M
Milli.
Vieras
Olen seurustellut miehen kanssa vajaan vuoden, ja koska tunsimme toisemme ennestäänkin, niin alku oli tietenkin huumaavaa, jännittävää, eikä seksiäkään suhteesta puuttunut. Mies usein sanoi tai antoi muuten ymmärtää, miten paljon minusta välittää, ja olin onneni kukkuloilla: vihdoinkinko löysin sellaisen miehen, jonka kanssa voisin haaveilla yhteisestä tulevaisuudesta!
No, muutamia kuukausia meni ihan hyvin, tosin mies ei juurikaan aluksi halunnut minua esitellä perheelleen tai halunnut ottaa minua ihan joka paikkaan mukaan - riitoja tuli tästä, mutta niistä aina selvittiin. Sittemmin tämäkin asia on muuttunut niin, että en tunne enää olevani "se nainen, jonka kanssa mies hengailee".
Pikkuhiljaa miehen käytös kesän jälkeen on muuttunut hyvin negatiiviseksi, ja se vaikuttaa myös minuun. Hän ei koskaan enää sano mitään ihanaa minulle, mitä jopa viikon kuluttua seurustelumme aloitettua hän pystyi sanomaan. En saa koskaan mistään kehuja, ulkonäöstä tms. Ei sillä, että tarvitsisin mitään pönkitystä, mutta onhan se naisena ihan kiva välillä kuulla, että näyttää hyvältä, varsinkin jos on laittautunutkin. Mies arvostelee minua pikkuasioista, ja tästä on kyllä käyty tiukkoja keskusteluja useasti, ja toivon, että mies ymmärtää lopettaa. Ne asiat, joista hän saattaa huomauttaa, ovat niin pieniä ja mitättömiä, että itse pitäisin suuni kiinni, jos kumppanissa jotain sellaista huomaisin... Nyt on sitten kaiken tämän lisäksi seksikin loppunut. Itse tein alun alkaenkin selväksi, että tarvitsen seksiä ja tykkään siitä, ja mieskin todellakin on/oli asiasta hyvin kiinnostunut alussa. Mies on sitä mieltä, että tämä kaikki vääntäminen suhteessa vaikuttaa siihenkin, ja että hänellä on ollut aikaisemminkin kausia, jolloin seksi ei kiinnosta. Selvä juttu, ei siinä mitään, mutta kai sitä voisi muutakin tehdä, jos itse seksi ei kiinnosta, nimittäin en saa myöskään suudelmia enkä mitään muutakaan hyväilyä enää.
Jos itse teen aloitteen seksiin (ja todellakin teen niitä, eli en ole sellainen, joka vaan odottaa miehen tekevän), niin saankin kuulla, että se latistaa halut, kun nainen on "miesmäinen" ja käy suorastaan päälle. Täytyy sanoa, että aiemmissa suhteissani tai irtosuhteissakaan en ole koskaan kuullut tällaista väitettä, enkä ole koskaan joutunut kärsimään seksin- tai minkään muunkaan puutteesta!!! Jos joku epäilee, että miehellä on joku toinen, niin sitä en usko. Mies myöskin haluaa jatkaa suhdetta kanssani, ja varmasti olisi sanonut, jos haluaisi lopettaa - ei ole sen tyyppinen, että omaa aikaansa tuhlaisi suhteessa, jota ei itse halua.
Olen todella turhautunut, enkä tiedä mitä minun pitäisi tehdä. Osittain olen nyt vältellyt miehen seuraakin, koska olen vaan niin surullinen, kun tiedän etten kuitenkaan saa minkäänlaista hellyyttä häneltä, ja muutenkin olen alkanut olla turhan paljon varpaillani, mitä hänen aikanaan sanon tai teen, etten taas saa kuulla arvostelua. Haluaisin olla onnellinen ja haaveilla tulevasta - olen kuitenkin jo päälle kolmekymppinen, kuten mieskin. En halua tuhlata aikaani turhaan, mutta en halua myöskään erota saman tien, kun tällaisia vaiheita suhteessa tulee.
No, muutamia kuukausia meni ihan hyvin, tosin mies ei juurikaan aluksi halunnut minua esitellä perheelleen tai halunnut ottaa minua ihan joka paikkaan mukaan - riitoja tuli tästä, mutta niistä aina selvittiin. Sittemmin tämäkin asia on muuttunut niin, että en tunne enää olevani "se nainen, jonka kanssa mies hengailee".
Pikkuhiljaa miehen käytös kesän jälkeen on muuttunut hyvin negatiiviseksi, ja se vaikuttaa myös minuun. Hän ei koskaan enää sano mitään ihanaa minulle, mitä jopa viikon kuluttua seurustelumme aloitettua hän pystyi sanomaan. En saa koskaan mistään kehuja, ulkonäöstä tms. Ei sillä, että tarvitsisin mitään pönkitystä, mutta onhan se naisena ihan kiva välillä kuulla, että näyttää hyvältä, varsinkin jos on laittautunutkin. Mies arvostelee minua pikkuasioista, ja tästä on kyllä käyty tiukkoja keskusteluja useasti, ja toivon, että mies ymmärtää lopettaa. Ne asiat, joista hän saattaa huomauttaa, ovat niin pieniä ja mitättömiä, että itse pitäisin suuni kiinni, jos kumppanissa jotain sellaista huomaisin... Nyt on sitten kaiken tämän lisäksi seksikin loppunut. Itse tein alun alkaenkin selväksi, että tarvitsen seksiä ja tykkään siitä, ja mieskin todellakin on/oli asiasta hyvin kiinnostunut alussa. Mies on sitä mieltä, että tämä kaikki vääntäminen suhteessa vaikuttaa siihenkin, ja että hänellä on ollut aikaisemminkin kausia, jolloin seksi ei kiinnosta. Selvä juttu, ei siinä mitään, mutta kai sitä voisi muutakin tehdä, jos itse seksi ei kiinnosta, nimittäin en saa myöskään suudelmia enkä mitään muutakaan hyväilyä enää.
Jos itse teen aloitteen seksiin (ja todellakin teen niitä, eli en ole sellainen, joka vaan odottaa miehen tekevän), niin saankin kuulla, että se latistaa halut, kun nainen on "miesmäinen" ja käy suorastaan päälle. Täytyy sanoa, että aiemmissa suhteissani tai irtosuhteissakaan en ole koskaan kuullut tällaista väitettä, enkä ole koskaan joutunut kärsimään seksin- tai minkään muunkaan puutteesta!!! Jos joku epäilee, että miehellä on joku toinen, niin sitä en usko. Mies myöskin haluaa jatkaa suhdetta kanssani, ja varmasti olisi sanonut, jos haluaisi lopettaa - ei ole sen tyyppinen, että omaa aikaansa tuhlaisi suhteessa, jota ei itse halua.Olen todella turhautunut, enkä tiedä mitä minun pitäisi tehdä. Osittain olen nyt vältellyt miehen seuraakin, koska olen vaan niin surullinen, kun tiedän etten kuitenkaan saa minkäänlaista hellyyttä häneltä, ja muutenkin olen alkanut olla turhan paljon varpaillani, mitä hänen aikanaan sanon tai teen, etten taas saa kuulla arvostelua. Haluaisin olla onnellinen ja haaveilla tulevasta - olen kuitenkin jo päälle kolmekymppinen, kuten mieskin. En halua tuhlata aikaani turhaan, mutta en halua myöskään erota saman tien, kun tällaisia vaiheita suhteessa tulee.
