Tylsää ja hermot menee lapsiin

[surkimus]

mulla lapset on tässä koko ajan kotona, niillä ei ole oikein kavereita. tai yhdellä on, mutta muilla ei. ja sitten ovat koko ajan tässä ja mulla ei ole ollut omaa aikaa hetkeäkään koko kesänä.
muutenkin on niin tylsää, kun mulla ja miehelläkään ei ole ketään, ketä kutsua kylään tai kenen luo mennä kylään. toisiamme tuijotellaan ja loma on samaa, kuin arki, vaikkakaan ei mennä töihin.
miten mun elämä meni näin tylsäksi, veetuttaa ja väsyttää, kun yöt valvon tätä yksinäisyyttämme murehtimassa.

 

[Matkalle?]

Voisitteko lähteä jonnekin matkalle, ihan vaan käymään jossakin? Vaikka naapurikaupungissa tai vaikka lounaalla ravintolassa? Kesällä on myös paljon kaikenlaisia tapahtumia joihin voi mennä jos tylsistyttää. Eväsretkelle yleiselle uimarannalle? Tai vaikka leikkipuistoon. On siellä aina muutama muukin myös kesällä.

 

[surkimus]

on me leikkipuistossa käytykin ja ulkona syömässä, mutta sielläkin tuijottelemme toisiamme ja se alkaa puuduttaa..
pitäis kai kaivaa säästötilin pohjat ja mennä johonkin vaikka kylpylään yhdeksi yöksi.
tosin olen lihonut niin, ettei taida löytyä niin isoa uikkaria, johon mahtuisin.. ja autokin on melkein hajalla ja rahat on tosi vähänä ja väsyttää ja taitaa tämä oma asennekin olla niin pielessä, että voiko tämä tästä enää hauskaksi muuttuakaan..

 

["Maisa"]

Aika monella on samanlaista kesällä, entä jos soittelisit lasten koulukavereiden vanhemmille ja kysyisit löytyykö seuraa lapsille? Tai voisivatko lapset leikkiä keskenään jos innostaisit heidät johonkin peliin vaikka? Tai joku urheilukilpailu?

 

[surkimus]

no kun ei noilla siis oikeesti ole kavereita, enkä tiedä heidän luokkakavereittensa vanhemmista yhtäkään.
uhkaa mennä kaikilla tällaiseksi tietokoneella notkumiseksi koko kesä. väsynyt äiti ei jaksa pakottaa eikä kehoittaa pelaamaan mitään. tai siis pelaahan nuo: nytkin WII:llä jotain, mutta ei oikein ole kesähommia.

 

[mitäh?]

siis miten teillä ei ole yhtään kavereita???

 

[surkimus]

siis miten teillä ei ole yhtään kavereita???

no ne vaan katosivat vuosien varrella jonnekin ja lapset on aika epäsosiaalisia (eivät kai saa kotoa mallia, miten ihmisten kanssa ollaan). olemme myös hyvin perhekeskeisiä.

 

[mitäh?]

No entäpä jos koittaisitte elvyttää välejä itse vanhoihin kavereihinne? tuskin kukaan teitä kotoa tulee hakemaan mihinkään Teette melkoisen karhunpalveluksen lapsillekin jos eivät opi teidän seurassanne sosiaalisia taitoja...

 

[korjatkaa asia]

teillä ei ole tylsää vaan te olette tylsiä

 

[surkimus]

teillä ei ole tylsää vaan te olette tylsiä

niin. me ei vaan kiinnosteta ketään, mutta viihdytään me kuitenkin keskenämme yleensä, nyt on vaan tullut liian iso annos kerralla.

 

[SamaSama]

Täältä kuuluu lohdutuksen sana sinulle - meillä on myöskin ollut todella vaikea päivä tänään lasten kanssa. Varsinkin vanhemman (6 v) kanssa. Hän on aina ollut erittäin vaativa ja nyt minä tässä olen tänään yrittänyt siivota, pakata, pestä pyykit yms hommia kun huomenna lähdemme ulkomaille reissuun. Olen ajanut ruohikon (ettei houkuttais varkaita) ja järjestänyt kaikkea kuntoon ulkona ja sisällä. Lasta pitäisi viihdyttää koko ajan, muuten kiusaa vaan pikkuveljeään. Yritin pyytää hakemaan kavereitaan, hänellä olisi kaksi tuossa naapuristossa, mutta ei kuulemma ala tänään sellaiseen... meillä ei näy tuon pojan kavereita hakemassa sitä ulos, en tiedä eivätkö muut lapset halua nyt leikkiä hänen kanssaan vai mikä on....
Minulla on myös erittäin huono omatunto, koska olen paksu, ja pitäisi tänään vielä jaksaa käydä juoksulenkillä kun reissussa tulee syötyä... ja anoppi lähtee mukaan reissuun ja hän aina kommentoi minun ylipainoani (olen lievästi ylipainoinen, mutta kun miniän pitäisi olla hoikka ja upea). Että kauheet suorituspaineet kesälle ja itselle ja ei tosiaan millään pysty täyttämään näitä. Ja olen paska-mutsi, jouduin tänään hieman ojentamaan poikaa mitä en ole joutunut tekemään pitkään aikaan... Hävettää, harmittaa, mutta en ole tänään ehtinyt pitämään ohjelmatoimistoa 3- ja 6-vuotiaille, koska minulla on tosiaan ollut tätä järjestämistä. Mies on ollut päivän talkoissa eli ei voi syyttää häntä mistään.

 

[korjatkaa asia]

niin. me ei vaan kiinnosteta ketään, mutta viihdytään me kuitenkin keskenämme yleensä, nyt on vaan tullut liian iso annos kerralla.

Lasten ei ole tarkoitus viihtyä maailman tappiin asti teidän kanssa vaan kehittää oma elämä. Jos te ette anna siihen mitään mallia, niin vaikeaa se tulee olemaan heillekin.

Olin ihan tosissani. Vika löytyy peilistä eikä ympäriltä. Hyvä puoli allikossa on se, että asioita voi myös muuttaa ihan itse. Elämä on sitä miksi sen tekee. Jos valitsee upota eristäytyväksi perheeksi, pitää hyväksyä myös ne seuraukset. Mutta sekään ei riitä, koska siinä valitaan huonot seuraukset myös lapsille, eikä siihen oikein ole oikeutta.

 

[korjatkaa asia]

Täältä kuuluu lohdutuksen sana sinulle - meillä on myöskin ollut todella vaikea päivä tänään lasten kanssa. Varsinkin vanhemman (6 v) kanssa. Hän on aina ollut erittäin vaativa ja nyt minä tässä olen tänään yrittänyt siivota, pakata, pestä pyykit yms hommia kun huomenna lähdemme ulkomaille reissuun. Olen ajanut ruohikon (ettei houkuttais varkaita) ja järjestänyt kaikkea kuntoon ulkona ja sisällä. Lasta pitäisi viihdyttää koko ajan, muuten kiusaa vaan pikkuveljeään. Yritin pyytää hakemaan kavereitaan, hänellä olisi kaksi tuossa naapuristossa, mutta ei kuulemma ala tänään sellaiseen... meillä ei näy tuon pojan kavereita hakemassa sitä ulos, en tiedä eivätkö muut lapset halua nyt leikkiä hänen kanssaan vai mikä on....
Minulla on myös erittäin huono omatunto, koska olen paksu, ja pitäisi tänään vielä jaksaa käydä juoksulenkillä kun reissussa tulee syötyä... ja anoppi lähtee mukaan reissuun ja hän aina kommentoi minun ylipainoani (olen lievästi ylipainoinen, mutta kun miniän pitäisi olla hoikka ja upea). Että kauheet suorituspaineet kesälle ja itselle ja ei tosiaan millään pysty täyttämään näitä. Ja olen paska-mutsi, jouduin tänään hieman ojentamaan poikaa mitä en ole joutunut tekemään pitkään aikaan... Hävettää, harmittaa, mutta en ole tänään ehtinyt pitämään ohjelmatoimistoa 3- ja 6-vuotiaille, koska minulla on tosiaan ollut tätä järjestämistä. Mies on ollut päivän talkoissa eli ei voi syyttää häntä mistään.

Minkälainen omatunto sulla sitten on, jos tulet tappaneeksi jonkun, jos nyt jo olet noin solmussa, että yrität laihduttaa tänään koska huomenna pitäis olla anopin mieliksi upean hoikka?

Ei sulla taida olla tässä nyt muuta hävettävää kuin moinen hölmöily. Ohjelmatoimistoa pitämällä opetetaan vain lapset kuvittelemaan, että maailma on kotona ja ovesta ei kannata juuri poistua ellei pakko ole.