¤TOUKOKUU2006¤

Tunnistanpa viimeisistä viesteistä omia juttujani. Mulle on myös epäselvää, mikä on supistuksia, mikä vauvan liikkumista.

Kylkimakuu käy hermoille. Viime yönä vaihdoin kylkeä varmaan 100 kertaa. Peitto putoaa, ja siihen ainakin herää. Selällään ei voi enää maata, koska heti tuntuu, että palleassa painaa kivi.

Neuvolatädin mukaan vauva on raivotarjonnassa, selkä vasemmalle. Ihme, mistä sen tietääkin noin mahan päältä (muissa asioissa neuvolatätini on aika tietämätön, oli sitten kyse esim. istukan virtauksen mittaamisesta tai terveyskeskusmaksuista).

Vauva ei ole vielä kovin laskeutunut, koska pallea on täynnä sen koipia. Kävellessä ei 'melonia' tunnu. Polkupyörän tai hevosen selässä pää kyllä tuntuu ylimääräisenä painona alapäässä.

 

Täällä toivon, että vauva alkaisi jo laskeutumaan, on niin tukala välillä tää olo, kun painaa sisuskaluja, röystäyttää, närästää, ruoka nousee suuhun---painaa!! Se heti vähän helpottaisi, no toisaalta tulee sit muita ""tuntemuksia"".

Se on tuo supistus niin merkillinen juttu. TOiset tuntee jo pitkin matkaa supistukset ja näin ollen oppivat tietämään mitä ne on, toisille käsitys supistamisesta tulee vasta kun on aika todella lähteä synnyttämään. Yksilöllistä.
Mutta kun vauva liikkuu, niin sen liikkeethän tuntee, supistuksessa ei tunne mitään liikettä. Masu vaan menee kovaksi ja se on kivuton suppari. Sitten kun siihen liittyy kipua, esim. paineen tunnetta alamahalla ja ihan selkeää kiputuntemusta ja alaselässä samoin, se on sitten jo sellaista supistamista että pehmittää paikkoja--joillain. Mutta se on lohduttavaa, että kyllä taatusti ne synnytyssupistukset sitten erottaa kaikesta muusta.
Vitsi kun nää tuntemukset oliskin kaikilla samanlaisia, mut ku ei oo.
Mulla tulee välillä nyt sellaisia suppareita, joissa on jo kipuakin himppu mukana, vetää mahan kovaksi ja kipu on tuonne selkäpuolelle säteilevää, kestää n. puoli min.

No näin. Leipomisasiaa: Sama vika että pakastin täpö täysi, joten leivoin tänään pikkuleipiä, niitä kun ei tartte pakastaa.

 

Ihan samat kokemukset on mullakin supistuksista kuin Kaklilla. Nyt luulen tietäväni mitä ne on, mutta pitkään en osannut niitä havaita.

Kävin tänään töissä palauttamassa avaimet jne. moikkaamassa työkavereita ja lapsia. Yleensä työpaikan vaihdon yhteydessä tulee haikea olo, mutta nyt ei tullut. On varmaan tämä oma uusi elämäntilanne niin ""päällä"" että ei paljon muuta mahdu ajatusmaailmaan.

Sit olen huomannut, et mun synnytysjännitys ja -pelko on ainakin toistaiseksi kadonnut. Jotenkin mua jännitti välillä kauheasti ja pelotti, mutta nyt on todella rauhallinen ja levollinen olo. Luonto tekee näköjään tehtävänsä. Onko muut kokeneet vastaavaa?!

Hyvät viikonloput kaikille toukokuulaisille =D

 

Tuohon selällään nukkumiseen täytyy sen verran kommentoida, että mä nukun edelleenkin välillä mieluusti selälläni, tai ainakin osittain selälläni. Olin kuullut tuosta, että ei pitäisi nukkua, kun siitä voi olla jotain haittaa sikiölle. Kysyin siitä sitten erään kerran neuvolassa ja terkka sanoi mulle, että jos pystyn nukkumaan selälläni, eikä itselleni tule huono olo, niin ei siitä ole sikiöllekään haittaa.

 

Kakli, mulla kesti myös tosi pitkään ennen kuin erotin liikkeet supistuksista. Ei niitä meinaa välillä vieläkään erottaa.

 

Hei ""*E*"", oltiin tosiaan keskiviikkona kättärillä tutustumassa, iltaryhmässä. Meitähän oli siellä aika iso ryhmä Mitäs piditte kättäristä?

Tänäänkin kävin vielä Hulluilla päivillä, mutta eipä sieltä paljon enää tarttunut mukaan. No, itseäni hemmottelin laukulla, joka tosin ei ollut alennettu...

Kampin lastenliikkeestä löysin fleecehaalarin, jota varmaan voi pitää toukokuussa, kun kotiudutaan laitokselta ja viileinä kesäiltoina. On kuitenkin ohuempi, kuin äippäpakkauksen kevyttoppis, jota ei varmaankaan ehdi pitämään, kuin mahdollisesti toukokuussa ja sitten syksyllä. Onpahan kesän ajaksi helposti puettavaa lämmintä.

Benettonilla oli muuten ihania kesähattuja vauvoille, mm. järkyn pieni lippis pojalle Mutta eikös se niin ole, että korvia pitäisi suojata ensimmäisinä kuukausina ulkona ollessa?

Nyt on aika väsy olo, kun tuli 5 tuntia kierreltyä kauppoja... Mieskin on vaihteeksi viihteellä, joten täytynee painua pian pehkuihin, ja lueskella uutta Kaksplussaa ja nostaa jalat kattoon...

Meillä remppa jatkuu, ja toivottavasti saadaan päätökseen sunnuntaina. Sitten pitäisi roudata joku meidän lukuisista lipastoista vauvan huoneeseen ja ryhtyä pesemään ja silittelemään vaatteita ym. tekstiilejä. Sängynkin petaan valmiiksi, ai niin patja pitää muuten käydä ostamassa.

Hauskaa viikonloppua kaikille! Eihän tässä olekaan enää montaa jäljellä, siis kaksistaan vietettävää

 

Täällähän on keskusteltu vilkkaasti!=)

Käsityöt: en voi sanoa omaavani kyseisiä taitoja juurikaan. Olin pienempänän vähän poikatyttö ja koulussakin valitsin teknisen työn. 8 ja 9 luokalla olin tekstiilitunneilla, vaan ei siitä sen suurempaa käsityöinnostusta jäänyt päälle.

Selällään nukkumisesta/olemisesta: Itse en ole koskaan nukkunut selällään, mut huomaan kyl nyt et jos esim luen selällään niin tuo masuasukki tuntuu aina saavan jotku ihme pömöt ja olen sit vaihtanu aina asentoa. Ei siis tunnu sopivan meille. Ei se siis itsestäkään niin järin mukavalta tunnu vaan kun ei jaksa aina olla kyljellään/istualtaan.

Hullut päivät: tätä mammaa ei sinne sais pakottamallakaan. Olen niillä kerran ollut ja se riitti. Olotila ei tällä hetkellä todellakaan anna periksi siihen että jaksais siihen tungokseen mennä...ne todellakin on HULLUT päivät!

Omaa napaa: Rupee olemaan kyljet kipeenä, on sen verran iso jörrikkä et painaa noihin kylkiluihin ja muutenki tuntuu olevan aika vahvaliikkeinen kaveri, sattuu ku se tuolla möyrii ja venyttelee. Ja sitä olen ihmetelly että ku siinä yhes dokumentis sanottiin et vauvat nukkuu suurimman osan ajasta tuolla mahassa ja mulla kai tuntuu että mä erotan ehkä pari sellasta nukkumisjaksoo päivän aikana mut muuten mulla kyl liikutaan tuolla mahassa KOKO AJAN (ja yöllä se nukkuu)! Mikäköhän ikiliikkuja siellä oikein on?=O Käytiin eilen isäni luona ja hän sanoi just että mä oon kans ollu yhenlainen touhuaja silloin pienenä, en oikein viihtyny sylissä vaan koko ajan piti olla äksöniä ja oonki hirmu aikaisin ruvennu liikkumaan, kävelytuolilla hiihdin menemään jo ennen kuin olin 4 kk!!! Hauska nähdä minkälainen otus tää meidän vaavi sit on.

 

Täällä alkoi hieman jännittämään aamuisen pissakäynnin yhteydessä... Paperiin jäi pyyhkäistessä kirkasta limaa,sellasta kivaa kananmunankeltuaisen näköstä. Eli taisi limatulpasta olla kyse, mitään veriviiruja tai muita siinä ei ollut... Enkä usko että se kokonaan siinä oli kun sitä aika vähän tuli mutta niin että sen hyvin huomasi.
Kävin sitten paniikissa lukemassa limatulppakeskusteluja ja synnytyksen alkmiseen on muilla mennyt keskimäärin 5 pv-4 vk tulpan irtoamisesta. Niillä joilla se on irronnut selvästi kerralla koko klöntti on synnytys alkanut aikaisemmin...
Eli tuskinpa sitä ihan heti synnyttämään lähdetään kun ei mitään ihme tuntemuksiakaan ole,ei edes supistele. Mutta kyllä se pikkasen jännittää kun tietää että jotain on alkanut tapahtumaan, jaiks.

Ei muut mitään limoja ole huomannut? Ihana aihe sinänsä

 

Nanna, oltiin siellä Kättärillä sitten tosiaan samaan aikaan. Hauska sattuma.

Meille jäi siitä varsin kiva vaikutelma, vaikka se eka kätilö olikin aika outo ja se loi mun mieheen kummallisia katseita. Se toka olikin sitten tosi asiallinen. Mä tykkäsin siitä, että se vaikutti melko kodinomaiselta. Eli ihan hyvillä mielin ollaan sinne menossa.

Mäkin oon ajatellut, että pitäisi joku fleecehaalari vielä hommata kotiutumisvaatteeksi, mutta en ole vielä mistään löytänyt sopivaa. Tosin en ole niin hirmu aktiivisesti etsinytkään.

Vauvan päähineistä luin jostain, että niiden pitäisi olla sellaisia, joissa on kunnon lieri ja jotka suojaavat korvia ja niskaa. Vaunuissahan vauva on aika suojassa, mutta esim. kantoliinassa täytyy olla kunnon päähine.

Mä oon täällä vähän flunssassa. Yskä ja kurkkukipu vaivaa ja olo on ihan vetämätön. Yleensä nappailen Finrexiniä, mutta nyt ei voi ottaa sitäkään. Onko hyviä vinkkejä olon helpottamiseksi?

 

Kyllä mulla on tullut noita limoja iät ja ajat jo ennen raskautta. Mulla on varmaan yliaktiiviset limakalvot

Täällä jatkuu alamaissa vaeltaminen. Mikään ei tunnu sujuvan ja miehen töksäyttely ei yhtään helpota oloa. Miten helkutissa tässä jaksaa mistään vauvasta iloita, kun jatkuvasti vaan masentaa?! Oon jo nyt ihan paniikissa, että masennun synnytyksen jälkeen vielä pahemmin. ..ttu

Pakko yrittää vääntää näitä opintoja taas eteenpäin. Onneksi sain eilen kaksi rästihommaa kuntoon, mutta vielä on jäljellä.

 

panadolhot:tia voi ottaa, helpottaa oloa kmmasti.

 

Voimia VP! Toivottavasti mieli piristyy kun kevätaurinko alkaa lämmittää! Ootko jutellut neuvolassa alakuloisuudesta?

 

VP:lle voimia ja tsemppiä - toivottavasti mielialasi kohenee ;o)

hitto, lääkärit ei kyllä tiedä mistään mitään - kohta kaksi viikkoa mennyt siitä ""synnytys-hälytyksestä"" ja täällä sitä edelleen palloillaan vatsan kanssa... ei mitään merkkejä synnytyksen suuntaan (
no, keskiviikkona taas tarkistus. jännä kuulla ollaanko sitä ""avauduttu"" entisestään...

ja tiistaina tutustuminen synnärille. todennäköisesti siis ehdin sinnekin, vaikka vähän jo aattelin että olis vauva maailmassa.

eipä tänne muuta ihmeellistä - mukavaa sunnuntai-iltaa! taidan oikaista tuohon soffalle..

 

Uusi viikko taas aluillaan. Vähän alkaa tämä työtahti löystyä - itsekuri tahtoo olla vähän heikkoa ja ajatukset karkailevat muihin juttuihin. Viikonloppuna laitoin makkarin ja kylppärin ""lapsivalmiiksi"" eli sängyt on paikoillaan ja kylppärissä hoitopöytä on paikoillaan ja täytettynä. Lisäksi ompelin äitiyspakkauksen patjan päälle suojan ja siitä tuli hoitopöydän päälle tuo hoitoalusta ja aloin ompelemaan sellaista leikkipeittoa, jossa toinen puoli on kosteutta ja likaa hylkivää kangasta ja toinen puoli puuvillaa. Voi sitten sen päälle asettaa lapsen lattialle ja viedä peiton tarvittaessa vaikka hetkeksi ulos kun tuo toinen puoli on tuollainen kosteuden kestävä. Tai voi laittaa lapsen sen päälle ottamaan ilmakylpyä joskus ilman että haittaa vaikka vähän lirahtaisikin ;-) Tuo pitäisi vielä vinonauhalla viimeistellä ja lakanoita ajattelin vielä ommella. Että semmoista pesänrakennusta... Kohta alkaisi periaatteessa kaikki olemaan valmista - en tosin kyllä tiedä olenko itse valmis! Nuo fyysiset valmistautumiset kun tuntuvat paljon luontevimmilta kuin henkinen valmistautuminen.

Minä en myöskään pienestä limamäärästä olisi millänsäkään - itsellä satunnaisesti voi tulla vaikka millaista limaa. Mistä lie johtuu... Mutta tietenkin tässä alkaa väkisinkin lasketut ajat lähestymään, että limatulppaa tai ei niin vähitellen pitäisi varmaan olla lähtövalmiina.

Sintunkin viestiin viitaten niin joskus tuntuu siltä, että nuo vauvojen syntymiset ovat kyllä mahdottomia ennustettavia. Usein tuntuu olevan, että aivan ""oireettomat"" odottajat voivat yhtäkkiä saada vauvan hyvinkin ennen laskettua aikaa ja taas ne vauvat jotka mukamas ovat olleet tulosssa jo pitkään viihtyvät mahassa sitten loppujen lopuksi vaikka kuinka pitkään. Näin ainakin tutuilla. Itse olen ollut suht oireeton ja olen yrittänyt aina välillä muistutella itseäni siitä, että kyllä se lapsi silti voi tulla ennen laskettua aikaa. Jotenkin sitä vaan aina ajattelee, että se syntyy sitten joskus lasketun ajan jälkeen vasta...

Oma olo on sinänsä yhä hyvä. Kylkiä voi puuduttaa nukkuessa jne mutta yleisesti ottaen veto on hyvä. Mielialakin on pysynyt korkealla. VP:lle siis kovasti voimia. Itsellä mielialat ovat olleet välillä matalalla ennen raskautta ja se on kyllä ahdistavaa. Viikonloppuna ovat yllättäen jalkapohjat ruvenneet vaivaamaan. Jalkapohjia siis särkee kun kävelee ja on jaloillaan ja pakottavat sitten lepäillessäkin. Kai se on tämä lisääntynyt paino ja ehkä on lievää turvotustakin jaloissa, joka aiheuttaa pakottamista. Tiedä häntä. Mutta vähän köpöttelevää tahtoi välillä käveleminen olla viikonloppuna kun jalkapohjiin teki niin pahaa käveleminen. Ja nyt töihin ennenkuin tästä tulee täysimittainen romaani... ;-)

 

Maanantai, töissä jos olisi, niin tämä olisi viikon masentavin päivä

Mulla on nyt n. viikon ajan ollut kämmenissä ja jalkapohjissa turvotusta. Kaklikin taisi mainita, että jalkapohjat ovat kipeät. Mulla etenkin aamuisin ja iltaisin (ja öisin) on kädet niin turvonneet, että jos joukistaa sormia, niin nivelissä tuntuu aika voimakastakin kipua! Toivottavasti ei ole merkki raskausmyrkytyksestä. Edellisestä neuvolakäynnistä on jo ainakin 3 viikkoa, mutta onneksi huomenna on seuraava käynti, joten tuokin asia selvinnee. Jatkossa käyntejä taitaakin olla jo melkein viikottain, kun nyt on siis rv 36 menossa.

Viikonloppu meni lähinnä väsymyksen kourissa, mutta tänään sain jo jotain aikaiseksikin. Pesin vauvan huoneen ikkunan ja luuttusin lattian, sekä pyyhin listat ja oven. Illalla asennetaan lamppu kattoon, ja listat, ja pinnasänky tuodaan sinne. Huomenna taidan pestä petivaatteet, ja kunhan saan patjan ostettua, petaan pedin valmiiksi. Boordi on tilauksessa, samoin verhokangas.

Joku ilta mies saa asentaa avohyllyt seinälle, sinne järkkään pehmolelut ja kirjat. Pitää käydä ostamassa koreja, joihin voi laittaa pikkuroinaa.

Toivottavasti vauva malttais vielä ainakin pari viikkoa pysyä masussa, jotta kaiken saisi valmiiksi

Pääsiäisen rairuoho on jo hyvällä mallilla, pitää ettiä tiput ja kukot ja käydä ostamassa muutama suklaamunakin. Miehelläkin alkaa parin viikon loma, joten eipä tarvii sitten enää yksin olla kotona, vaan voidaan yhdessä tehdä siivoukset, ikkunan pesut yms.

 

Nostetaampa tätä ylös ennen kuin ollaan 2. sivulla...

Mulla on kans nyt jokunen viikko ollu noita turvotuksia, sormet täytyy aina aamulla vetristää ja tosiaan on nivelet mukavan kipeet ja jalkapohjat tuntuu hassuilta: ihan niinku siellä ois sentin kerros jotain ylimääräistä, mut se onneks katoo aika äkkiä ylösnousun jälkeen. Mullaki ois huomenna taas neuvola ja se viimeinen lääkäri, saas nähdä mikä on tilanne. Eilen nimittäin tuli kipeitä supistuksia ja koko eilisen illan ja tänään ollu ihan semmonen fiilis ku olis menkat: sellanen kipu ja paine tuolla alamahassa. En tiedä liekö sit vauva taas laskeutunut alemmas tmv?

Ja tosiaan noista synnytyksen ennustuksista: mä en tiedä vielä KETÄÄN jolla olis noi arvaukset pitäny paikkaansa. Vaikka olis paikat auki ja vauva laskeutunu näillä viikoilla niin se ei välttämättä kerro yhtään mitään, vaikka toki joilleki se kertoo. Samoin noi supistukset, joilleki ne voi merkitä jotain mut sit taas jolleki toiselle ei et mä ainaki oon sillä mielellä liikenteessä että vaikka supistuksia on ollu paljon ja vauva laskeutunu aikaisin niin mulla on samanlaiset mahdollisuudet ku kaikilla muillaki et tää vauva joko tulee vähän ajoissa tai menee pari viikkoo yli...sitä kun ei voi mistään tietää!=)

Huh, kauheeta melskettä taas tuolla massussa!

 

Heips!
Vielä kuusi työpäivää...
On noita pyhäpäiviä pe ja ma.
Olo on omenainen. Supistelee varsinkin iltaisin. Välillä tujummin ja välillä hellemmin. Vauva porautunut todella alas, mittakin menee alakäyrillä, vauva käsituntumalla th mukaan normaalin kokoinen. Liikkeet ehkä voimakkaampia, mutta harvemmin potkitaan ja nyrkkeillään.

Täs on otettu aikas rauhallisesti jo pitkä aika, saa nähdä milloin vauveli haluu sit tulla...

Vähän alkaa jo synnytys jännittämään... Entäs teitä?

Alkaa jo olla niin todellista että kohta ollaan synnyttämässä.

Tulisi toi kevät niin olisi vauvankin kanssa kiva ulkoilla!

Jokos teillä kaikki valmistelut ok?

Meil ei, sänky ym. Laittamatta.
Mahtava on masuni, meinaa tippua, ja selkä notkollonsa.

Mukavaa illan jatkoa!

 

Heissan!

Ensimmäinen itkuvapaa päivä pitkään aikaan En oo sanonu neuvolassa, mutta ens kerralla kyllä otan puheeksi. Ei täällä ensimmäistä kertaa ihmetellä oman pääkopan heittelyä, eikä oo myöskään uutta hakea vaivaan apua. Mies on evästetty tarkkailemaan myös mun oloa vauvan lisäksi, kunhan ensin saadaan pieni ulos tuolta mahasta. Kummasti kyllä helpotti jo teille virtuaalikavereille kertominen. Kiitos siis kaikille tukeneille!

Mulla on kans ollut pientä turvotusta sormissa, mutta oon kyllä saanut molemmilla kerroilla yhdistettyä roskaruokaan. Eka kerralla syypää oli pitsa, toisella Hesburger. Petollista, varokaa! Närästys on myös alkanut vaivata, mutta kyllä sen kanssa pärjää vielä. Meillä on jääkaappi ollut jo viikkoja pullollaan kaikkea Gefilus-hyvää, aluksi koliikin ja allergioiden torjuntaa varten, mutta nyt myös näihin mahavaivoihin. Ja Rennietä olen myös ottanut. Parempi varmaan hoitaa lääkkeillä kuin antaa happojen polttaa mahan portit rikkipoikki. Pahimmillaanhan mahahapot vie äänen ja siihen ei nyt pariin viikkoon olisi varaa.

Sain taas pari sivua väkerrettyä opiskelutöitä ja yhdeltä opelta tuli viesti, että se hyväksyy yhden mun 4 ov:n opintokokonaisuuden Valmistuminen ei tunnu enää yhtään toivottomalta ja vaikkei lapsia opiskelumotivaattoreiksi suositellakaan, niin täällä se toimii, HYVIN! Pitää varmaan tehdä toinen heti perään, että ensi vuosikin sujuu

Halaukset ja hyvää yötä!

 

Niinhän sitä täälläkin panikoitiin jo viikolla 32 että nyt se vauva sieltä tulee mutta pyh... Oli yhdyntäkiellot ja kaikki. Tänään neuvolassa hoitaja (vanhempi sijainen) sanoi että ihan normaalisti olet nyt että ei mene hirveesti yliaikaiseksi,eikä haittaa jos supistelee. Daa. Mutta kun ei enää supistele,ei edes seksin jälkeen. Ehkä muutaman kerran päivässä tulee supistus, muuttuneet vähän tuntuvammiksi kun aikasemmin mutta eipä muuta...
Ens viikolla olis se synnytystapa-arviointi ja saa kyllä lääkäri kattoo uudestaan tätä ihottumaa mikä on levinny jo toiseen nänniinkin,sen takia en kyllä ole imettämättä!

Itsellä ei mitään limoja ole raskauden aikana aikasemmin tullut kun sillon lauantaina,joten ajattelin sen olevan limatulppa. Mutta mitäs väliä silläkään on kun voi silti mennä kuukausi tai enemmänkin synnytykseen. Yhtä turhan kanssa

Sunnuntaina tulee kauhee lössi vieraita miehen puolelta,aargh. Mummot sun muut joten ei auta vissiin muu kun puunata kämppä lattiasta kattoon,sinänsä ihan mukavaa kun tuo häpyluu tai jokin on niin pirun kipeä liikkuessa. Mutta kyllä tulee taas pään pudisteluja ja voivotteluja jos ei ole kaikki tiptop kunnossa,ainakin sit jälkeenpäin selän takana. Vit**ko silläkään on väliä,lähden lätkimään jos ei miellytä. Pakko just viimisillä viikoilla tulla piinaamaan.

Pakko mennä purkamaan tätä raivon tunnetta johonkin,ehkä ton tiskauksen jätän vähän myöhemmäksi...

 

VP nuo alakuloisuudet oli tuttua mulle myös esikoista odottaessa. JOtenkin siinä kävi miettiin kaikkea, mutta kun vauva synty puhkuin tarmoa kuin pieni pitäjä. Laitoksella hieman masennutti kun ei tahtonut saada pojalle lisämaitoa ja jotenkin ne lastenhoitajat oli tosi tylyjä. Tyyliin, etähän sä mitään osaa kun oot ensisynnyttäjä =( No onneksi mies oli siinä tukemassa koko ajan.

Mutta neuvolaterveisiä. Eli vika lääkärineuvola. Verenpaineet ok, pissa puhdas (hyvä niin), hemppa taas laskussa 111 eli rautaa, rautaa.
Kohdunkaula 2cm kiinni ja pehmentynyt, eli ei ainakaan kauhiasti luulis yliaikaiseksi menevän. Painoarvio ultraan en saanut lähetettä, lääkäri arvioi käsituntumalla vauvan olevan n. 3-3.2kg tällä hetkellä, eli syntymäpaino ois siinä alle 4kg.
Nyt siis rv36+5, eli kolmisen viikkoa vielä hieman reilu.

Tää aika on vierähtänyt ihan siivillä. Eilen käytiin avoimessa päiväkodissa ja siellä oli viikon ikäinen vauva. Mitat oli ollu 3.5kg ja 50cm, poika oli saman kokoinen, mutta se vauva oli niiiin pieni. En muista että poika ois ollut noin pieni. MItenkähän sitä osaa käsitellä, no jospa se tuolta lokeroista muistuu mieleen.

Nyt meillä on alettu työntää kantapäätä tms. tuosta navasta ulospäin, siis napa pullahtaa ja sattuu niin hitosti. Eilenkin napa oli koko päivän kipee.

Mutta nyt pitää laittaa pojalle Grazy Frog

 

Hehheh, Lilli ja sukulaisvierailut! Ootko kokeillut joskus jättää puunaamatta? Meillä anoppi ja oma äiti on nipistäny suunsa kiinni, kun sanoin napakasti (miehen säestyksellä), että tämä on meidän koti. Jos me ei välitetä sekasotkusta, niin se saa sitten kelvata muillekin.

Mulla menee nuo lääkärin arvioinnit aika pitkälle, kun ei millään löytynyt sopivaa aikaa, joka ei olis menny tenttien päälle. Vähän säälittää se neuvolalääkäri, kun se on tosiaan sanonut ihan suoraan, ettei vielä osaa varmalla sanoa edes, miten päin vauva kohdussa köllöttää. Tosi hyvä, että on kuitenkin ihan rehellinen ja osaa pyytää kätilöiltä apua. Nuo on kuitenkin sellaisia asioita, jotka vain kokemus opettaa. Ja onneksi minulla on suku lääkäreitä täynnä ja synnärilläkin tuttua työvoimaa plus että oon itse ihan satavarma, että vauva on jo jollain lailla kiinnittynytkin, kun ei enää kääntyile ja pää on tukevasti alhaalla. Tuleva mummu (mun äiti siis) vähän säikähti, kun se on menossa viikko ennen laskettua vielä ulkomaille ja on ollut niin tietävinään, että ""ylihän ne ensimmäiset menee"". Sanoin sitten vauvan olevan jo lähtökuopissaan ja kyllä naama venähti. Eipä siihen synnytykseen kyllä tarvita kuin minut Ja ehkä parempikin, jos saa olla ekat päivät ihan rauhassa laitoksella, kun varmasti väsyttää ihan älyttömästi.

Nyt hiljaista viikkoa viettämään ihanien opusten ääreen... Onneksi sentään syntyy tekstiä ihan käskemättäkin. Ennemmin saan varmaan tehtyä liian laajan kuin liian lyhyen lopputyön.

 

heip pitkästä aikaa ja terveiset lomalta su -ma välisenä yönä ajeltiin kotiin. niin kivaa kun sukuloiminen onkin niin on se kyllä vielä kivempaa palata kotiin ja omaan sänkyyn
kaiken näköstä kremppaa ollut näköjään joka toisella taitaa tässä vaiheessa jo kuulua asiaan tsemppiä vaan kaikille!
itse olin ma neuvolassa ja kaikki oli ok seuraava aika onkin vasta toukokuun alussa ja synnytystapa arvionti parin viikon kuluttua, jossain välissä pitäis käydä tutustumassa synnärillekkin ja käydä perhevalmennuksessa. toivottavasti loppu ajan sais kulumaan nopeasti taidan nyt ryhtyä siivous hommiin

 

tervehdys hyvin loskaisesta Porista - koska se kevät oikein tulee, kun joka yö sataa 5 senttiä lunta??? ja nytkin itse asiassa tupruttaa - blaah ;o(

kävin äsken kaupungilla hakemassa vaunut kotiin. lykkäsin ne tuonne makkariin - mahtuvat olemaan siellä vielä, kun ei ole sitä pinnasänkyä.. eipä nuo emmaljungat menneet kovin pieneen tilaan, joten tungin ne auton takapenkille - saa nähdä millai niiden kanssa pääsee liikkumaan vai tarviiko ostaa jotkut ""kakkosvaunut"". ajattelin kyllä mahdollisimman paljon kantoliinailla, joten voi olla etten vaunuja niin hirmuisesti kuskaa autolla. mutta katsotaan nyt, miten se kantoliinailukaan onnistuu...

muuten, osaako joku vinkata että mistä noita harsoja voisi ostaa? löytyykö ihan suurimmista tavarataloista ja marketeista? entä löytyykö eri kuoseja, ettei vaan niitä valkoisia? en ole jaksanut lähteä vielä noita metsästämään, jospa osaisitte auttaa niin ei tarvitsis niin kauheasti juosta turhan päiten...

puoli kolmelta olisi synnärille tutustuminen. ei olisi kauheata inspiraatiota mennä, mutta menen kuitenkin. kai siitä jotain hyötyä on.

ja illalla saa olla nokka kiinni telkkarissa, kun tulee ässät - kärpät... ässä-pirulaiset kun tiputti tapparan, niin nyt täytyy sitten kannustaa heitä - josko saataisiin mitalit poriinkin pitkästä aikaa......

jahas, taidan pistää jonkun elokuvan pyörimään tai hakea kirjan makkarista - en jaksa alkaa mitään askareita, kun ei ole aikaakaan niin paljoa. saa kai joskus olla ihan vaan tekemättä mitään tuottavaa??

 

Ainakin Anttiloissa ja Kodin Ykkösissä oli harsoja isoissa pakkauksissa ja mun mielestä oli vähän edullisempia kuin muualla...

 

Moi! (-:

Mullakin tuottaa vaikeuksia olla tekemättä mitään tuottavaa.. Mutta kun ei jaksa koko aikaa puuhailla niin täytyy välillä käydä netissä tms. (-; Mulla vaan on rauhaton olo kun tuntuu että koti on täynnä tekemättömiä hommia.. Ensi viikolla kyllä täytyy saada koti semmoseen kuntoon että loppuajan voikin sitten vaikka vain ihastella aikaansaannoksiaan. (-; Beibikin kun voipi jo syntyäkin tämän kuun puolella kun synnytystapa-arvio on loppukuusta ja terkka varoitteli että ehkä 'joudun' jo silloin jäädä sinne kun vkoja silloin ois jo ne maagiset 37...(ja beibi ilm. on aikas iso..)

Sintulle harsoasiaa: äippäpakkauksen harsot tuskin riittää joten mäkin kävin hakemassa Eurokankaasta pari metriä harsoa joka vielä vaan pitäs palastella sopivankokoisiksi kappaleiksi ja päärmätä. Cittarissa oon myöskin nähny harsopaketteja (löytyy luonnollisesti sieltä vauvatarvikkeiden osastolta..(-. Kodin1:stä löytyy myös harsoa -myöskin kuviollisia, muistaakseni olivat vihertäviä/vihreäkuvioisia väriltään. Joillain nettikaupoilla (en nyt saa mieleeni millä) on kans kuviollisia harsoja ollu mutta hieman hintavia tietysti..

Jaahas, kai se täytyy jatkaa tuota pyykinpesua.. Nyt jo hieman paremmalla mielellä, oon ollu hieman alamaissa, lähinnä talous huolettaa...

Mukavaa pääsiäistä kaikille! <3