Ujompi lapsi päikkyyn, vähän pelottaa..esimerkkejä nähdyistä tilanteista..

[gfikfghjlikj]

Just näin puistossa kuinka päikkyläiset olivat ulkoilemassa ja hoitaja olivat mukavan oloisia mutta pari hoitajaa olivat kun sitruunan syöneitä.
Pieni aran oloinen tyttö yritti kiivetä kiipeilytelineeseen, mutta ei oikein uskaltanut ja alkoi itkeä. Pyysi syliin.
Hoitaja tuli ensin neuvomaan, mutta sitten lähes riuhtaisi tytön maahan ja jätti itsekeen itkemään!
Kun oli hetken itkenyt, kävi nostamassa tytön yksin rattaisiin istumaan ja itkemään. Sitten oli kun ei huomaisi tyttöä.
Näinkö selvästi arkaa lasta rohkaistaan?

Toinen puhui jäisellä polulla kävellessä edessä kulkevalle pienelle pojalle "ettei katsele enää yhtään kaatumista" Eivät olleet tulle pitkää matkaa ja poika oli ehkä kerran ehtinyt kaatua. Minkä sille kaatumiselle pieni voi??

Tällaistako on päikyssä?
Tänne samaan paikkaan on oma menossa

 

["..."]

HUI

 

[haloo]

Tota....ehkä teet ilmotuksen jos jossain on tuollaista!!! :O

 

["a p"]

Taidanpa tehdäkin Jospa tilanne ehtii muuttua ennen kun oma menee kyseiseen paikkaan.

 

["a p"]

Uskallankohan laittaa johtajalle meiliä, vai onko jotenkin hölmöä? Jos muistavat sitten kun olen itse siellä käymässä:/

 

[Rieputarallaa]

En ole pojan pk-aikana (nelisen vuotta) mihinkään vastaavaan törmännyt. Lapsista pidetään hyvä huoli hoidossa.

 

["..."]

no hui kamala :O en mäkään olisi ilolla omaani tommoseen paikkaan viemässä lähetä ny ihmeessä mailia tai jotain..

 

[rockyroad]

[QUOTE="a p";25891403]Uskallankohan laittaa johtajalle meiliä, vai onko jotenkin hölmöä? Jos muistavat sitten kun olen itse siellä käymässä:/[/QUOTE]

Laita vaan meiliä jahtajalle. Ainakin kaikki mun esimiehet olis halunneet saada tietää tuollaisista asioista. Ite olen siis pk:ssa töissä (hoitovapaalla nyt), ja nähnyt noita tapauksia valitettavasti. Olen sitten sanonut asianosaisille ja esimiehille ja koittanut saada muutosta asiaan. Kaikki vaan ei ole halukkaita muuttumaan

 

[pkjohtaja]

Olen itse päiväkodin johtaja, ja ehdottomasti toivoisin että tuollaista nähtyään aikuinen ottaisi yhteyttä. Todella epäammattimaista ja epäeettistä käytöstä hoitajilta. Tämä olisi todella vakavan keskustelun paikka työntekijän kanssa. Jos nyt mietit, että muistavatko sinut kun joskus menet hoitopaikkaa hakemaan, niin mietipä seuraavaa; haluatko mieluummin, että muistavat sinut, ja ovat ehkä (jos yhä ovat niin epäammattimaisia, toivottavasti eivät) sinulle huonoimmassa tapauksessa näreissään. Vai haluatko mieluummin, että asiaan ei puututa, hoitaja jatkaa lasten kohtelua noin, ja ehkä kohtelee tulevaisuudessa sinunkin lastasi tuolla tavalla? Minä puuttuisin, ja jos päiväkodin johtaja ei jostain syystä tajuaisi ottaa vakavasti, veisin asian ylemmälle taholle. Aivan luokatonta käytöstä hoitajalta, jos olet varma näkemästäsi ja kuulemastasi.

Aidosti uskon, että tällaiset hoitajat ovat hyvin pieni vähemmistö päiväkotien ammattitaitoisessa ja lapsista todella välittävässä henkilökunnassa. Itse olen saanut tehdä töitä hoitajien kanssa, joiden syli on aina auki, jotka tekevät parhaansa ja todella tykkäävät lapsista.

 

["vieras"]

Taas tätäkin lukiessani kiitän luojaa meidän ihanan päiväkodin ihanasta henkilökunnasta

Kaikki päiväkodit eivät ole kamalia paikkoja. Onneksi. Mutta kyllä niitä huonojakin löytyy.

 

[pienten hoitaja]

Itse hoidan alle 3v lapsia päiväkodissa ja kaatumisasia ei kuulosta reilulta, mutta tuo pikkutytön itkeminen kuulostaa minusta tavalliselta. Ikävä kyllä. Monet pienet heräilee aamulla jo viiden, kuuden aikaan, ja ovat aamupäivällä ulkoillessa aivan rättiväsyneitä ja nälkäisiä. Silloin itku tulee joka asiasta eikä sille voi mitään, jos lapsi ei käytä tuttia. Ei vaikka kokeilisi mitä erilaisempia viihdytyskonsteja. Ja sylissä kantaminen ulkona on turvallisuusriski itselle ja lapselle (jos liukastuu, oma selkä menee jne), joten siksi rattaisiin eikä syliin. Eikä samaa lasta tai etenkään samoja lapsia voi päivästä toiseen kanniskella jatkuvasti.

 

[kamalaa]

Tee ilmoitus, saa sitten sinun lapsi hyvän paikan eikä tarvitse murehtia.
Voit tehdä nimettömänäkin kertomuksen mitä näit.

 

[pienten hoitaja]

Itse olen saanut tehdä töitä hoitajien kanssa, joiden syli on aina auki

Kantaako alaisesi lapsia sylissä myös liukkaalla ulkona? Ihan vaan uteliaisuudesta kysyn kun meillä se tosiaan on turvallisuussyistä kielletty.

 

["RIIKKA"]

Paikoissa on niin eroa. Minä olin yksi päivä poikani 3-v kanssa puistossa, jossa käy myös päivittäin pk-ryhmä ulkoilemassa. Olen sitä menoa katsellut monet kerrat. Tädit juttelee keskenään, pienimmät (9kk+) istuu rattaissa ja itkee tai laitetaan istumaan maahan hoitajien viereen ja annetaan itkeä. Jos ei itku lopu nostetaan rattaisiin ja pikkasen työnnellään. Sylissä ei voida pitää.

Eilen oli sitten sellainen tilanne, että en voinut enää olla pistämättä toisen äidin kanssa nokkaani asiaan. Siellä joku 3 vuotias alkoi itkemään telineen alla. Keski-ikäinen hoitaja maanitteli vieressa, tule tule nyt pois sieltä. Nappasi kädestä syliinsä. Tyttö itki kahta kamalammin, jolloin hoitaja päästi otteensa ja jätti tytön itkemään maahan. Tytöllä irtosi hanska ja yritti itkuissaan sitä laittaa takaisin, ei saanut. Tyttö itki äitiä ja käveli portille. Itki vaan ja kyseli äitiä. KUKAAN EI MENNYT TYTÖN LUOKSE! Siellä ne hotajat pienissä rykelmissä palaveerasivat, eivät edes katsoneet tyttöön päin.

Minä menin sitten kysymään mikä hätänä. Kyykistyin lapsen tasolle ja kysyin tarvitseeko apua hanskan kanssa. Tyttö pyysi paperia ja itki kun nenästä valui niin paljon räkää. Kyseli milloin äiti hakee. Oli tosi arka ja peloissaan kokoajan. Siinä vaiheessa eräs hoitaja tuli paikalle ja alkoi selittää minulle, kun tyttö on ekaa päivää päiväkodissa ja tosi vaikeeta kun ei anna hoitajien auttaa jne. Minä sitten sanoin, että onko se silti syy jättää lapsi yksin hädänsä kanssa? Eikö lapselle voi jutella ja olla tukena.

Kamalaa mulkoilua sain sitten osakseni, varsinkin siinä vaiheessa kun kyseinen tyttö tuli leikkimään kanssamme liukumäkeen ja jutteli minulle (ja toiselle äidille joka oli ollut tilanteessa) ja kyseli meiltä kaikenlaista ja puuhaili niitä juttuja, mitä olisi päiväkotihoitajien kanssa pitänyt pystyä tekemään.

Monesti tuolla samassa puistossa saa keräillä pienimpiä jotka on kaatunut liukumäkien alle ja muualle, eikä pääse ylös, eikä kukaan auta vaikka kuinka itkevät. Tästä päiväkodin toiminnasta ollaan juteltu monien puistolaisten kanssa ja valitus on ainakin yhden puistoäidin toimesta lähtenyt eteenpäin.

Onneksi mun ei ole pojan päiväkodissa koskaan tarvinnut todistaa vastaavaa. Siellä ollaan lasten takia, ei työkavereiden.

 

["a p"]

Sama se kantaako vai ei, kyllä se lapsi tuntee nostetaanko se nätisti kiipeilytelineestä alas, vaiko "riuhtaistaan ja se miten hoitaja käyttäytyy ja puhuu..tai ei puhu. Jos on muutenkin arka niin eikö tule vielä kurjempi olo. Asiat voi myös tehdä nätisti ja lohduttaa toista vaikka maassa, ei vaadi syliin ottamista.

Tein ilmoituksen asiasta.

 

["a p"]

[QUOTE="RIIKKA";25891552]Paikoissa on niin eroa. Minä olin yksi päivä poikani 3-v kanssa puistossa, jossa käy myös päivittäin pk-ryhmä ulkoilemassa. Olen sitä menoa katsellut monet kerrat. Tädit juttelee keskenään, pienimmät (9kk+) istuu rattaissa ja itkee tai laitetaan istumaan maahan hoitajien viereen ja annetaan itkeä. Jos ei itku lopu nostetaan rattaisiin ja pikkasen työnnellään. Sylissä ei voida pitää.

Eilen oli sitten sellainen tilanne, että en voinut enää olla pistämättä toisen äidin kanssa nokkaani asiaan. Siellä joku 3 vuotias alkoi itkemään telineen alla. Keski-ikäinen hoitaja maanitteli vieressa, tule tule nyt pois sieltä. Nappasi kädestä syliinsä. Tyttö itki kahta kamalammin, jolloin hoitaja päästi otteensa ja jätti tytön itkemään maahan. Tytöllä irtosi hanska ja yritti itkuissaan sitä laittaa takaisin, ei saanut. Tyttö itki äitiä ja käveli portille. Itki vaan ja kyseli äitiä. KUKAAN EI MENNYT TYTÖN LUOKSE! Siellä ne hotajat pienissä rykelmissä palaveerasivat, eivät edes katsoneet tyttöön päin.

Minä menin sitten kysymään mikä hätänä. Kyykistyin lapsen tasolle ja kysyin tarvitseeko apua hanskan kanssa. Tyttö pyysi paperia ja itki kun nenästä valui niin paljon räkää. Kyseli milloin äiti hakee. Oli tosi arka ja peloissaan kokoajan. Siinä vaiheessa eräs hoitaja tuli paikalle ja alkoi selittää minulle, kun tyttö on ekaa päivää päiväkodissa ja tosi vaikeeta kun ei anna hoitajien auttaa jne. Minä sitten sanoin, että onko se silti syy jättää lapsi yksin hädänsä kanssa? Eikö lapselle voi jutella ja olla tukena.

Kamalaa mulkoilua sain sitten osakseni, varsinkin siinä vaiheessa kun kyseinen tyttö tuli leikkimään kanssamme liukumäkeen ja jutteli minulle (ja toiselle äidille joka oli ollut tilanteessa) ja kyseli meiltä kaikenlaista ja puuhaili niitä juttuja, mitä olisi päiväkotihoitajien kanssa pitänyt pystyä tekemään.

Monesti tuolla samassa puistossa saa keräillä pienimpiä jotka on kaatunut liukumäkien alle ja muualle, eikä pääse ylös, eikä kukaan auta vaikka kuinka itkevät. Tästä päiväkodin toiminnasta ollaan juteltu monien puistolaisten kanssa ja valitus on ainakin yhden puistoäidin toimesta lähtenyt eteenpäin.

Onneksi mun ei ole pojan päiväkodissa koskaan tarvinnut todistaa vastaavaa. Siellä ollaan lasten takia, ei työkavereiden.[/QUOTE]

Voi ei! Mikä kaupunki? Voisi olla vaikka sama paikka

 

[pkjohtaja]

Itse hoidan alle 3v lapsia päiväkodissa ja kaatumisasia ei kuulosta reilulta, mutta tuo pikkutytön itkeminen kuulostaa minusta tavalliselta. Ikävä kyllä. Monet pienet heräilee aamulla jo viiden, kuuden aikaan, ja ovat aamupäivällä ulkoillessa aivan rättiväsyneitä ja nälkäisiä. Silloin itku tulee joka asiasta eikä sille voi mitään, jos lapsi ei käytä tuttia. Ei vaikka kokeilisi mitä erilaisempia viihdytyskonsteja. Ja sylissä kantaminen ulkona on turvallisuusriski itselle ja lapselle (jos liukastuu, oma selkä menee jne), joten siksi rattaisiin eikä syliin. Eikä samaa lasta tai etenkään samoja lapsia voi päivästä toiseen kanniskella jatkuvasti.

Minusta pikkutytön itkeminen ei kuulosta ollenkaan normaalilta.

Pikkutytön voi myös nostaa alas kauniisti ja pehmeästi, jutella hänen kanssaan ja halata. Jos piha on tosiaan siinä kunnossa, että sylissä ei uskalla pitää, niin sitten nostetaan lapsi rattaisiin ja jäädään vaikka viereen silittelemään selkää tai juttelemaan, kun lapsi itkee.

Lapset eivät yleensä itke kaikki samaan aikaan niin, etteivät hoitajat pystyisi lohduttamaan itkeviä. Meillä on kyllä yhtä lasta kannettu ihan neljäkin kuukautta putkeen sylissä. Hänellä oli hyvin hyvin vaikea päivähoidon aloitus, ja ensimmäiset neljä kuukautta hän oli lähes koko ajan jonkun sylissä. Olen itsekin tehnyt toimistohommia lapsi sylissäni, ja käynyt kaupassa tämän lapsen kanssa kun muut eivät ehtineet pitää häntä sylissä ja minulla oli mahdollisuus. Siitä mepalkkamme saamme.

Teen itsekin puolet työajastani töitä lasten kanssa, joten tiedän kyllä mihin pystyy halutessaan ja mihin ei.

 

[pkjohtaja]

[QUOTE="a p";25891558]

Tein ilmoituksen asiasta.[/QUOTE]

Hyvä!

 

["RIIKKA"]

[QUOTE="a p";25891583]Voi ei! Mikä kaupunki? Voisi olla vaikka sama paikka[/QUOTE]

Tampere ja paikka sorsapuisto (ei ole ko. päiväkodin nimi vaan puiston nimi)

Juu, tuolla käy sellainen päiväkoti, että en ikimaailmassa veisi lastani sinne vaikka maksettaisiin...

 

[pkjohtaja]

Kantaako alaisesi lapsia sylissä myös liukkaalla ulkona? Ihan vaan uteliaisuudesta kysyn kun meillä se tosiaan on turvallisuussyistä kielletty.

Aniharvoin puisto on siinä kunnossa, ettei lapsia uskaltaisi pitää sylissä. Katson, että he osaavat itse arvioida puiston liukkauden tässä asiassa. Jos lapsia ei uskalla pitää sylissä, lapsia lohdutetaan muilla keinoin ja ollaan läsnä.

Kirjoitustesi perusteella minusta sinun kannattaisi hiukan tarkastella työmotivaatiotasi ja ammatillisuuttasi.

 

[rockyroad]

Kantaako alaisesi lapsia sylissä myös liukkaalla ulkona? Ihan vaan uteliaisuudesta kysyn kun meillä se tosiaan on turvallisuussyistä kielletty.

Minä istun penten kanssa penkillä, jos en pysty kävelemään. Aina on sen verran paljon aikuisia ulkona, että toiset sitten partioi, jos jollain on pieniä kainalossa penkillä.

 

[valitettavasti]

On vaan niin monella hoitajalla jo selkä ja kädet siinä kunnossa ettei lapsia enää pysty kantamaan. Tehdäänhän me aina sen sairaslomalla olevan kollegan työtkin kun ei saa sijaista niin menee terveys. Mut ei sitä pääse sairaseläkkeelle, vaan pitää miettiä miten selviää päivästä yoiseen.
Jos kannat lapsia päivät pitkät et saa yöllä kivulta nukuttua ja sitten olet väsynyt ja pahalla päällä. Sairaslomaa voi saada vähän ja lääkekuurin vaan ei auta paljoakaan. Ja ei kun takas töihin kantamaan niitä pienokaisia.
No teillä on tietysti tähän hyvä vastaus:vaihda alaa. Mutta ei se kuulkaan helppoa ole!

 

[pienten hoitaja]

Kirjoitustesi perusteella minusta sinun kannattaisi hiukan tarkastella työmotivaatiotasi ja ammatillisuuttasi.

Kahden viestin perusteella (joista toinen oli pelkkä kysymys) saitkin näihin oikein syvällisen näkemyksen. Sen kyllä myönnän että työmotivaatioon vaikuttaa vahvasti ylemmältä taholta tulevat säännöt ja määräykset, ja johtajan ja työkavereiden toistama virsi: näin on aina toimittu tässä talossa ja tullaan aina toimimaan. Ja kun sijaisia ei palkata puuttuvan henkilökunnan tilalle, vanhemmat työntekijät väsähtää selvästi välillä työkuorman alle. Ammatillisuus on tarkastelussa kun suoritan työn ohessa ylempää amk-tutkintoa.

 

[Joxu]

Huh, onneks meillä tytär on pph:lla. On aivan ihana hoitaja ja syliä, lohtua ja halauksia saa paljon, ihan jokainen hänen hoitolapsensa.

Tyttären kanssa käytiin pari kuukautta takaperin kolmena päivänä päiväkotiin tutustumassa, mua ahdisti jo ennen sinne menoa jo ajatuksena tytär isossa lapsi ryhmässä ja kolme hoitajaa. Siellä kun oltiin, niin tytär aristeli hoitajia, mutta viihty toisten lasten kanssa joten kuten. Kolmantena päivänä oli oma ahdistus jotain sanoin kuvaamatonta. Se tunti mikä siellä oltiin, niin oli aivan kammottavaa.
Tytärtä kiusattiin sisällä, ei saanu koskea mihinkään, tönittiin, kaks poikaa repi patjan tyttären alta, niin että tytär löi päänsä, lelut revittiin käsistä, aina kun meni jotain vapaana olevaa lelua kattomaan, niin jo siinä oli joku näistä lapsista sanomassa et saa koskee siihen. Hoitaja vaan selitti, että joo, näillä meijän ryhmän tytöillä on semmonen viha rakkaus suhde. Väillä tapellaan verisesti ja sitten taas halataan ja ollaan hyviä kavereita. Jäin silmät selällään ihmettelemään. Ei niinku, hoitajat tollaseen puutu ja lätistään jotain aivan pehmosia.

Ulkona sama meno jatku. Isommat lapset kiusas tyttöö ulkona, kun tutustuttiin ja seurailtiin kuinka ulkoilu systeemit toimi. Tyttärelle huusi joku isompi tyttö, että et istu siihen pulkkaan ja tytär yritti päästä sitten, alta pois mut sotkeentu pulkan naruun jalasta ja tää tyttö huutaa pää punasena ja tempoo narusta. Tytär yrittää vaan päästä ylös ja alta pois, jumalauta että, näin punasta. Hoitajat seisoo ulkona ja keskustelee, eikä kukaan seuraa mitä lapset tekee. Ite menin joka tilanteeseen väliin ja kielsin näitä jotka kiusas tytärtä. Kotiin kun päästiin, niin tyttärellä pääsi itku, itki niin, että nyyhkytti, tosta seuras se, että aloin itekkin itkemään ja tuntu todella pahalta tyttären puolesta. Toi vahvisti sen, että päiväkoti ei ole tyttären paikka, ainakaan vielä. Onneks saatiin päiväkodin kautta pph:lle paikka ja ihana hoitaja . Tytär viihtyy ja pitää hoitajastaan, saa hyvää hoitoa ja se on pääasia .

 

[pkjohtaja]

Kahden viestin perusteella (joista toinen oli pelkkä kysymys) saitkin näihin oikein syvällisen näkemyksen. Sen kyllä myönnän että työmotivaatioon vaikuttaa vahvasti ylemmältä taholta tulevat säännöt ja määräykset, ja johtajan ja työkavereiden toistama virsi: näin on aina toimittu tässä talossa ja tullaan aina toimimaan. Ja kun sijaisia ei palkata puuttuvan henkilökunnan tilalle, vanhemmat työntekijät väsähtää selvästi välillä työkuorman alle. Ammatillisuus on tarkastelussa kun suoritan työn ohessa ylempää amk-tutkintoa.

Ne kaksi riittivät.

Selvästikään et ole helpossa tilanteessa. Tsemppiä, ja koita jaksaa kuitenkin tehdä työsi hyvin ja löytää iloa lapsista.