Uniongelmainen 7kk, yöt yhtä pelleilyä =(

  • Viestiketjun aloittaja epätoivoista
  • Ensimmäinen viesti
epätoivoista
Päiväunille ulos nukahtaa hetkessä ilman mitään ongelmia tai hyssyttelyjä, sisälle ei osaa päivälläkään nukahtaa. Mutta illat.. Kun tekee iltatoimet, syöttää puuroa ja imettää, olemme sohvalla rauhakseen hämärässä ja tämän jälkeen väsynyt vauva makuuhuoneeseen. Jos laittaa omaan sänkyyn, vauva villiintyy heti ja alkaa pian itkeä, lopulta hysteerisesti vaikka pitäisi omaa kättä masun päällä tms. Ei tajua alkuunkaan, että siihen voisi nukahtaa. Jos ottaa isolle sängylle viereen, alkaa riekkua ympäriinsä, kiskoo tukasta ja pelleilee. Kun taas väsähtää kunnolla, alkaa valtava huuto. Tutti ja rätti lentävät, ei kelpaa. Lopulta sitten huudon kanssa nukahtaa, heti nukahtaisi jos antaisi rintaa. Ja sitten alkaa yöshow.. herättää vaikka neljä kertaa syömään, eikä mikään muu kuin rinta auta. Karjuu niin pitkään että imetän. Yöllä sitä ei jaksa, siksi taipuu lopulta.. Ihan sama nukkuuko vauva omassa sängyssä vai vieressä, yhtälailla heräilee.

Mikä avuksi? Tuntuu toivottamalta. En haluaisi huudattaa vauvaa, ,mutta miten saisi opetettua nukkumaan? Tassuhoidot ei siis oikein tehoa meillä, yritetty on mutta valtava paniikki-itku vaan, joka jatkuu vaikka nostaa välillä syliin.
 
sama peli
Täällä oli sama peli, imetin sitten aina uneen ja yölläkin monta kertaa... Mutta ongelma on se, että niin tapahtuu edelleen, lapsi jo yli 1,5v... Sain jo neuvolassa haukut ja käskyn unikouluun, mutta en kestä sitä huudatusta...Tissitakiainen mikä tissitakiainen, kai se joskus loppuu. Yritän lopettaa tässä joskus. Jostain luin, että yrittää voi koska vaan ja sitten vaikka parin kuukauden päästä uudelleen eli joskus se voikin olla yllättävän helppoa - kun lapsi vaan on siihen valmis.
 
sama peli
Lisään vielä, että illalla tuo tissinukutus kestää ehkä 5min ja yöllä syöminen on myös nopeaa, lapsi nukkuu vieressä. En kos tätä siis rasittavana, mutta oli se raskasta tuossa 7-10kk iässä kun herätyksiä tuli niin usein. Niin ja olen siis kotona, en tosin voi nukkua päivällä, mutta en ole väsynyt, koska nukun tai ainakin makaan sängyssä koko sen ajan mitä lapsikin öisin...
 
Miiruliini
Mitäs, jos siirrät lapsen toiseen huoneeseen nukkumaan ja yrität siellä viimeisen imetyksen ja nostat vain omaan sänkyyn nukkumaan. Minä taas kannatan unikoulua, se on todellakin pari yötä huudattamista, mutta helpottaa kaikkien elämää!

Meillä koulutettiin siten, että samat rutiinit joka ilta, sama unilaulu, sitten pinnikseen ja ovi kiinni. Eli kaikki on kunnossa, ei ole mitään hätää.

Sitten kellosta katsotaan esim.3 min., jonka jälkeen takaisin huoneeseen, jos huuto ei lakannut (niin kuin tuskin lakkaa). Pieni nopea rauhoittelu ja pois huoneesta. taas katsotaan kellosta esim. 5 min ja sama toistetaan tarvittaessa.

Tässä opetetaan lapsi nukahtamaan itsenäisesti.Tottakai kapinointia on kauheaa kuunnella, mutta sen takia juuri kellosta katsominen on tarpeen. Jo eka minuutti on kamalaa kuunneltavaa.

Meillä oli juuri 7kk:den iässä kova eroahdistuskausi ja tyttö tarvitsi seuraa öisinkin. Tällä koulutuksella hän oppi yllättävän hyvin nukkumaan itsekseen. Täytyy sanoa, että ekat 8 tunnin yöunet ilman herätystä tuntuivat jumalallisille!!! Lapsikin oli tyytyväisempi.

Eli suosittelen, toki itse perheenä teette päätökset. Voitte myös kysyä muita ohjeita, nämä toimivat ainakin meillä.
:)
 
Samassa veneessä
Meillä 1-vuotias tyttö nukahtaa illalla tissille ja imetän yöllä useampaan kertaan (2-5), kun herää. Alan olla aika poikki. Unikouluun kovasti painostetaan monestakin suunnasta, mutta kun en millään haluaisi... :( Vaan kai se on pakko, ei voi olla lapselle näin väsähtänyt äitikään hyväksi :/
 
missus_^
Alkuperäinen kirjoittaja Samassa veneessä:
Meillä 1-vuotias tyttö nukahtaa illalla tissille ja imetän yöllä useampaan kertaan (2-5), kun herää. Alan olla aika poikki. Unikouluun kovasti painostetaan monestakin suunnasta, mutta kun en millään haluaisi... :( Vaan kai se on pakko, ei voi olla lapselle näin väsähtänyt äitikään hyväksi :/
Miksi ette halua unikouluttaa lastanne??? On muunkinlaisia unikouluja kuin huudattaminen, ottakaa nyt hyvät ihmiset asioista selvää. Ei todellakaan ole lapsen etu, että hän heräilee vielä vuoden ikäisenä noin useasti. Lapsi tarvitsee pitkäkestoista unta jo ihan normaalin kehityksen turvaamiseen.

Minulla myös usein heräilevä vauva (6kk), kunhan saamme selvitettyä mahdolliset allergiat alkaa unikoulu heti. Ei tule todellakaan ikävä rikkonaisia öitä ja väsyä oloa. En usko että vauvallakaan tulee..!
 
Samassa veneessä
Kerrohan ihmeessä, jos tiedät tavan, jolla unikouluttaa ilman huudattamista! Äläkä ehdota mitään tassuttelua, ei auta sitten yhtään mitään, kun lapsi ei tod. siihen rauhoitu. Ei kelpaa oma sänky (nousee siis heti seisomaan ja huutaa), ei pelkkä syli, ei viereen ottaminen, ei mikään muu kuin tissi. Huutaa vaan niin kauan kuin saa tissiä. Että todella haluaisin tietää kuinka se unikoulu toteutetaan ilman huudattamista!?????
 
No mutta
Alkuperäinen kirjoittaja Samassa veneessä:
Kerrohan ihmeessä, jos tiedät tavan, jolla unikouluttaa ilman huudattamista! Äläkä ehdota mitään tassuttelua, ei auta sitten yhtään mitään, kun lapsi ei tod. siihen rauhoitu. Ei kelpaa oma sänky (nousee siis heti seisomaan ja huutaa), ei pelkkä syli, ei viereen ottaminen, ei mikään muu kuin tissi. Huutaa vaan niin kauan kuin saa tissiä. Että todella haluaisin tietää kuinka se unikoulu toteutetaan ilman huudattamista!?????
Onko se nyt niin kamalaa kuitenkaan jos lapsi vähän huutaa tuon tassuttelun yhteydessä? Eihän se nyt niin kauan loppujen lopuksi tuo unikoulu kestä. Jos kuitenkin palkkiona on rauhallisemmat yöt?

 
missus_^
Ok..myönnän tarkoitin huudattamisella sellaista unikoulua jossa lapsi jätetään yksin huutamaan sänkyynsä.
Se että lapsi itkee muutamana yönä vanhemman sylissä/tassuteltaessa ei mielestäni ole lapselle mitenkään vaarallista. Onhan lapsi kuitenkin turvallisen vanhemman kanssa. Toistan vielä itseäni, on paljon parempi lapselle oppia nukkumaan yönsä kunnolla (vaikka hän muutamana yönä itkisikin isän/äidin sylissä) kuin se että hän heräilee joka ikinen yö muutaman tunnin välein. Vanhempien vastuu on taata lapselle hyvä uni. Kyllä meilläkin tullaan varmasti itkemään kun unikoulu aloitetaan, mutta tiedän että lapsellani ei ole mitään hätää minun/mieheni sylissä/läsnäollessa. Paljon enemmän hallaa teen hänelle jos en opeta häntä nukkumaan kunnolla!
 
Irina69
Suosittelen Elizabeth Pantleyn kirjaa: pehmeä matka höyhensaarille. Siinä on opit ensin tuohon tissille nukahtelun lopettamiseen ja sitten voikin olla jo helpompaa saada lapsi nukkumaan omaan sänkyyn. Meillä kohta 5 kuukautinen on ihan tissitakiainen ja ajattelin aloittaa ensin vieroittamalla tytön tissistä unileluna ja sitten vasta kokeilla siirtämistä omaan sänkyyn, saa nähdä m iten onnistun, mutta moni on kehunut tuota kirjaa ja itsekin sen lukeneena, uskon noiden ohjeiden toimivan..
 
kaikki yritetty
Mä olen saanut vieroitettua lapsen niin ettei enää tissille nukahda, muttei ole auttanut tippaakaan nukkumisissa. Pantleyn ohjeita kokeiltu, ja voitte uudesta Vauva-lehdestä lukea miten ei sekään aina toimi...
 
Samassa veneessä
Alkuperäinen kirjoittaja Onko se nyt niin kamalaa kuitenkaan jos lapsi vähän huutaa tuon tassuttelun yhteydessä? Eihän se nyt niin kauan loppujen lopuksi tuo unikoulu kestä. Jos kuitenkin palkkiona on rauhallisemmat yöt? [/quote:
Niin, mutta miten tassuttelen lasta, joka ei pysy sängyssä makuullaan hetkeäkään? Eikä se todellakaan ole pientä itkeskelyä unta etsien vaan lapsi huutaa täysin hysteerisenä niin, että ei tahdo henkeä saada :( Ei vaan kestä hermot kuunnella moista tunti tolkulla!
 
Huoh...
Alkuperäinen kirjoittaja sama peli:
Täällä oli sama peli, imetin sitten aina uneen ja yölläkin monta kertaa... Mutta ongelma on se, että niin tapahtuu edelleen, lapsi jo yli 1,5v... Sain jo neuvolassa haukut ja käskyn unikouluun, mutta en kestä sitä huudatusta...Tissitakiainen mikä tissitakiainen, kai se joskus loppuu. Yritän lopettaa tässä joskus. Jostain luin, että yrittää voi koska vaan ja sitten vaikka parin kuukauden päästä uudelleen eli joskus se voikin olla yllättävän helppoa - kun lapsi vaan on siihen valmis.
Voi elämä. Sait oikein ohjeet muttei kelvannut. Tuon ikäinen lapsi, ja paljon nuorempikin, pitäisi kyllä saada oppimaan eroon tissistä. Ei hän mikään takiainen ole, on vain tottunut tuohon ja pyörittää äitiänsä ihan mielensä mukaan. Tuon ikäinen ymmärtää jo puhettakin. Mutta jos perhe haluaa tuollaiseen naurettavuuteen suostua niin mikäs siinä lapsella ollessa. Ei ihme että lapset ovat nykyään mitä ovat, kun vanhemmat eivät kestä sitä että lapselle tulee paha mieli jostain.
 
Huoh... vastaa
Alkuperäinen kirjoittaja mielenkiinnosta..:
mielenkiinnosta haluaisin tietää, millainen tapaus öiden suhteen on ollut lapsi nimimerkillä Huoh... ?
Hyvin on lapseni suostunut sänkyyn nukahtamaan viiden kuukauden iästä asti kun hänet on alusta asti opetettu siihen että omaan sänkyyn nukahtaa yksin. Nuorempana kyllä itki, mutta oppi nopeasti nukahtamaan yksin kun välillä kävi rauhoittamassa ja kodin äänet kuuluivat koko ajan vauvalle. Imetystä jatkoin 10 kuukauden ikään osittaisena jonka jälkeen se jäi pois, koska sen ikäisellähän imetys alkaa lähestyä pistettä jossa se ei enää vastaa ravitsemukselliseen tarpeeseen.
 
mielenkiinnosta..
eli vaikuttaisi siltä, että teidän ei ole paljon tarvinnut tehdä töitä helppojen öiden eteen. silloin voi olla melko helppo puhua ja arvostella noin rajuun sävyyn sellaisia, jotka imettävät öisin suhteellisen "vanhojakin" vauvoja. harmittaa tuollainen päteminen, kun joillakin voi oikeasti olla vaikeata saada lapsi tottumaan pois yösyötöistä. itse ainakin olen hyvin kyllästynyt yölliseen rumbaan, mutta en kykene useiden epäonnistuneiden unikouluyritysten jälkeen väsyyneenä tekemään muuta, kuin tuuppaamaan tissin suuhun. minkähän takia olen muuten uskossa, että vuoden ikään asti äidinmaito on lapsen tärkein ravinto?
 
kukkuja
Meillä on ollut kaksi ihan erilaista lasta ja vasta tämän jälkimmäisen kohdalla tajuan, että lapset ovat totta tosiaan persoonia ja se mikä sopii yhdelle ei välttämättä sovi toiselle. Esikoinen oli helppo nukkuja, vaati vähän rinnalta vierotusta ja lempeää tutittelua. Tuo meidän pikkukakkonen on sen sijaan nopeasti liikkeelle lähtenyt, sellainen hösöhätähousu, joka ei malta syödä eikä nukkua, vaan syö usein päivässä ja heräilee pitkin yötä pomppimaan sängyssä. Nyt ollaan menty 9 kk hötkyillen ja ollaan päästy jonkinmoiseen unijaksoon, mutta vaikka kaikkia kikkakolmosia kokeiltiin jo aiemmin, ei herraa saatu nukkumaan paria tuntia pidempiä jaksoja.

Meillä yöuni on saatu pidemmäksi, kun päivällä menee tarpeeksi ruokaa (viisi ateriaa tasaisesti päivän mittaan), kun imetys on loppunut (en halunnut yöunien takia lopettaa hetimiten), kun päivällä on löytynyt unirytmi (nyt nukkuu kahdet päiväunet), kun hampaat on tulleet (varmaan tämän takia taas kohta valvotaan), kun on lähdetty liikkeelle (kohta taas valvotaan kun opettelee kävelemään tuetta), kun ei ole korvatulehdusta, kun yöpullosta on vierotettu ja kun päivällä on tarpeeksi, mutta ei liikaa virikkeitä. Jos joku tai usempi näistä tökkii, yöuni on huonoa ja siihen ei unikoulut juuri auta. Tassuttelulla saa vauvan joskus nukahtamaan uudestaan, mutta joskus herää seisoskelemaan ja leikkimään pinnasängyssä niin että uni ei tule edes (tai varsinkaan) huudattamalla. Uni pitää rakentaa uudestaan, mutta siihen menee aikaa. Mutta näin meillä. Toisilla toisin.
 
kahden energisen lapsen äiti
Omia ja kavereiden lapsia seuranneena olen huomannut, että unikoulun pitäminen on paljon helpompaa silloin, kun lapsi ei vielä osaa itse nousta seisomaan puhumattakaan siitä, että hän osaisi jo itse kiivetä pinnasängystä pois. Jos uniongelmat jatkuvat pitkään, niin kannattaa tosiaan pitää mielessä se, että mitä isompi lapsi, sitä vaikeampaa se yleensä on ja sitä enemmän lapsi myös jaksaa huutaa ja on sitkeämpi kuin pienempi vauva.

Unikouluahan ei saa pitää alle 6 kk:n ikäiselle, koska katsotaan, että normaalipainoinen ja normaalisti kehittynyt vauva vasta 6 kk täytettyään on kykenevä nukkumaan yönsä läpi ilman yösyöttöjä. Toki sitä ennenkin voi opettaa lapsen nukahtamaan itse omaan sänkyynsä ilman, että vauvan annetaan nukahtaa syliin/tissille ja unirytmiä voi muokata vähitellen siten, että esim. yökukkujan rytmi saadaan vastaamaan muun perheen unirytmiä.

Itse olen pitänyt esikoiselle paljon parjatun huudatusunikoulun. Kokeilin sitä ennen tassuttelua, mutta kuten kovin moni muukin on todennut, niin tassuttelu herättää vauvassa yleensä kauhean raivon ja vauva itse asiassa huutaa paljon enemmän tassuttelussa (tuntimäärinä laskettuna) kuin huudatusunikoulussa, koska huudatusunikoulussa päästään toivottuun tulokseen 2-3 yössä, kun taas tassuttelu vie useamman yön.

Pienelle vauvalle usein 2 peräkkäistä yötä on sama asia kuin rutiini. Jos siis annat periksi vauvalle (esim. otat hänet syliisi/viereesi), niin vauva tottuu siihen tosi nopeasti, vaikka sinä itse olet ajatellut, että se on vain väliaikaista. Korostan, että en halua moittia niitä äitejä, jotka vauvansa ottavat syliin ja imettävät uneen tai pitävät perhepedissä. Minä itse olen vain kokenut oman mieheni kanssa todella vaikeaksi sen, että yrittää itse nukkua sikeästi, kun energinen vauva potkii ja ääntelee koko ajan. Me aikuiset nukuimme todella surkeasti, joten vauva löysi äkkiä paikkansa omasta pinnasängystä omasta huoneesta.

Meillä ei ole tukiverkkoja ja mies tekee jonkin verran reissuhommaa. Meille siis huudatusunikoulu oli lopulta ainoa vaihtoehto, koska tassuttelu ei toiminut. Aloitimme huudatusunikoulun perjantaina (mies nukkui korvatulppien kanssa) ja minä kuuntelin vauvan huutoa itku silmässä. Ekana yönä noin 2 h huutoa, tokana yönä huutoa oli 15 min ja kolmantena yönä vain pari inahdusta. Sen jälkeen vauva nukkui läpi yöt.

Nuoremman kanssa pääsin vähän helpommalla, kun osasin jo varautua ongelmiin eli nostin vauvan omaan sänkyyn aina väsyneenä, mutta hereillä. Tosin emme turvautuneet sitten huudatusunikouluun, vaan hänen kanssaan onnistui tassutelu, mutta se vei kyllä aikaa pidemmän aikaa.
 
sssssss
Uusimmassa vauva lehdessä oli kertomus äidistä, joka oli kokeillut Pantleyn unikoulua 30 päivän ajan. Ei mitään apua... Oli lopulta niin väsynyt, että oman mielenterveyden takia oli parempi lopettaa.
 
Entä tällainen
Meillä oli tokan lapsen kanssa samanlaista kuin ap:llä. Lapsi nukahti vain ja ainoastaan tissille, mutta halusi myös _aina_ nukkua kainalossa eikä öisin ollenkaan omassa sängyssä. Minä nukuin koko ajan huonosti, kun lapsi oli kova liikkumaan öisin ja alkoi lopulta pitää tissiä tuttina, imien noin joka tunti (puolivuotiaana). Väsymys oli niin totaalista, että kaikkia konsteja kokeiltiin. Huudatus ei toiminut meillä, lapsi huusi kurkku suorana illasta toiseen. Tassutus oli hänelle hirvitys. Isä nukuttajana ei kelvannut. Vasta sitten rauhoittui, kun äiti otti kainaloon ja tissille. Huh.

Lopulta meillä auttoi (melko nopeastikin) tällainen reitti. Aloin pakottaa lapselle tuttia. Aina kun yritti tissille, tungin tutin suuhun. Lapsi sylki sen ulos kymmeniä ellei satoja kertoja, mutta minä olin sinnikäs. Lopulta yhtenä kauniina iltana hän otti tutin suuhunsa ja siitä lähtien tutti on ollut unentuoja. Tutin ohella myös hipelöitävä riepu (jossa ensin oli äidin tuoksua, makasin liinan päällä hetken) alkoi toimia.

Rievun ja tutin kanssa lapsi siirrettiin pehmeään vaunukoppaan nukkumaan. Koppa oli minun vieressäni sängyllä (mies toisessa huoneessa). Näin mentiin noin viikko. Tuttia suuhun, pimeä huone, lempeää tassuttelua, hieman hyssyttelyä. Lapsi alkoi hyväksyä tassuttelun. Vähä vähältä siirsin kopan pinnasänkyyn ja lopulta parin viikon päästä otin kopankin pois. Ja kas! Tassuttelulla, tutilla ja rievulla lapsi alkoi nukkua täysiä tai lähes täysiä öitä ja vasta aamulla tankattiin maitoa.

Näillä konsteilla ei mennyt hermot lapsen huutamiseen. Avain onnistumiseen oli toisto, toisto, toisto eli sinnikkyys ja rutiinit, jotka pysyivät illasta toiseen samoina. Kannattaa kokeilla.

Tsemppiä ap:lle, kaikki keinot kannattaa yrittää ennen kuin väsymys ottaa niskalenkin. Äidin hyvinvointi on erittäin tärkeää myös vauvalle.
 
entäs..
kun lapsi heräilee, vaikka ei edes halua maitoa :) Meillä tälläinen 7kk, herää yöllä 4-10 kertaa keskimäärin. Tutti auttaa nukahtamaan samantien uudelleen. Hulina alkoi kun oppi ryömimään, eli selvästi levottomuus tuli uniin. Syötän yöllä kerran kylläkin, mutta lapsi ei edes huolisi maitoa useammin. Silloin, kun haluaa maitoa, ei rauhoitu tuttiin.

Epäilen kyllä, että vauva haluaisi rintaa, jos ei söisi tuttia :( Joten siinä mielessä ehkä vähän samankaltainen tilanne...
 
Siksi.
Alkuperäinen kirjoittaja mielenkiinnosta..:
eli vaikuttaisi siltä, että teidän ei ole paljon tarvinnut tehdä töitä helppojen öiden eteen. silloin voi olla melko helppo puhua ja arvostella noin rajuun sävyyn sellaisia, jotka imettävät öisin suhteellisen "vanhojakin" vauvoja. harmittaa tuollainen päteminen, kun joillakin voi oikeasti olla vaikeata saada lapsi tottumaan pois yösyötöistä. itse ainakin olen hyvin kyllästynyt yölliseen rumbaan, mutta en kykene useiden epäonnistuneiden unikouluyritysten jälkeen väsyyneenä tekemään muuta, kuin tuuppaamaan tissin suuhun. minkähän takia olen muuten uskossa, että vuoden ikään asti äidinmaito on lapsen tärkein ravinto?
Koska kuvittelet että tilanne on sama suomessa ja kehitysmaissa. Kehitysmaissa imetystä suositellaan jatkettavaksi vaikka 5-vuotiaaksi kun muuta ruokaa ei ole. Suomessa sen sijaan kaikissa virallisissa suosituksissa äidinmaidon osuus vähenee olennaisesti mitä pidemmälle yli 6kk mennään. SIksi. Imetyksen puolesta on hyvä rummuttaa mutta välillä siinä mennään liiallisuuksiin ja unohdetaan että meillä on oikein hyvät mahdollisuudet ruokkia lapsi muutenkin. Jotkut eivät pysty imettämään ollenkaan ja hyvin pärjäävät.
 
berta
Miten olette toteuttaneet "huudatusunikoulun"? Meilläkin vain tissille nukahtava vauva, jolle ei silittelyt tai sylissäpitämiset auta rauhoittamiskeinoiksi. Odotettavissa siis huutoa, vaikkei vauvaa jätettäisikään yksin huoneeseensa huutamaan. Oletteko silitelleet koko sen ajan kun huutaa vai jättäneet hetkeksi yksin sänkyynsä huutamaan, jos niin kuinka pitkäksi aikaa?
 

Yhteistyössä