Samoilla seuduilla möyrytään täälläkin, elikäs navan molemmin puolin. Välillä voisi kantapäästä ottaa kiinni. Ja hikka, voi että siitä on tullut jokapäiväinen riesa pikkuihmiselle. Se vaan tuntuu itsestäkin niin pahalta.
Tosta pikkutavarasta...kaikkea on tänäpäivänä niin valtavasti tarjolla. Olen noudattanut nytkin näitä entuudestaan hyviksi havaittuja, mm. natusan sinkkivoide- ja puhdistuspyyhkeet sekä natusan talkki, aqualan perusvoide, ceridal lipolotion (suihke), bepanthen, vanulappuja, topz- puikkoja. Voin olla vähän vanhanaikainen, mutta aiempien lasten kohdalla on suositeltu keitettyä vettä napatyngän ja silmien pesuun ja aivan varmasti jatkan tätä itse niin hyväksi koettua tapaa. Eli minulla on jo nyt varattuna pieni kannellinen lasipurkki, johon sitten päivittäin keitän veden.
Ja vielä (perinteitä) antiseptinen käsienpesuneste on myös jo hommattu, jolla ""pesetän"" varsinkin pikkuvieraiden kädet, ennenkuin annan vauvaan koskea. Käsidesi on kanssa jo hommattu (joka veskiin ja hoitopöydän reunalle).
Mä olen jostain syystä vaan ominut tämän erittäin tarkan tavan ihan vastasyntyneen kanssa ja tietysti oman suuren vaikutuksensa antaa hoitajan ammatti ja siellä nähdyt pöpöt. Parempi katsoa kuin katua!
Joku voi pitää hoopona, mutta mulla on esikoisen kohdalta ikäviä muistikuvia (23 v sitten). Sai pöpön sairaalasta, imettiin räkää/limaa nenästä, paino laski, syöminen oli huonoa, lääkäri kävi kotikäynneillä, höyryhengitystä monta kertaa päivässä...se oli jotain karmeeta, kun vauva meni huonoon kuntoon, vaan terävä tyttö on tullut.
Tuttipullo asiaan en osaa niin sanoa, niitä joko tarttee tai sitten ei. Itse kyllä varaisin ainaskin pari pienempää ja 1-2 isompaa tuttipulloa (niin ne kyllä on jo varattu...)
Ostin Ainu- liivinsuojia paketin ja sitten on pestäviä kolme paria. Megasiteet vielä puuttuu, mutta ne on todella ostettava.
Apteekista jos jotain ostan, niin ne on Panadol suppoja, sekä keittosuolatippoja, niin ja tuolla aiemmin mainittuja.
Kyllä tää todella on jotain ""varustautumisintoa"". Mutta hitsi vie, kun et tiedä vaikka joutuu totaaliseen lepoon vielä loppuajasta ja minä olen sen sortin ihminen, että haluan asioiden olevan omilla jäjillä (piste)
No niin tulipa sitten päivän saarna pidettyä.
Hauskuutta jokaisen pyhäpäivään.