E
"epätoivoinen"
Vieras
Mulla on kauhee olo, kun en tiedä mitä tekisin. Kyseessä siis siskoni perhe, jossa lasten isä pahoinpitelee/käyttäytyy pelottavasti lapsiaan ja joskus jopa vaimoaan kohtaan. Itse väkivaltaisen lapsuuden kokeneena tiedän, mitä jatkuva pelkääminen kotona voi aiheuttaa itsetunnolle ja psyykkeelle.
Mun sisko on vanhoillislestadiolainen ja naimisissa. Heillä on suurperhe, lapsia yli 10. Vanhin taitaa olla jotain 16-17 välimaastosta. Mies on jostain kivikaudelta. Ei osaa puhua mistään asioista vaan jöröttää ja mököttää tai sitten suuttuu ihan nanosekunnissa kuin raivohärkä. Se kontrolloi tosi paljon lapsiaan, varsinkin näitä teini-ikäisiä, ja pieksee lapsiaan. Kuulin nyt ihan vasta, että oli taas raivostunut yhdelle lapsistaan (en tiedä syytä) ja moukaroinut itsensä lukitusta ovesta sisään lapsensa huoneeseen. En tiedä mitä oli tälle teinille tehnyt, mutta pienemmät sisarukset olivat olleet ihan hysteerisiä ja kyselleet hädissään äitiltään, mikä heidän isäänsä vaivaa. Milloin menee ovet säpäleiksi, milloin heitetään teinien puhelimia lattiaan, kun tämä isä raivostuu. Saattaa raivostuessaan antaa niin kovia selkäsaunoja, että jopa äitini, joka hyväksyy ruumiillisen kurituksen, on aivan kauhuissaan ja pelkää lasten terveyden puolesta. Tämä mies siis menee ihan sokeaksi raivostaan, eikä hahmota omien voimiensa käyttöä kurittaessaan näitä lapsiaan.
Mun sisko on yrittäny hakea apua miehelleen, tilannut aikoja mt-toimistoon ym. mutta tämä mies ei suostu menemään. Siskoni on zombie, joka yrittää selviytyä suurkatraan hoidosta joten kuten ja mielestäni hän on jo luovuttanut. Hän ei mene lastensa ja miehensä väliin enää, koska on homma menisi kuulemma pahemmaksi. En voi kuvitella, miten joku voi äitinä jättää puolustamatta lapsiaan. Varmaan sellainen äiti, joka ei enää pysty muuta, on tilanteeseen niin väsynyt?
Mä tiedän näistä tapahtumista, mun osa sisaruksista tietää sekä meidän äiti. Kaikki vain taivastelee, mutta kukaan ei tee mitään. Onhan se nyt ihan kauheata, jos joutuisi omasta sisaruksestaan ls-ilmoituksen tekemään, mutta en voi olla miettimättä näitä lapsia, jotka joutuvat pelkäämään omassa kotonaan. Mä itse olen kokenut sen pelon ja nähnyt silmitöntä raivoa toisen vanhempani harjoittamana, että en soisi sitä kenellekään.
Onko muita vaihtoehtoja?
Mun sisko on vanhoillislestadiolainen ja naimisissa. Heillä on suurperhe, lapsia yli 10. Vanhin taitaa olla jotain 16-17 välimaastosta. Mies on jostain kivikaudelta. Ei osaa puhua mistään asioista vaan jöröttää ja mököttää tai sitten suuttuu ihan nanosekunnissa kuin raivohärkä. Se kontrolloi tosi paljon lapsiaan, varsinkin näitä teini-ikäisiä, ja pieksee lapsiaan. Kuulin nyt ihan vasta, että oli taas raivostunut yhdelle lapsistaan (en tiedä syytä) ja moukaroinut itsensä lukitusta ovesta sisään lapsensa huoneeseen. En tiedä mitä oli tälle teinille tehnyt, mutta pienemmät sisarukset olivat olleet ihan hysteerisiä ja kyselleet hädissään äitiltään, mikä heidän isäänsä vaivaa. Milloin menee ovet säpäleiksi, milloin heitetään teinien puhelimia lattiaan, kun tämä isä raivostuu. Saattaa raivostuessaan antaa niin kovia selkäsaunoja, että jopa äitini, joka hyväksyy ruumiillisen kurituksen, on aivan kauhuissaan ja pelkää lasten terveyden puolesta. Tämä mies siis menee ihan sokeaksi raivostaan, eikä hahmota omien voimiensa käyttöä kurittaessaan näitä lapsiaan.
Mun sisko on yrittäny hakea apua miehelleen, tilannut aikoja mt-toimistoon ym. mutta tämä mies ei suostu menemään. Siskoni on zombie, joka yrittää selviytyä suurkatraan hoidosta joten kuten ja mielestäni hän on jo luovuttanut. Hän ei mene lastensa ja miehensä väliin enää, koska on homma menisi kuulemma pahemmaksi. En voi kuvitella, miten joku voi äitinä jättää puolustamatta lapsiaan. Varmaan sellainen äiti, joka ei enää pysty muuta, on tilanteeseen niin väsynyt?
Mä tiedän näistä tapahtumista, mun osa sisaruksista tietää sekä meidän äiti. Kaikki vain taivastelee, mutta kukaan ei tee mitään. Onhan se nyt ihan kauheata, jos joutuisi omasta sisaruksestaan ls-ilmoituksen tekemään, mutta en voi olla miettimättä näitä lapsia, jotka joutuvat pelkäämään omassa kotonaan. Mä itse olen kokenut sen pelon ja nähnyt silmitöntä raivoa toisen vanhempani harjoittamana, että en soisi sitä kenellekään.
Onko muita vaihtoehtoja?
