tyttöjen välisestä "kiusaamisesta", puuttuako vaiko ei

[eskarin äitee]

Jäin tänään miettimään kun vein tota eskarilaista pysäkille jossa oli kaksi muutakin samanikäistä tyttöä, toinen samalta luokalta ja toinen rinnakkaiselta. No tämä meijän tytön luokkalainen sit halusi näyttää mun tytölle jotain repustaan (uutta penaaliaan) ja kielsi tätä toista tyttöä sit kattomasta, silleen aika tylyn ja ärsyttävän kuuloisesti... "tää on mun penaali ja et sä saa sitä kattoa jne..." Ite en asiaan puuttunut ku ajattelin et kyseessä tollasta tyttöjen välistä sanailua, jatkoivat sit kummiskin yhdessä "leikkimistä". Sitä vaan jäin miettimään et pitäiskö tollaseen pieneenkin "kiusaamiseen" puuttua vaiko antaa lasten itse ratkoa riitansa?
Toinen juttu sit kun tää meijän tyttö aika herkästi sanoo/kysyy "kerron/kerrotko opettajalle?" Siis joskus tuntuu et on ihan pienimmästäkin asiasta kertomassa opettajalle. Hyvähän se tietty on et kertoo mut tuleeko siitä sit helposti kiusatuksi kun heti on opelle kertomassa.

 

[Pessi]

Ei tuo ole mielestäni kiusaamista.

 

[vieras]

No en nyt ihan noin pieniin juttuihin puuttuisi, siinähän saa puuttua sitten kaiken aikaa, mitä omasta lapsuudesta muistan niin välillä oltiin toisen kanssa hyvää pataa ja taas huomenna toisen.

 

[LIINUKKA]

ei sitä kiusaamista tarvitse pelätä, anna vain tytön kertoa opelle, jos on jotain kerrottavaa. Kertomatta kannustaminen opettaa vain siihen, että on sallittua hieman kiusata, jos ei tule ilmi. Siis kaikki vaan ilmi, mitä tyttäresi haluaa kertoa. En myöskään tuota penaalijuttua mielläkiusaamiseksi, jos yhdessä leikit jatkui, ellei olisi jatkunut, sitten toinen juttu.

 

[oi voi]

Tuli oma eskarilainen mieleen,kun se on ihastunut yhteen poikaan...nyt se poika oli sanonut sille jumpassa ,että hän ei tykkää siitä...oih,voi,näin aikaisinko joudun alkamaan jo parsimaan tyttöni sydäntä:/ toisaalta tuli paha mieli,mut ei niitä voi suojella tosi elämässä tapahtuvasta pettymyksen tunteelta...

 

[eskarilaisen äitee]

No ei nyt ehkä ihan tuosta vielä kannata kertoa...mutta tilannetta kannattaa mielestäni tarkkailla. Nyt kun lapset ovat vielä eskarissa niin alkaviin ongelmiin on paljon helpompi tarttua kuin sitten koulussa. Myös eskariopejen kanssa voi keskustella että onko tuollaista enemmänkin eskarissa...että osaavat hekin sitten seurata tilannetta tarkemmin