tuhman tytön joulu

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja minnan äiti
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
M

minnan äiti

Vieras
minna on kuusi-vuotias pikkutyttö, jolla on esikoulu alkanut tänä syksynä. siellä kaikki menee hienosti, on oppinut jopa lukemaan. mutta kotona minnaa kiukuttaa jatkuvasti. äidille on kiva huutaa ja tiuskia.

eräänä iltana kuitenkin tonttu oli käynyt minnan portaalle tuomassa pienen kirjeen, jossa kerrottiin kuinka tontuilla on ollut tapana tarkkailla ympäri vuoden lasten tekemisiä. minna mietti olikohan hän nyt ollut kiltti, kirjeestä selvisi että alkuvuosi ennen esikoulua ja sen tuomaa myllerrystä oli mennyt vallan mainiosti, nyt tämä syksy ja juuri näin joulun alus oli mennyt todella huonosti.

niin minnan joulun odotus muuttui, hän päätti vakaasti alkaa kiltiksi tytöksi, mutta sepä ei ollut helppoa! pikkuveli söi littlest pet shop hammsterilta pään, ja näin alkoi armoton karjuminen lastenhuoneesta. minna raivosi ja karjui. silloinpa tonttu huusi kimeällä äänellä jostain: minna, sinä et saa yhtään lahjaa tänä jouluna. ja niin minnan raivo muuttui hysteeriseksi itkuksi jota jatkui loppu illan.
 
seuraavana aamuna kun minna heräsi, hän huomasi että äiti, pikkuveli ja perheen koira eivät olleet kotona. minnalle tuli kauhea hätä. hän juoksi ympäri taloa ja huusi äitiä, veikkaa ja jopa sitä koiraa jonka turkkia oli repinyt suutuspäissään. vastausta ei kuulunut, ja minna meni nyyhkyttämään sänkyynsä. sitten hän kuuli jotain ääntä, mutta ei jaksanut nousta katsomaan mikä se oli. äiti oli ollut alakerrassa pesemässä veikan aamupeppua ja he eivät kuulleet minnan huutoa koska pyykkikone oli päällä. äiti ja veikka leikkivät autoleikkejä, ja minna nyyhki sängyssä.

lopulta äiti tajusi että minna ei yleensä nuku näin kauan, hän meni tarkistamaan asian, ja huomasi että tyttö oli aivan poikki. äiti jutteli minnan kanssa, ja selvisi että hänellä oli ollut kamala hätä siitä että hänet oli jätetty yksin, äidillekin tuli oikein paha mieli asiasta. mutta kun minna nousi ylös, hän jatkoi temppuiluaan, sotki veljen leikit tahallaan. tiputti puuroa hiuksilleen ja yöpaidalleen tahallaan, kaatoi maitomukin ja karjui.
 
Mielenkiintoista.. tai sitten ei. Eskari-ikäisillä on oma itsenäistymistaistelunsa ja siihen kuuluu se että rajoja kokeillaan ja tietenkin on helpointa purkaa tunteitaan siihen henkilöön jonka turvalliseksi kokee. Motoriikan kohdalla käy varsinkin pojille niin että yhtäkkiä kompastellaan koko ajan, mukit ja lasit on nurin eikä tavarat pysy käsissä.. Että enpä tiedä onko tuo nyt niin tuhma tyttö vai onko kyse ikäkauteen kuuluvista jutuista. Toisten leikkien ym sotkeminen on sitten enemmän kasvatuskysymys tai tapa hakea huomiota. Tontun kannattaa ehkä myös miettiä asioita eikä vain syyllistää tyttöä. :/
 
kun minna oli käynyt pesulla, ja oli ulos lähdön aika, hän puki reippaasti päälleen ja äitin kehui minnaa. ulos oli satanut uutta lunta melkein kymmenen senttiä, lapset olivat innoissaan. äiti pyysi minnaa vahtimaan pikku veljeä omassa pihassa kun hän hakisi puita. äiti meni varaston taakse hakemaan puita, vei ne tupaan ja sitten hän meni katsomaan kuinka minnan ja veljen puuhat sujuvat. minna oli etsinyt vauvapulkan, ja veti nauravaa veljeä ympäri pihaa. äiti haki kameran ja otti tästä riemukkaasta hetkestä kuvan.

kuva tulostettiin sisällä, taakse kirjoitettiin terveiset tontulle, ja asiasta juteltiin päivän mittaan pitkään. muisteltiin kuinka kaikilla oli ollut hauskaa ja miten mukavaa oli kun veli ja sisko puuhailivat yhdessä. illalla minna ja veli leikkivät yhdessä, littlest pet shop hahmot ajelivat veljen autoissa ja vaikka veli välillä meinasi maistella kissaa, ei minna tästä suuttunut vaan neuvokkaasti kutitteli lelun pois veljeltä.
 
minna käyttäytyy ihan niinku normaali 6v tyttö, eikä tuo ole edes lähimainkaan pahimmasta päästä. meillä heiteltiin äitiä tavaroilla, pissattiin kiukuissaan lattialle ym ym, mutta kun aikuiset pysy aikuisina ja rauhallisina ja antoivat turvaa pienelle joka ei voinut aina itsekään ymmärtää oman mielen myllerryksiä, meni vaihe ohi parissa kuukaudessa. kiukkukohtauksen lopuksi pyydettiin anteeksi ja asia oli sillä kuitattu, eikä sitä jätetty rangaistuksissa enää mielenpäälle kaihertamaan.
 
Voi voi, nyt tonttu, josta tarina kertoo, saa potkut kovatunturilta potkut mitä pikimmin vakavan virkavirheen takia. Joulupukki ei pidä siitä, että lapsi saa kehuja ja huomiota vain ollessaan kiltti, lapsi pitäisi huomata myös silloin, kun hän vain on.

Eikä Joulupukki pidä siitä, että lahjoilla kiristetään ja ettei lapsi saa olla vihainen.


Tiesikö tonttu, että viha on pelon ilmenemismuoto? Voisiko tonttu hakeutua hoitoon?
 
Kannattaa rankaista lasta heti kun kenkkuilee, jos siihen on tarvetta. Ei siin o mitään järkee et kun lapsi kiukkuaa 12.12. niin lahjoja ei tuukkaan 24.12. Muistaako kukaan sillon enää miksi.
 
Mä en anteeksi vaan ole koskaan käsittänyt noita tontuilla ja lahjoilla kiristämisiä. :(

Mun mielestä joulun pitäs olla iloinen juttu eikä mikään paniikki tapahtuma pahaa-aavistamattomalle lapselle. ...mun oma serkku itki pienenä (silloin kun vielä pukkiin uskoi) koko riivatun jouluaaton aamusta siihen asti, kun pukki tuli. Oli vakuuttunut siitä, että on kuitenkin ollut liian tuhma eikä pukki tuo lahjoja. Tosi kiva joulumuisto jäi lapselle...

Mun mielestä lapsen pitää saada olla lapsi ja vähän kenkutellakin ilman, että tarvii pelätä, et nyt häntä ei sit tämän vuoksi enää rakastetakaan tai huomioida ...ja sitähän ne joulupukinkin lahjat on: huomiota ja rakkautta.

Muutenkin musta kuulosti siltä, et oisko Minna vähän kateellinen pikkuveikalle? Oisko äitillä ollu vähän liian vähän huomiota Minnaa kohtaan pikkuveikan syntymän jälkeen..
 
tätä rauhaiseloa kesti perhessä aina jouluaamuun asti. silloin puhelin soi ja perheen isän ilmoitettiin kuolleen. tästä alkoi tuhman tytön matka kiltiksi tytöksi.

surutyötä tehtiin perheessä koko joulunpyhät, niin lahjojen kera kuin syöden jo valmiiksi rakennettu korea joulupöytä, piparimökit ja muut.

tonttu katseli menoa ikkunasta ja voivotteli, kunka hän niin ilkeästi oli huutanut minnalle. eihän tälläistä odottanut kukaan. veli oli saanut tontulta hyvän huomion ja äiti myös, kiukutteleva minna oli jäänyt vähemmälle hyvälle huomiolle. niinpä hän päätti laskea minnan uneen enkelin, joka kertoi minnalle ettei isä ollut kuollut hänen kiukkunsa takia, eikä siksi että minnasta tuntui että kaikki oli nyt hänen syytä.

uudenvuoden aattona minna kertoi äidilleen että isän lähettämä enkeli oli sanonut hänelle unessa ettei ollut minnan syy että isä kuoli. pikku veli ei osannut juuri vielä surra isää, ja äiti ja minna yhdessä surivat ja muistelivat isää lämmöllä.

nyt kun kohta on vuosi kulunut, minna on "liian" kiltti tyttö, veikka kasvanut isoksi pojaksi joka rakastaa siskoaan yli kaiken. jatkamme perheessä nyt kolmisin, muistaen tuota viime joulun tonttua, joka ei ollut vihainen vaikka lahjoja ei luvannutkaan..
 
Minä en ole koskaan ymmärtänyt tuota lasten kiristysta ja uhkailua tuolla kiltteydellä. Kuka meistä aikuisista on 'kiltti'. Lapselle pitäsi opettaa, että kaikki tekevät väärin, ja virheet saa anteeksi.
 
riipaiseva tarina.

olen itse menettänyt oman äitini lapsena juuri joulun aikaan. tapahtuneesta on jo 20 vuotta aikaa, mutta mun joulussa on hamaan hautaan asti aina pieni menetyksen ja surun vivahde.

toivon minnalle ja hänen perheelleen lämmintä ja rakkaudentäyteistä joulua sekä voimia ja uskoa tulevaisuuteen. aina yhdeksi päiväksi kerrallaan, että ne riittäisivät ja kantaisivat sinne asti kun suru on muuttunut lämpimäksi kaipaukseksi.
 
nyt hieman empatiakykyä arvon palstatoverit! minnan äiti tässä kertoo tarinansa, eikä varmaan jälkiviisaana olisi laittanut tontun viestiä rappusille. mistäpä olisi voinut tietää että isä kuolee jouluna. pitäkää siis syytökset kuvussanne ja jos ei ole mitään lohdullista tai kaunista sanottavaa niin siirtykää muihin ketjuihin, olkaa niin ystävälliset.
 
Jotain minulla meni nyt ilmeisesti ohi, kun en tajua miksi vaahdotaan yhdestä kirjeestä. Jos perhettä koskettaa iso onnettomuus, niin mitä tuosta yhdestä hiton kirjeestä?
 

Yhteistyössä