Tyttöystävän uhkaavat kissat

[ei kivaa]

Tyttöystävän kissat olivat minua kohtaa aluksi aivan mukavia. Nyt niiden käytös on muuttunut hyökkääväksi.

Kun istu sohvalla. Pate tulee istumaan eteeni ja alkaa tuijottamaan uhkaavasti. Jos katson silmiin alkaa tämä musrista. Kun jatkan tuijotusta välittämättä murinasta hyökkää Pate minun jalkaan kiinni todella lujaa. Ei meinata saada irti millään. Pohkeeni ovat aika pahassa kunnossa.

Kaikista pahi tapaus on Lissu. Kun tulin ulkoa sisälle oli tämä lakkihyllä kyttäämässä minua. Hyppäsi päähän kiinni. Onneksi ei tullut silmiin mitään. Kaljuun sain aika pahat raapaleet.

Onko kennelläkään muulla vastaavia tapauksia?
Olemme miettineet kissakuiskaajan luona käyntiä. Tietääkö kukaan mistä tallainen kuiskaaja on?

 

["Miira"]

Viesti oli aika hauska, ehkä trolli, mutta kyllähän näitä ongelmia oikeasti on ihmisillä ollut. Kissat tulevat mustasukkaisiksi siinä vaiheessa, kun uusi ihminen vakiintuu emännän elämään ja vie kissojen paikan ja huomion. Ei niille pidä antaa periksi. Kissahan kokee aina uhkaavaksi silmiin tuijottamisen, eli ei kannata ainakaan sillä koittaa saada valta-asemaa. Kissoja kannattaa koittaa leikittää, anna sinä niille ruoka ja huomiota normaaliin tapaan (silittelyä ohimennen jne.) niin kyllä ne ajan kanssa tottuvat, että olet "niiden puolella". Sotajalalle/agressiivisesti ei kannata lähteä asiaa ratkaisemaan, siitä ei seuraa kuin, no, sota.

 

[Birgitte]

Voi Patea ja Lissua. On ne niin vekkuleita!

Tämä on ilmeisesti trolli, mutta aika hauska sellainen. Kirvoitti mieleeni omat kokemukseni avovaimoni kissan kanssa. Meilläkin meni alussa hyvin, mutta jossain vaiheessa, kun aloimme tapailla kiinteämmin ja kävin hänen luonaan lähes päivittäin, kissa alkoi tehdä erikoisia temppuja. Kun astuin eteiseen, kissa saattoi hyökätä raollaan olevasta komerosta suoraan pohkeeseen kiinni. Avovaimoni totesi, että sille oli tullut tavaksi mennä komeroon vaanimaan aina, kun kuuli askeleeni rappukäytävästä ja siitä puolisonikin oli oppinut tietämään milloin tulija olen minä. Ei tehnyt sitä kenellekään muulle. Kissa saattoi vaania minua muuallakin tai sitä silittäessäni se saattoi yhtäkkiä jähmettyä ja tehdä nopean kierähdyksen selälleen ja tarttua kynsin hampain käteeni kiinni ja se SATTUI! Siitä kissa sai lempinimen Pyöveli ja Pyöveliksi sitä kutsutaan oman nimensä ohella edelleen, vaikka tuo käytös loppui ajan myötä kokonaan ja Pyövelimme palautui samaksi hellyyttä hamuavaksi sylikissaksi kuin oli ennen. Päättelimme, että käytös johtui mustasukkaisuudesta.

 

[Catida]

Kuulostaa vitsiltä, mutta jos nyt joku oikeasti painiskelee kissan käytökseen liittyvien ongelmien kanssa, niin tiedoksi, että nykyään on oikeasti olemassa myös kissojen häiriökäytökseen perehtyneitä asiantuntijoita. Esim. Kissaklinikka Felinasta voi kysyä apua paitsi lääketieteellisiin sairauksiin myös käytösongelmiin:

Kissaklinikka Felina - Käytösongelmat

 

["vieras"]

Ei ihme, jos "Pate" suuttui. Vierasta kissaa katsotaan silmät viirullaan takaisin, jolloin kissa tajuaa ettei tässä olla sen reviirillä riitaa haastamassa.

Silmät auki tarkoittaa samaa kuin haista pitkä pee.

Todennäköisesti Pate on sosiaalisempi kuin Lissu, koska oli utelias ja tuli lähelle. Urokset eivät ole niin reviiritarkkoja kuin naaraat, koska naaraiden homma on huolehtia pesäkolon turvallisuudesta. Joten seuraavan kerran Lissun hyökätessä kannattaa ottaa sitä vaan niskavilloista kiinni ja nostaa se kiihkoitta
pois kimpustasi. Joka kerta, etkä noteeraa sitä sen enempää.