme olisi toinenkin aikuinen jakamassa iloja ja suruja.
 
Mä olen totaaliyh, ja jaan kaikki lapsiin liittyvät asiat yhden eksäni kanssa, koska tuntuu, että hän välittää lapsista edelleen. Samoin hän jakaa omiin lapsiinsa liittyviä asioita mun kanssani.

Ja mä kuuntelen mielelläni mun kavereiden lasten saavutuksia ja elämän tapahtumia, vaikka lapsilla kaksi vanhempaa olisikin. Kumminkin isoja asioita nuo :)
Mulle saa aina kertoa !
 
[QUOTE="äiti";24682249]Missä se lapsen isä on?[/QUOTE]

No sitähän se totaaliyh tarkoittaa, että isää ei syystä tai toisesta arjessa ole lainkaan mukana.

Meidän tapauksessa iskä on taivaassa. Ja hänelle kyllä "kerron" kaikki asiat... Mutta eihän se sama asia ole.

Lisäksi kerron lapsen isovanhemmille, lasten kummeille, kavereilleni jne. Aina on kuuntelijoita riittänyt.
 
Olen myös totaaliyh - siis toista vanhempaa ei ole ollenkaan mukana -
yksinhuoltaja ei ole totaaliyh- eli jos ex tai lasten isä siis on mukana ja/tai tapaa lapsia ...

Siinäpä se - olen kova puhumaan ja olisi mukava jakaa iloja ja suruja.
Ystävät, työkamut - hieman vielä omat vanhemmat yms läheiset - heille kertoilen.
Ja tarhatäditkin saa osansa :)
Tosin vaikka ilojen jakaminen tai oman lapsen kehuminen on vaikeampi laji - oma ylpeys ja ilo kuulostaa sitten hieman vieraamman korviin rehvastelulta.
Vaikka kyse on samasta asiasta , minkä joku voi toteuttaa sen toisen vanhemman kanssa.

Valitus tuo aina enemmän sympatiaa , vierailtakin ... kaipa siinä vastapuoli saa hiljaa milessään ajatella että 'onnksi mulla ona siat sentään hyvin' ...
 
[QUOTE="äiti";24682689]Mitäs olette tehneet lapsia miesten kanssa joita ei ne kiinnosta?[/QUOTE]
Ihanaa - tulihan se sieltä . Päivän piriste ja paremmuuden osoitus !!!!
Hieno neuvo ilojen ja surujen jakamiseksi "äiti" - äidillisistä lempein ja ihanin !
 
[QUOTE="äiti";24682689]Mitäs olette tehneet lapsia miesten kanssa joita ei ne kiinnosta?[/QUOTE]

Voi taivas.. Jos lapselta on isä kuollut niin sinä väität ettei isää ole kiinnostanut olla läsnä? Olet hyvin hyvin vajaa...
 
[QUOTE="meeri";24682806]Voi taivas.. Jos lapselta on isä kuollut niin sinä väität ettei isää ole kiinnostanut olla läsnä? Olet hyvin hyvin vajaa...[/QUOTE]

Tiedät itsekkin etten tuota tarkoittanut, moni vaan tekee lapsia kenen kanssa vaan ja sitten itkee kun isä ei ole lapsesta kiinnostunut.
 
[QUOTE="äiti";24682823]Tiedät itsekkin etten tuota tarkoittanut, moni vaan tekee lapsia kenen kanssa vaan ja sitten itkee kun isä ei ole lapsesta kiinnostunut.[/QUOTE]

Aivan, ja periaatteessa olen samaa mieltä - mutta kun ei voi tietää. On äärimmäisen moukkamaista ja tökeröä mennä sanomaan jotakin tuollaista. Ehkä sinä haluat sitten tulla tituleeratuksi moukkana.

Esim. omalla kohdallani kävi niin, että omat vanhempani seurustelivat, ehkäisy petti ja siinä vaiheessa isäni oli jättänyt äitini. Äiti ei kumminkaan halunnut tehdä aborttia. En ota kantaa siihen hyväksynkö kumpaakaan tekoa: hylkäämistä tai päätöstä pitää lapsi yksin, mutta en silti missään tilanteessa päästäisi suustani (tai näppäimistöltäni sen puoleen) tuollaista tekstiä. Se on moukkamaista, piste.
 

Yhteistyössä