Työt ahdistaa :(

["Jonna"]

Aloitin uuden työn puolisen vuotta sitten, alusta alkaen olen ollut enemmän ja vähemmän ahdistunut työstä. Työ on henkisesti tosi raskasta ja olen sellaisten asiakkaiden kanssa tekemisissä, joita joitakin voi joutua jopa pelkäämään. Tämän puolen vuoden aikanakin on yhdelle työkaverille tullut uhkailuja, jotka osoittautui sitten lopulta hyvin vakavasti otettaviksi.

Joka tapauksessa mua ahdistaa eniten mun yksityisyys ja se, miten onnistun pitämään elämäni omana tietonani. En tahdo, että kukaan saa tietää mitään mun perheestä tai mistään muustakaan mikä liittyy minuun. Eniten inhoan sitä mikä musta on tullut. Musta on tullut tosi epäluuloinen kaikkia uusia ja vähemmän uusia ihmisiä kohtaan, pelkään että ne on oikeasti hulluja, jotka yrittää vain tehdä mulle ja mun perheelle pahaa.

En ymmärrä miten musta nyt on työn myötä tällainen tullut. Nyt olen sitten raskautunut ja tilanne on tämän muutaman viikon aikana pahentunut. Aiemmin pystyin sentään elämään sen kanssa, nyt nämä ajatukset on mun mielessä töissä koko ajan.. Mitä mä voin asialle tehdä?

Odotan vaan sitä hetkeä, kun pääsen äitiyslomalle eikä mun tarvitse enää koskaan tuohon työhön mennä.. Mikään työ ei ole tällaisen arvoista.

 

[Forrest]

Näihin ei ole oikeaa vastausta, muuta kuin juokse, juokse kuin Forrest

Ei sun tarvii varmaan sitä työtä jaksaa, eiköhän se ole enemmän jollekkin toiselle

 

[ap.]

No kun rahallisesti olis nyt pakko jaksaa :/ Tai en mä tiedä... Siis karenssihan tuosta irtisanoutumisesta tulisi. Ja työttömyyskorvauksella oleminen ei nyt tässä tilanteessa oikein houkuta.. ja jos nyt jään työttömäksi, on vanhempainraha minimissään.. jos sinnittelisin loppuun asti, saisin sentään palkan mukaan hyvää vanhempainrahaa..

Rahallisesti se ei kannata mutta kyllähän tässä pää hajoaa..

 

[FreezeCat]

:hug:

Onko sulla mahdollisuus saada työnohjausta, missä voisit purkaa työstäsi johtuvaa ahdistusta ja huolta ja murhetta? Ja saada myös uutta näkökulmaa siihen työhösi ?

 

["Liisi"]

Olisko raskaushormoneilla osansa siinä, että sulla tuo itsesuojeluvaisto nyt terävöitynyt? Mulla on raskausaikoina tullut ihan kummallisia pelkoja, jotka kuitenkin siinä tilassa ovat tuntuneet ihan todellisilta.

Onko sun työssäsi toimittava omalla nimellä, siis niin että asiakkaat tietävät sun nimesi? Mä olen asiakaspalvelutyössä, mutta esim. mun nimikyltissä ei ole mun koko nimeä.

 

[ap.]

:hug:

Onko sulla mahdollisuus saada työnohjausta, missä voisit purkaa työstäsi johtuvaa ahdistusta ja huolta ja murhetta? Ja saada myös uutta näkökulmaa siihen työhösi ?

En kyllä tiedä, en taida edes tietää mitä työnohjaus on.. pitääpä googletella..

 

["---"]

Mitä jos menisit työterveyshoitajalle ja pyytäisit päästä työterveyspsykologin luo juttelemaan?

 

[Bbierass]

Ihan mahtavaa, puoli vuotta uudessa työssä ja jo pitäisi saada apua uupumukseen ja ahdistukseen ja psykologille ja työnohjaukseen päästä. Ei mennyt rekrytointi ihan nappiin.

 

[FreezeCat]

En kyllä tiedä, en taida edes tietää mitä työnohjaus on.. pitääpä googletella..

Työnohjauksessa sulle varataan henkilökohtainen aika työnohjaajalle, jonka kanssa pääset luottamuksellisesti puhumaan työstäsi, sen aiheuttamista mahdollisista ongelmatilanteista sekä ns. selvittämään omaa päätäsi suhteessa työhösi. Eli ohjaaja kuuntelee sua, etsii kanssasi uusia työskentelytapoja sekä rentoutusmenetelmiä, jotta työ ei kaappaisi sua ihan kokonaan ajatuksiasi myöten.

Mä suosittelen sitä kyllä, sillä olen itse ollut todella rankan työtilanteen vuoksi ohjattavana ja sain uusia näkökulmia silloiseen tilanteeseen ja asiakassuhteen hoitamiseen . Joskus sitä vain tarvitsee etäisyyttä omaan työhönsä sekä vahvistusta omaan ammattitaitoonsa. Ja kerran tällainen palvelu on olemassa, niin totta ihmeessä sitä kannattaa hyödyntää. Samalla siinä oppii isosti itsestänsä ihan ihmisenä että rautaisena ammattilaisena.

 

[ap.]

[QUOTE="---";30680361]Mitä jos menisit työterveyshoitajalle ja pyytäisit päästä työterveyspsykologin luo juttelemaan?[/QUOTE]

Mahtaisko tästä olla apua? En ole koskaan psykologilla ollut niin en oikein tiedä millaista työtä tuo työterveyspsykologi tekee.. Voishan tätä kokeilla, ei mulla tullut mieleenkään tällainen vaihtoehto..

 

[ap.]

Työnohjauksessa sulle varataan henkilökohtainen aika työnohjaajalle, jonka kanssa pääset luottamuksellisesti puhumaan työstäsi, sen aiheuttamista mahdollisista ongelmatilanteista sekä ns. selvittämään omaa päätäsi suhteessa työhösi. Eli ohjaaja kuuntelee sua, etsii kanssasi uusia työskentelytapoja sekä rentoutusmenetelmiä, jotta työ ei kaappaisi sua ihan kokonaan ajatuksiasi myöten.

Mä suosittelen sitä kyllä, sillä olen itse ollut todella rankan työtilanteen vuoksi ohjattavana ja sain uusia näkökulmia silloiseen tilanteeseen ja asiakassuhteen hoitamiseen . Joskus sitä vain tarvitsee etäisyyttä omaan työhönsä sekä vahvistusta omaan ammattitaitoonsa. Ja kerran tällainen palvelu on olemassa, niin totta ihmeessä sitä kannattaa hyödyntää. Samalla siinä oppii isosti itsestänsä ihan ihmisenä että rautaisena ammattilaisena.

Pääseekö tähän ihan vaan pyytämällä? Vai pitääkö alkaa esimiehelle kertoa perusteluja miksi tahtoo?

Periaatteessa meillä on hyvä esimies ja hän tahtoo aina tietää, jos jotain on vialla tai jos ahdistaa mutta jotenkin tuntuu, että on vaikea tällaisesta asiasta hänelle puhua..

Ehkä siksi, että esimies on sitä mulle pariinkin otteeseen sanonut, että he ovat valinneet ihan oikean ihmisen työhön ja on tullut hyvää palautetta mutta sitten omatuntemus tosta työhön sopimisesta on ihan eri.

 

[Bbiersss]

Pääseekö tähän ihan vaan pyytämällä? Vai pitääkö alkaa esimiehelle kertoa perusteluja miksi tahtoo?

Periaatteessa meillä on hyvä esimies ja hän tahtoo aina tietää, jos jotain on vialla tai jos ahdistaa mutta jotenkin tuntuu, että on vaikea tällaisesta asiasta hänelle puhua..

Ehkä siksi, että esimies on sitä mulle pariinkin otteeseen sanonut, että he ovat valinneet ihan oikean ihmisen työhön ja on tullut hyvää palautetta mutta sitten omatuntemus tosta työhön sopimisesta on ihan eri.

Niin taidat puhua esimiehelle asioita vähän eri tavalla kuin palstalla.

 

[ap.]

Niin taidat puhua esimiehelle asioita vähän eri tavalla kuin palstalla.

Niin, ei olla esimiehen kanssa tästä asiasta puhuttu. Aivan työn alussa kerroin, kun tuli tämä uhkaamistapaus, että se vähän on ahdistanut. Mutta oikeastaan se keskustelu jäi siihen.

Ja tottakai eri tavalla tulee palstalle kerrottua. Koska täällä on nimetön ihminen, voi kertoa asioista paljon vapautuneemmin.

 

[FreezeCat]

Pääseekö tähän ihan vaan pyytämällä? Vai pitääkö alkaa esimiehelle kertoa perusteluja miksi tahtoo?

Periaatteessa meillä on hyvä esimies ja hän tahtoo aina tietää, jos jotain on vialla tai jos ahdistaa mutta jotenkin tuntuu, että on vaikea tällaisesta asiasta hänelle puhua..

Ehkä siksi, että esimies on sitä mulle pariinkin otteeseen sanonut, että he ovat valinneet ihan oikean ihmisen työhön ja on tullut hyvää palautetta mutta sitten omatuntemus tosta työhön sopimisesta on ihan eri.

Mulle tämä työnohjauksen saamisen mahdollisuus tuli valmiina pakettina, kun esimieheni tiesi, että - no, melkoiseen työurakkaan olen joutumassa. Eli työnohajus järjestetään työnantajan toimesta, ts. esimies on tietoinen asiasta, että käytät tätä palvelua.

Ja viisauttahan tuo vain on, että tiedostaa oman tilanteensa sekä myöntää epävarmuudet . Osaava ja kannustava sekä tukeva esimies kyllä ymmärtää ja osaa arvostaa moista, koska työnohjaushan nimen omaan suuntaa siihen, että työntekijä jaksaa työtänsä, vaikka se haasteellista onkin syystä tahi toisesta, ja jotta tilanne ei menisi niin pahaksi että puhutaankin pian burn outista ja pitkästä sairaslomasta.

Kannattaa ottaa asia puheeksi esimiehen kanssa. Ei se ota jos ei annakaan.

 

["Jiihaa"]

On vaikea kuvitella, että kuvaamaasi työympäristöä olisi muualla kuin mielenterveyspotilaiden parissa.. Etkö työhön hakeutuessasi tiennyt mitä on Luvassa? Vaihda työpaikkaa..? Jos raskaus alussa, niin ei siitä kannata vielä numeroa tehdä toista hommaa hakiessa... Tai olisiko mahdollista nykyisessä paikassa siirtyä hieman erilaisiin tehtäviin- vaikka tämän raskauden vuoksi- jos kerrot että pelkäät syntymättömän lapsesi puolesta ..

 

["Jiihaa"]

Tai..ehkä uhkailua ja sekopäitä kohtaavat aika paljon myös poliisit ja esim. Vartijat.. Mietin että onko uhka todellinen,- jolloin raskauteenkin pitää suhtautua oikeasti liioitellun varoen.. Vai tuntuuko sinusta "vaan" että olet vaarassa..

 

[ap.]

[QUOTE="Jiihaa";30680554]On vaikea kuvitella, että kuvaamaasi työympäristöä olisi muualla kuin mielenterveyspotilaiden parissa.. Etkö työhön hakeutuessasi tiennyt mitä on Luvassa? Vaihda työpaikkaa..? Jos raskaus alussa, niin ei siitä kannata vielä numeroa tehdä toista hommaa hakiessa... Tai olisiko mahdollista nykyisessä paikassa siirtyä hieman erilaisiin tehtäviin- vaikka tämän raskauden vuoksi- jos kerrot että pelkäät syntymättömän lapsesi puolesta ..[/QUOTE]

No tiesin tavallaan mutta en jotenkin osannut silti varautua siihen oikein. Tämä on aika vaikea selittää. Siis ei ole mikään mainitsemasi ammatti. Osa asiakkaista on ihan normaaleja ja osa taas aivan hulluja. Uhka on tavallaan todellinen mutta silti ehkä epätodennäköinen. Harvoinhan varmaan nämä ihmiset toteuttaa uhkauksiaan mutta kyllä näitäkin kertoja on. Ja sattui sellainen tapaus heti työn alkuun Ja ainahan uhkaukset on todesta otettava.

Minua ei siis ole kukaan vielä uhannut tai muuta mutta jotenkin pelkään, että joskus niin vielä käy. Pelkään myös, että saan jonkun hullun stalkkerin tms.