Hae Anna.fi-sivustolta

TVT-leikkauksen läpikäyneet

Viestiketju osiossa 'Naistentaudit' , käynnistäjänä Tvt, 11.10.2009.

  1. Tvt Vierailija

    Hei,pääsin yksityisen gynen kautta naistenklinikalle tutkimuksiin ja selvä ponnistusinkotenssi. Nyt odotantvt leikkausaikaa ja kyselisin miten muilla leikkaus auttanut.
    Itse olen 34v ja 3 isoa 5kg lapsen synnytystä läpikäynyt. Lääkäri totesikin että olen nuori potilas kyseiseen vaivaan.
     
  2. Eilen leikattu Vierailija

    Hei, minut leikattiin eilen ja minulle taas lääkäri tokaisi ensin, että "ai, sä oot noin laiha. ei noin laihoilla yleensä edes ole tätä ongelmaa". (Olen 162cm/58kg) Kuullosti aika tylyltä, mutta salissa kaikki kuitenkin oli tosi ystävällisiä ja itse toimenpide sujui hyvin ja kivuttomasti. Vielä ei oikein osaa sanoa lopputuloksesta kun ei ole päässyt juuri hyppimään tai muuta sellaista. Mielenkiinnolla odotan, että pääsen testaamaan pitävyyttä parin viikon päästä. Nyt aion kuitenkin malttaa mieleni ja parantua rauhassa. Itse leikkausta ei siis ainakaan kannata pelätä, se sujui mielestäni todella helposti ja olo heti leikkuksen jälkeen ja näin seuraavana päivänä aivan hyvä. Pienen jomotuksen kestää kyllä jos sillä pääsee mokomasta vaivasta eroon. :)
     
  3. tiitu Vierailija


    Minut leikattiin n.6 vuotta sitten 43 vuotiaana ja kaikki toimii edelleen tosi hyvin.
    Mulla oli aika paha lirahteluvaiva joten olen tosi tyytyväinen kun pääsin aika lyhyellä jonottamisella siihen toimenpiteeseen. En nyt niin hirveän hyvin muista enää muuta ku että olin aikas kipeä pari ekaa päivää mut nyt olen hyppiny ja juossu ja tehny kaikkee "normaalia" ilman pelkoa lirahtelusta. Että kyllä, olen tyytyväinen!
     
  4. leikattutvt Vierailija

     
  5. tinkijä Vierailija

    Minut leikattiin 5 vuotta sitten ja systeemi oli TOT. Työterveyslääkäri pisti lähetteen ja Espoon Jorviin pääsin yllättäen parin kuukauden jonotuksen jälkeen esitutkimuksiin ja siitä pari kuukautta leikkaukseen. Sain siis nk kunnallisen leikkauspalvelun eli erittäin halvalla.
    Leikkaus tehtiin minulle yli 53 vuotiaana ja harmitti että en aiemmin hommaan ryhtynyt. Minäkin olen normaalipainoinen, itse asiassa aina 45 v saakka varsinkin laihanpuoleinen, mutta kaksi raskautta vaikutti ongelman muodostumiseen. En voinut tanssia, en hyppiä enkä juosta ilman "vaippoja".
    Nyt homma on kunnossa ja olen ikionnellinen kun ei tartte koko asiaa pohtia eikä suunnitella liikkumisiaan tämän pissankarkauksen vuoksi.
    Menkää ja hoidattakaa itsenne - kyse on elämänlaadusta.
    Leikkaustulos ei kuulemma ole ikuinen ja painoa on syytä seurata. Jos päästää itsensä pullahtamaan niin vastaavasti leikkaustulos heikkenee. Minun "pitoni" on edelleen ihan kunnossa ja toivon, että se pitää ainakin seuraavat 5 vuotta.
     
  6. Tvt Vierailija


    Kiitos kaikille vastanneille! Minut leikattiin joulukuun alussa ja olen tosi tyytyväinen :)
    Suosittelen kaikille leikkausta jos rupeaa lirahtelemaan. Toipuminen oli tosi nopeaa ja ihanaa kun saa taas jumpassa hyppiä!
     
  7. Minut leikattiin 3 päivää sitten. Operaatio meni tosi hyvin ja väittäisin että melkeinpä kivuttomasti. Leikkaussalin hoitajat kyllä pitivät siitä todella hyvä huolen kipulääkityksellä.
    Aluksi oli vaikeuksia saada rakko tyhjenemään, joten minut jouduttiin katetroimaan pariin kertaan. Aivan turhaan olin pelännyt sitäkin toimenpidettä. Liian suuren jäännösvirtsan vuoksi jouduin olemaan yön yli sairaalassa.
    Nyt rakko tyhjenee , mutta aivan erilailla kuin ennen. Ennen virtsasuihku tuli täysillä ja nopeasti, nyt hiljakseen ja rauhassa, mutta tyhjenee! eli opettelen nyt siis vain rauhoittumaan vessakäynnin yhteydessä.
    Nivuset on kipeät operaation jälkeen, mutta vertaisin sitä "kipua" talven ensimmäisen hiihtolenkin jälkeiseen olotilaan.

    Kävin tänään rauhallisella kävelylenkillä (2,5 km) , EIKÄ TIPAN TIPPAA lirahtanut!

    Kärsin vaivasta melkein 7 vuotta (olen alle 45 v) ja nyt harmittaa etten mennyt operaation jo aikaisemmin. Jonotusaika leikkaukseen oli 6 kk.

    Odotan innolla tulevaa kevättä, ja tulevia lenkkejä... jopa juosten !
     
  8. veppuli Vierailija

    hei olen menossa Mäntän sairaalaan tvt-o leikkaukseen ja se tehdään nukutuksessa siellä. Leikkaava lääkäri sanoi ,että on sen verran rankka toimenpide että siellä nukutetaan...
     
  9. Mummi48 Vierailija

    Hei kanssa-sisret!
    Minulle on tehty kaksi kertaa ko.operaato. Eka kerta ei onnistunut, syytä en tiedä. Toisella kertaa, noin 5 vuotta sitten, tehtiin sama uudelleen. Olen ollut toimenpiteeseen tosi onnellinen ja olen kertonut kaikille Wc:ssä varmuudenvuoksikäyville kanssa sisarilleni, että menkää ihmeessä toimenpiteeseen. Elämän laatu parantui 101 % ja sain takaisin kaikki nuoruudessani harrastamani liikunta - ja urheilumuodot. Kaikki siis sujui hyvin viimeiset 4-5 vuotta, kunnes pissaan rupesi tulemaan punasoluja ja pissan jälkeen pyyhkiessä paperiin verta. Vaivaan haettiin syytä vuoden ajan, sitten löytyi syy. Nauhan päät olivat liian pitkät, rasituksessa ja rakastelussa ne hieraisivät ihon rikki ja siitä syystä virtsaan tihkui verta. Partneri rupesi valittamaan, että olin kuin miinakenttä. Minä selviydyn, hän haavottui. Kerroin asiasta yksityiselle gynelleni ja hän pisti välittömästi paperit sairaalaan. Sain kutsun operaationn hyvin nopeasti. Menen nyt , siis jo kolmannen operaatioon ja nyt korjaus tehdään nukutuksessa. Toivon, että loppuelämäni saan elää täysillä ilman miinakenttiä ja kyttäilyä missä on lähin vessa. Menkää vaivanne kanssa hakemaan apua, SE KANNATTAA♡♡♡♡!!
     
  10. tiin@ Vierailija

    Minulle tehtiin pari viikkoa sitten tvt, joka sinällään onnistui hyvin, eli ei karkaa virtsaa.. ei edes yrittämällä, nimittäin muutama päivä leikkauksen jälkeen minulle tuli ankarat tulehdusreaktiot, sekä pissatulehdus että emättimen sisäpuolella olevan haavan tulehdus. Olin muutaman päivän sairaalassa saamassa kunnon lääkitystä ja opettelemaan katetrointia.
    Lääkärin mielestä minulla on vaan rakko niin turvoksissa, ettei pissa kulje, eli nauha ei olis kireällä.
    Mutta eihän tätä loputtomiin voi jatkaa, eli onko kenelläkään muulla vastaavia kokemuksia? Ja jos on, niin kauanko piti katetroida, vai pitikö leikkaus purkaa?
     
  11. Tude Vierailija

    Mut leikattiin 2009 Kätilöopistolla, ja edelleen on kaikki kunnossa. Olin tuolloin 52 v. normaalipainoinen takanani 2 synnytystä, joista toinen rankka. Mulla edelleen 3 kaveria, jotka kärsivät inko-vaivasta, mutteivät "viitsi/jaksa/kehtaa" hakeutua lekurille ja olen jo lopettanut turhan kannustuksen. Kyllä kannattaisi mennä!
     
  12. Sofi2014 Vierailija

    Monille on tullut nauhaleikkauksista vaivoja. Niissäkin on tulehdus, läpikasvu(perforaatio-) ja eroosio(murenemisongelmia ajan kanssa ) ja kipuongelmia. Maailmalla niin moni on kovissa tuksiaa ja vain selkävaivoiksi tai ikäongelmiksi valitetaan. Virtsankarkailua voidaan korjata omilla kudoksilla, kannattaa kysellä riskit.

    Verkko-.ongelmista Yle AREENA katsottavissa vuoden 2016 ajan ainakin Gynekologisten verkkojen ongelmista: Akuutti 25.4 verkkotekstiä sivuilla ja tapauskertomus verkosta laskeumassa
     
  13. vierailija Vierailija

    Moikka, mulla meni hienosti silloin 4v sitten tuo leikkaus /olen 5kymppinen), mutta nyt on alkanut ns.tihkumaan virtsaa ulos. Pitäisiköhän mennä uusintaleikkaukseen?
     
  14. vierailija Vierailija

    Reilu viisi vuotta leikkauksestani, joka oli yksi elämäni parhaista ratkaisuista. Minäkin olen laiha, mutta kahden isokokoisen lapsen synnytys alateitse teki selvän virtsanpidätyskyvystä. Liian kauan harkitsin leikkaukseen menoa. Minun kohdallani vaurio oli niin selvä, mitkään jumpat, kuulat tms. eivät olisi minua koskaan auttaneet. Jos harkitset leikkausta, mene ihmeessä, elämänlaatusi kohentuminen on merkittävää.
     
Kaikki kentät ovat pakollisia
Luonnos tallennettu Luonnos poistettu

Jaa tämä sivu

Alibi
Anna
Deko
Dome
Erä
Hymy
Kaksplus
Kippari
Kotilääkäri
Kotiliesi
Koululainen
Ruoka.fi
Parnasso
Seura
Suomen Kuvalehti
TM Rakennusmaailma
Tekniikan Maailma
Vauhdin Maailma
Golfpiste
Vene
Nettiauto
Ampparit
Plaza
Muropaketti