Hae Anna.fi-sivustolta

Tunnin välein säätila...

Viestiketju osiossa 'Eläkkeellä' , käynnistäjänä Säätieteilijän vaimo, 06.06.2014.

  1. Mieheni on vähintäänkin outo; yöllä kun herää käy heti katsomassa montako astetta ulkona. Kun minä herään hän menee heti ikkunaan ja kertoo paljonko mittarissa on. Kun olemme syöneet aamupalan taas kertoo paljonko ulkona on asteita.

    Ainakin tunnin välein sama juttu. Pakkasilla ajaessamme autolla mainitsee asteet viidentoista minuutin välein. Kun lapsemme soittavat kysyy heti millainen ilma siellä on.

    Olen kurkkuani myöten täysi näitä lukemia. Hänelle ei voi sanoa että lopeta jo, koska on herkästi loukkaantuva, muistaa sen ikuisesti ja varmaan huomauttaisi joka päivä että kun ei saa säätilaakaan sanoa.

    Neuvokaa please, mitä teen!
     
  2. N54 Vierailija


    MInä alkaisin itse tehdä samaa. Käy joka välissä mittarilla ja kerro miehelle, mitä asteet näyttää. Kun teet sitä minuutin välein pari päivää niin luulisi heräävän.
     
  3. Vuosipäiväkirja Vierailija

    Mitäs jos suosittelisit/(ostaisit) miehellesi sellaista vuosipäiväkirjan pitämistä mihinkä hän kirjaisi niitä havaintojaan säästä tai muista mielenkiintoisista asioista. Voisit innostaa häntä kirjoittamaan siksi, että hän sitten myöhemmin pystyy ennustamaan ja vertailemaan näitä omia havainnointejaan. Näin välttyisit kuulemasta kun hän keskittyisi kirjallisiin tuotoksiin.
     
  4. Hän on vuosia tai vuosikymmeniä pitänyt kirjaa lämpöasteista. Hänellä on allakka johon merkitsee monta kertaa päivässä paljonko on asteita. Hölmö mikä hölmö.

    En ole nähnyt että tutkisi niitä asteita vuosikymmeniä myöhemmin, muuten vain kerää allakoita joihin merkkaa sen. Onkohan mielestänne tulossa ihan hulluksi?
     
  5. sirpukka Vierailija


    -tuskinpa tuosta hullummaksi muuttuu:) Onhan meillä kaikilla joitain, toisten mielestä, omalaatuisia piirteitä ja tapoja.. Koetapa olla kiinnittämättä asiaan sen kummempaa huomiota tai sano suoraan ettei sinua kiinnosta kuulla säätilaa tunnin välein.
     
  6. MVa Vierailija

    Jos ei muuta "pahetta" ole, anna miehesi tarkkailla säätilaa. Mekin olemme mieheni kanssa paljon kiinnostuneempia säätilasta nyt, kuin joskus 70-luvulla.
    Entinen naapurimme, iäkäs mies huuteli aina aidan yli "säätiedotuksia" tyyliin "Se lupasi nyt lämpenevää...."

    Kivaa kesää kaikille!
     
  7. sivusta seuraaja Vierailija

    Asuin 10 vuotta samassa rakennuksessa, eri asunnoissa anoppini kanssa.
    Anoppini oli vireä ja virkeä vanhus. Liikkui paljon. Pikkuhiljaa hän tuli luoksemme useammin ja useammin ja kysyi kelloa. Teki itse ruuat, jumppasi, siivosi ja eli täysin omillaan.
    Siinä vaiheessa kun näitä vierailuja oli päivittäin 10 -> huolestuimme.

    Tutkimusten jälkeen lääkäri totesi anopilla keskivaikean dementian.
    Lääkärin mukaan anoppi tunsi pelkoa tai muuta epävarmuutta olemisessaan ja sen vuoksi hän tuli aina meille ja kysyi kelloa kun ei muuten osannut selittää/ymmärtänyt tilannettaan. Näin se anopin sisällä oleva epämääräinen tressi purkeentui ja laukesi pois kun sai jutella 10-15 minuuttia niitä näitä kanssamme.
    Me lakkasimme tiuskimasta hänelle, että vastahan sinä sitä kelloa kysyit ja vaihdoimme puheenaihetta.
    Puuhastelimme myös enemmän hänen kanssaan kaikenlaista konkreettista. Kävimme yhdessä kaupassa (ennen toimme ruuat valmiiksi), pyysin anopin ulos kävelylenkille päivittäin (kävin itse sen jälkeen uudelleen tekemässä hikilenkin), pakotimme yhden lapsista vuorollaan pelaamaan korttia mummunsa kanssa 1h joka päivä jne. Näin anoppi sai muuta puuhaa kuin yksikseen olemista.

    Kellon kysyminen väheni kun muut aktiviteetit lisääntyivät.
    Anoppi eli diagnoosinkin jälkeen vielä melkein 5 vuotta kotona ja pysyi täysin omatoimisena kuolemaansa saakka.

    En tarkoita edellisellä jutulla sitä että miehelläsi on dementia.
    En tiedä oletko kuinka puhelias ja puhutteko te keskenänne koko ajan, vai vallitseeko välillänne enemmän hiljaisuus.
    Ehkä miehelläsikin olisi tarve puhua muiden ihmisten kanssa, tehdä yhdessä erilaisia juttuja, mutta hän on jumittunut säähommaan. Ehkä se on mieheltäsi keskustelun avaus, hänellä olisi tarve kuulla sinun ääntäsi.

    Sinuna minä sivuuttaisin säätilatiedotukset lyhyellä positiivisella kommentilla ja juttelisin hänen kanssaa muita juttuja. Ihan niitä näitä ja tekisin hänen kanssaan yhdessä kotiaskareita sun muuta. Jos teillä on roolit niin, että sinä teet ruuat ja hoitelet kotihommat muutenkin, minä pyytäisin miestä vähän väliä auttamaan tässä tai tuossa pikkujutussa jne.

    Anopin kanssa huomasimme, että kosketus oli myös erittäin tärkeää. Halaaminen, hiusten harjaaminen ja letille laitto, jalkojen rasvaaminen ja hierominen, kynsien lakkaaminen, olalle taputtaminen, lasten rutistukset, rauhoittivat anoppia ja toivat ilmeisesti turvallisuuden tunnetta.
    En nyt kuitenkaan kehota lakkaamaan miehesi kynsiä :). Mutta hellät kosketukset, se rauha ja hiljaisuus, pieni puuhastelu mitä esim. kynsien lakkaamisessa oli, rentoutti anoppia ja esim. yöunet olivat hänellä sellaisten iltojen jälkeen paljon rauhallisempia.
     
  8. Ehkä miehelläni onkin dementia. Ei enää muista omien tuttujensa sukunimiä, minä joudun ne aina sanomaan. Jos jokin asia on tapahtunut vaikka pari päivää sitten, unohtaa sen täysin, aivan kuin ei olisi juttua ollutkaan.

    Kerran on autolla ajaessaan ollut siinä tilanteessa ettei ole tajunnut missä on ollut, vaikka oli tuttu tie. Jos menemme lähimetsään, on sielläkin hukassa.

    Mutta outoa on, että hän pystyy rakentamaan esim. pation vielä vanhasta muistista, sen mukaan ei ole dementiaa.

    Emme kyllä kovin paljon keskustele, koska mieheni on aina ollut kiivas ja kärttyisä, yritän vain tärkeät ja jokapäiväiset jutut hänen kanssaan jutella, ettei saa raivaria turhasta. Saan aina miettiä voiko tuota ja tuota asiaa hänelle sanoa ja kuinka sen esittäisin ettei suutu. Melkein salaa toivon että saisikin dementian ja joutuisi asumaan pois luotani, saisin minäkin elämän, jossa ei kukaan riehuisi joka asiasta. Ilkeästi ajateltu, mutta niin vain on. Hänellä on lääkityskin, että mieli olisi hyvä, mutta mielestäni se lääkitys on liian lievä, mutta sillekään minä en voi mitään, pitää vain kärsiä.
     
  9. Ei kannata odotella Vierailija

    Lähimuistihan se on se, joka ensin unohtuu/tuhoutuu dementiassa sekä alzheimerissa. Luonteenpiirteen muutokset suuntaan tai toiseen on myös hälyttävä merkki siitä, että kaikki ei ole ok. Olisikohan asiaa kyyditä mies tutkimuksiin? Kun vielä mainitsit, että mielestäsi hänen tämänhetkinen lääkityksensä ei ole ihan kohdallaan, niin sitä suuremmalla syyllä. Miehelle voisit esittää asian niin, että jokaisen ihmisen tulisi käydä vähintään kerran vuodessa ns yleistarkastuksessa, missä käydään läpi terveydentila. Toimitteko kenties hänen omahoitajanaan? Toinen mahdollisuus saada mies lääkäriin on ottaa yhteyttä terveyskeskukseen ja järjestää sitä kautta kutsu. Silloin, ette joudu henkilökohtaisesti tulilinjalle vaan käsky käy miehellenne toisaalta.
    Toinen asia on tuo asenteenne siihen, kuinka odotatte miehenne muuttuvan niin, että oma elämänne helpottuu. Ainoa asia, jolla tilanne voi korjaatua ja muuttua on se, että otatte vastuun omasta elämästänne ja muutoksien tulee tapahtua teissä ja teistä lähtöisin.
     
  10. jooja Vierailija

    muistitestissä on käytävä.
     
  11. raskasta Vierailija

    Onhan se kamalan raskasta, jos täytyy koko ajan miettiä sanomisiaan, ettei toinen kiivastu ja suutu tai käy ilkeilemään.
     
Kaikki kentät ovat pakollisia
Luonnos tallennettu Luonnos poistettu

Jaa tämä sivu

Alibi
Anna
Deko
Dome
Erä
Hymy
Kaksplus
Kippari
Kotilääkäri
Kotiliesi
Koululainen
Ruoka.fi
Parnasso
Seura
Suomen Kuvalehti
TM Rakennusmaailma
Tekniikan Maailma
Vauhdin Maailma
Golfpiste
Vene
Nettiauto
Ampparit
Plaza
Muropaketti