Uskallanko...

[Surupusero]

Hei! Minulla on nyt 8kk ikänen tyttö ja 2v poika. Hain puoliksi leikilläni toimea viime kuussa ja nyt sain soiton että olen saanut vakituisen toimen kuntayhtymältä. Toimessa pitäisi aloittaa elokuussa, nuorimmainen silloin 9kk. Isä jäisi lasten kanssa kotiin, tosin hän on epävarma pärjäämisestään ja ennenkaikkea jaksamisestaan... Nyt mietinkin, uskaltaisinko ottaa toimen vastaan mutta anoa heti hoitovapaalle jäämistä. Toimessa on 4kk koeaika ja jos anon hoitovapaata, olisin vain 2kk töissä(eikös tämä 2kk ole se aika jota ennen täytyy työnantajalle ilmoittaa hoitovapaalle jäännistään?). Hehän voisivat keksiä jonkun muun syyn erottaa minut koeajan aikana vaikka taustalla olisikin tuo hoitovapaan anominen. Uskallanko ottaa riskin että menetän työn... Toisaalta en tiedä onko minulla vielä mitään työmotivaatiotakaan, tyttö on vielä niin pieni ja tarkoitus oli olla kotona kunnes hän täyttää kaksi vuotta. Lasten elämä ei kovinkaan muuttuisi kun isä jää heidän kanssaan kotiin mutta arveluttaa silti. Imetän enää iltaisin ja aamuöisin joten sen puolesta olisi mahdollista. Tietääkö joku sitä, onko työnantajalla oikeus evätä hoitovapaalle jääminen jos isä on jo hoitovapaalla, hän siis tietysti menisi takaisin työhön, emme olisi yhtaikaa vapaalla.

Kokemuksia ja mielipiteitä kaipailen...

 

[koeaika]

Koeaika on varmaan "ongelmallinen". Voisitko ilmoittaa hoitovapaasi vasta 4kk koeajan jälkeen ja olla siis töissä 6kk?

 

[Kyssäri]

Miksi isä ei jaksaisi olla lastensa kanssa, jos sinäkin olet jaksanut?

Entäs jos 2v menisi vaikka osa-aikaisesti päiväkotiin/perhepäivähoitoon/kerhoo?
Koeajalla kannattaa varmaan olla hiljaa hoitovapaasta, joten tuo edellisen ehdotus kuulostaa hyvältä.
Sun kannattais olla varmaan yhteydessä liittoon ja kysyä mitä laki sanoo tuosta sinun tilanteesta.

Tai sitten et yksinkertaisesti ota paikkaa vastaan.

 

[jihuu77]

En osaa vastata varsinaiseen kysymykseesi, mutta jos haluaisin itse paikkaa oikeasti minäkin tekisin niin, että mies jäisi vuorostaan kotiin pidemmäksi aikaa. Näin me teimmekin kun meidän pitä tehdä vastaavia ratkaisuja. MYös osittainen hoitovapaa teidän kummankin työssä samanaikaisesti voisi olla yksi malli hoitaa vastuuta kotona ja töissä.

 

[koeajalla]

Koeaika tarkoittaa sitä, että työnantaja voi lopettaa työsuhteen koeajan aikana edes keksimättä mitään syytä. Ilman syytä voi sen lopettaa. Siksi se on koeaika. eli jos ilmoitat heti hoitovapaasta, varaudu siihen, että menetät koko työpaikan.

 

[Ap taasen]

Jep, kiitos vastanneille. Koeajalla tosiaan voivat laittaa pois, mutta liitosta olivat sitä mieltä, että jos olen jättänyt hoitovapaa anomuksen ja sen jälkeen laittavat minut pois niin se on niin ilmiselvää syrjintää ettei kuntatyönantaja uskaltaisi näin tehdä... Mutta riski on olemassa...

 

[mira-maria]

Itse ehkä tekisin niin kuin joku jo aiemmin ehdotti, että olisin koeajan ja sitten ilmottaisin hoitovapaasta. Jos kerran mies on halukas jäämään hoitovapaalle, niin ei tuo 6kk varmaan olisi kauhea ongelma. Miehen jaksamista voisi tosiaan yrittää tukea jotenkin, esim jos esikoisen saisi vaikka puistotädille pariksi tunniksi päivässä, tms. Mutta ehkä mies jännittää ihan turhaan omaa jaksamistaan, voihan olla että heillä sujuu oikein hyvin, kunhan pääsevät alkuun. Koko perheen kannalta olisi varmaan oikein hyväkin asia, jos mies ottaisi 6kk:n ajaksi päävastuun kotirintamasta. Ainakin niissä tutuissa perheissä, joissa isä on ollut hoitovapaalla, on näin ulkopuolisen silmin katsottuna ainakin näyttänyt lisääntyvän puolisoiden välinen ymmärtämys toistensa tilanteita kohtaan, millaista on olla kotona tai olla työssäkäyvä. Lapsille ja isälle muodostuisi ehkä läheisempi suhde kuin muuten olisi tullut, ja isä saa itseluottamusta lastenhoidossa kun selviää itsekseen lasten kanssa. Ja 6 kuukaudessa ei ehkä jaksaminen vielä ihan totaalisesti lopu, vaikka jotain vaikeuksia olisikin.

 

[Pinkis]

Kuulostaa siltä, että olet alalla, josta voisi löytyä töitä myöhemminkin. Jos olisin sinä, neuvottelisin ensin työnantajan kanssa, että voisiko työn aloitusta siirtää esim. tämän vuoden loppuun. Toisekseen jos se ei onnistu, jättäisin varmaan ottamatta paikan vastaan ja jäisin kotiin. Jos ajatellaan, niin vuoden lopussa nuorimmaisesikin on jo sen verran isopi, että isä osaa varmasti.

Tää on näitä arvottamis-kysymyksiä, joihin jokaisella on varmaan mielipide.

 

[joo-o]

jos isä on innokas jäämään kotiin, annapas jäädä pärjää varmasti vallan mainiosti, kun vaan asenne on kohdallaan, ja onhan se, jos itse haluaa jäädä.

Jos olet työtä hakenut, olet varmaan jollain tasolla innokas sen ottamaan vastaankin. Voithan vaikka anoa 4kk jälkeen osittaisellekin hoitovapaalle, ja miehesi tehdä samoin, jolloin lapset olisivat hoidossa vain 3pv/vko? Ei se hoitoon meneminenkään ole maailmanloppu

Itse olisin tyytyväinen, jos mies haluaisi edes vähän aikaa olla kotona. Meillä on tilanne, että mies ei halunnut kotiin jäädä lainkaan joten ei tavallaan voi tietääkään, millaista koti-isyys tai kotiäitiys on.

 

[joo-o]

ja todellakin, vaikka onkin "syrjimistä", luultavasti joutuisit viemään jutun oikeuteen asti erottamisestasi... työnantaja kyllä voi keksiä siihen mennessä jonkin paremmankin syyn erottamiselle. Koeajalta voi laittaa ulos todellakin tuosta vaan.

 

[en uskaltaisi]

Minä olisin iloinen, jos isä jäisi kotiin. Sitten myöhemmin yrittäisin löytää vaikkapa hoitajan kotiin. Ja menisin töihin - ilman mitään kikkailuja. Koeajalla voi irtisanoa ilman mitään perusteluja. En ottaisi sitä riskiä. Jos työ kiinnostaa, niin ilman muuta tarttuisin siihen ja järjestäisin lapsille hyvän hoidon muulla tavoin.

 

[isukin hoitama]

Minä olisin iloinen, jos isä jäisi kotiin. Sitten myöhemmin yrittäisin löytää vaikkapa hoitajan kotiin. Ja menisin töihin - ilman mitään kikkailuja. Koeajalla voi irtisanoa ilman mitään perusteluja. En ottaisi sitä riskiä. Jos työ kiinnostaa, niin ilman muuta tarttuisin siihen ja järjestäisin lapsille hyvän hoidon muulla tavoin.

Minäkin antaisin miehen auliisti jäädä lapsia hoitamaan. Se vahvistaisi isän ja lasten suhdetta ja miehellä voisi tulla aivan uudenlainen käsitys vanhemmuuden vastuusta. Saattaisi jatkossa ymmärtää paremmin sinuakin äitinä. Moni isä on todella taitava lasten hoitaja ja jos mies ei ole pahemmin uupunut tai masentunut, se voisi olla todella rikastuttavaa aikaa hänen elämässään.

Sitäpaitsi, sitähän voisi varmistaa tilannetta joillain varasysteemeillä, esim. hoitajilla jotka välillä auttaisivat jos isällä liian rankkaa.

Nyt on niin hankala työtilanne että kyllä houkuttaisi ajatus.

Sitten on sekin vaihtoehto että jos otat työn ja mies jää lasten kanssa kotiin, lapsille voisi jo ensi vuoden puolella kysellä kunnallista hoitopaikkaa jos isä ei jaksa jatkaa pidempään.

Kannattaa puntaroida vaihtoehtoja ja keskustella ja miettiä erilaisia vaihtoehtoja. Kyllä se varmuus tulee vähitellen siitä mikä on juuri oikea vaihtoehto teidän perheessänne.

 

[*************]

Hoitovapaa alle 3-vuotiaan vanhemmalle
Sinulla on oikeus jäädä hoitamaan lastasi palkattomalle hoitovapaalle työsuhteesi katkeamatta. Voit olla hoitovapaalla, kunnes lapsesi täyttää 3 vuotta. Hoitovapaan saaminen edellyttää, että olet ollut saman työnantajan palveluksessa vähintään 6 kuukautta viimeksi kuluneen vuoden aikana. Oikeus perustuu työsopimuslakiin sekä virka- ja työehtosopimuksiin


Yllä suora lainaus KELAn sivuilta, eli sinun pitäisi joka tapauksessa olle töissä 6-8 kuukautta ennen hoitovapaata.

Sinänsä en ymmärrä miksei isä voisi jäädä kotiin lasten kanssa, kai hän on täysivaltainen vanhempi siinä missä äitikin? Varsinkin, kun et enää imetä päivisin...

Mutta toisaalta, kun näitä juttuja lukee, ei enää yhtään ihmetytä se, etteivät työnantajat mielellään palkkaa pienten lasten äitejä!

 

[Ap.....]

Ok, toi Kelan 6kk sääntö muuttaakin sit kaiken Onhan se kieltämättä työnantajalle kurjaa jos heti ollaan anomassa vapaita, tilanne on vaan nyt niin hankala, en olisi missään nimessä valmis työhön, pois lasten luota, mutta järki on kai nyt laitettava edelle. Toivotaan, että iskällä ja lapsilla sujuu kotona hyvin ja että mun päivät on muutakin kuin ikävän itkemistä.

Kiitos vastauksistanne.

 

[No onpa vaikeeta]

Pysy kotona niiden lastes kanssa jos se töihin meneminen on noin hemmetin vaikeeta ja isä niin avuton ettei OMIEN lastensa kans pärjää.
Jos sun asenne on jo toi ( Toivotaan, että iskällä ja lapsilla sujuu kotona hyvin ja että mun päivät on muutakin kuin ikävän itkemistä. ) niin tuskin pystyt antamaan täyttä työpanosta töissä.
Miksi ihmeessä hait paikkaa kun et selvästi ole valmis palaamaan työelämään?!

 

[Vaihtoehto?]

Jos isän jaksaminen epäilyttää, auttoisiko asiaa, että vanhemmalle lapselle haetaisiin osittainen hoitopaikka, kun aloitat työt?

 

[Vaihtoehto?]

Jos isän jaksaminen epäilyttää, auttaisiko asiaa, että vanhemmalle lapselle haettaisiin osittainen hoitopaikka jo nyt, kun aloitat työt?

 

[Alkuper.]

Suht hyökkääviä joidenkin vastaukset, miksi pitää kommentoida ollenkaan jos tarkoituksena on vain aiheuttaa pahaa mieltä?

Hain paikkaa koska ajattelin tehdä pärstää tunnetuksi ja osoittaa kiinnostusta kuntatyönantajaa kohtaa, enkä kuuna päivänä uskonut toimea saavani, työkokemustakin alalta vaik 6kk karttunut. Kun paikan sain, alkoi miettiminen ja pohdinta ja en voi tunteilleni mitään, ne vaihtelevat laidasta laitaan. Jotakuta ilmeisesti niiden ilmaiseminen ärsyttää suuresti. Mieheni ei ole yksinkertainen eikä tyhmä, häntä jännittää kotiin jääminen ja hän itse käyttää termiä pärjääminen. Hän on tähän asti ollut paljon töissä ja lasten kanssa vain iltoja ja lomien aikana sitten enemmän.

Otin Kelasta ja liitosta selvää, ei tuo yllämainittu 6kk työssäoloehto koske kuin osittaisen hoitovapaan anomista. Voin siis aloittaa työssä ja jos tuntuu, etten ole vielä valmis tai isä ilmaisee halukkuutensa mennä takaisin työhön, voin 2kk "varoitusajalla" jääsä takaisin kotiin niin kauan, kunnes kuopus on 3-vuotias.

Mies kokeilee koti-isyyttä ja minä ura-äitiyttä ja jos ei jostain syystä suju niin mietitään uutta ratkaisua.

Hyvää kesän jatkoa kaikille!

 

[viskyu]

Kannattaa myös miettiä sitä, että jos sinä saat "hankalan" työntekijän maineen työpaikallasi, niin mahdetaanko sinua sitten jatkossa enää palkata? Nykyään julkisella sektorillakaan työpaikat eivät ole enää automaattisesti sellaisia, että niissä saa olla eläkeikään asti. YT-neuvottelut koskevat julkistakin sektoria.

Minusta sinun kannattaa nyt miettiä ennen kaikkea sitä, että oletko itse valmis menemään töihin? Siinä ei nimittäin ole mielestäni mitään järkeä, että lähdet töihin itkeskelemään lapsia ja surkuttelemaan sitä, että olet "joutunut" töihin, kun varmasti työpaikkasi perään olisi moni muu tulossa mielellään.

Moni tässä ketjussa kirjoittaneista ihmetteli, että kummallinen mies, kun ei muka omien lastensa kanssa pärjäisi kotona. No, minulla nyt sattuu itselläni olemaan sellainen mies, joka rakastaa syvästi lapsiaan, hän tekee oma-aloitteisesti kotitöitä ja iltaisin sekä viikonloppuisin touhuaa lasten kanssa. Kuitenkin esimerkiksi kesälomilla hän väsyy lapsiin, meteliin, sotkuun ja huutoon, jolloin hän haluaa myös omaa aikaa. Tunnen mieheni ja hän itsensä, joten mies ei ole halunnut sellaista isyyslomaa, että hän olisi lasten kanssa keskenään (ilman minua). Ihan niin kuin kaikista äideistä ei ole kotiäideiksi, niin pitäisi myös myöntää se, että välttämättä kaikista isistä ei ole koti-isäksi. Oma mieheni on loistava isä ja upea puoliso, mutta hän on sitä kaikkea parhaimillaan osa-aikaisena, kun hän saa toteuttaa itseään työssä, joka on hänelle tärkeää.

 

[Alkuperä]

Mitä tarkoitat tuolla "mahdetaanko sinua sitten jatkossa palkata"- lauseella, minulla on toimi johon hoitovapaalta palaan, en ole hakemassa mitään uutta työtä...

Tuota hankalan mainetta olen kyllä miettinytkin mutta vaakakupissa painaa enemmän lasten lähellä oleminen enkä kuitenkaan ole ihan niin jalo ihminen että sen vuoksi antaisin minulle tarjotun työpaikan toiselle.

 

[en uskaltaisi]

Jos siis aloitat töissä ja kahden kuukauden kuluttua jäät hoitovapaalle, niin ymmärtääkseni sinut voidaan irtisanoa tuona aikana. Hoitovapaa ei ole syy irtisanomiseen, mutta sellainen voidaan keksiä mistä tahansa, koska työntekijälle ei tarvitse syytä ilmoittaa. Komppaan kyllä sikäli monia edellisiä, että kyllä jo työtä hakiessa, saati sitten työn vastaanottaessa, pitäisi olla varma siitä, että on valmis palaamaan töihin. Ei ole reilua työnantajaa kohtaan roiskia hakemuksia mihin tahansa, koska tahansa, jos ei sitten olekaan tosissaan. Lisäksi seuraavaa paikkaa täyttäessä ei työnantaja ainakaan palkkaa pienten lasten äitiä, jos vaan muita varteenotettavia hakijoita löytyy.

 

[lillukka81]

Joo, jos ilmoitat hoitovapaasta koeajalla, sinut heitetään pihalle ilman muuta. Niin tekisin varmaan itsekkin työnantajana. Minä aloitin itse uudessa työpaikassa vuoden alussa, ja olin tietämättäni raskaana toisella kuulla. Kun sitten asia selvisi minulle niin ilmoitin koeajalla että odotan lasta (oli pakko kertoa koska pahoinvointi vaivasi ja maha toisen raskauden vuoksi näkyi todella hyvin,mutta pitkitin kyllä kertomista mahdollisimman kauan) niin jo ennen koeajan loppumista minä sain lapun käteen jossa ilmoitettiin että työsuhde oli päätetty lopettaa seuraavan viikon alusta... very nice. Nyt tosin olen jo muutaman päivän ollut äitiyslomalla että eipä muutaman kuukauden työttömyys paljon haitannut kun sai olla esikoisen kanssa kotona. Irtisanomislapussa tosiaan ei lukenut mitään syytä, ja pomo sanoi että "et sovellu mielestäni alalle".... no eihän nainen joka saattaa tulla raskaaksi sovellu millekkään alalle eikä työpaikkaan...

 

[lillukka81 vielä]

edellisellä kirjoittajalla oli hyviä ajatuksia, ei ole siis minustakaan reilua tuollainen työnantajaa kohtaan, miksi hakea työpaikkaa jos tilanne on se että mielummin olisi kotona eikä ole ihan pakko mennä töihin... työpaikkoja tulee ja menee...

 

[Alkuper]

Työsopimuksessani ei ole koeaikaa eli minua ei voida irtisanoa ainakaan syytä kertomatta. Ja hoitovapaan aikana ei ketään voi irtisanoa. Että jos ne muhun ihan kyrsiintyy niin "kostavat" sit kai kun huhtikuussa palaisin töihin ja keksisivät jonkun irtisanomiseen oikeuttavan syyn... Vaan eikö siinä pidä olla jo painava syy? Siis kun ei ole koeaikaa.

 

[Kannattaisi ehkä miettiä]

myös sitä, että työnantajalla on varmaan tarve löytää tekijä ko. toimelle, koska he ovat sen ilmoittaneet. Ja että varmaan löytyy myös ihmisiä, jotka olisivat ilolla tuon työn ottamassa vastaan. Kannattaa varmaan miettiä, mikä on ympäristö, johon olisit hoitovapaan jälkeen olisit palaamassa tuollaisen menettelyn jälkeen. Eli mitä mieltä esimies ja kolleegat, jotka pahimmassa tapauksessa tuon jälkeen hoitavat tuon toimen oman työnsä ohella, jos esimerkiksi sijaisia ei saa, ovat sinusta palatessasi.

Sinällään olen samaa mieltä, että perhe kannattaa asettaa etusijalle, mutta onko sinun oikeasti pakko ottaa vastaan juuri tämä toimi? Varsinkin, jos se ei ole sinulle täydellinen ja et ole siihen innokkaana pyrkimässä, vaan aiot heti ilmoittaa pois jäännistä ja itkeskellä kaikki päivät. Minä en nyt ihan ymmärrä, mikä on motivaatiosi ottaa vastaan välttämättä juuri tämä toimi, jos et ole vielä valmis palaamaan työelämään, jättämään miestäsi lasten kanssa keskenään kotiin ja paikkaakin olet hakenut vain osoittaaksesi kiinnostusta kyseistä työnantajaa kohtaan. Eikö olisi parempi myöntää, että olet nyt tullut siihen tulokseen, että tämä ei olekaan sinulle vielä oikea aika palata työelämään ja että toivot tulevasi huomioiduksi, jos heillä on sopivia työpaikkoja tarjolla esimerkiksi vuoden kuluttua? Tarkkaa tilannettahan en tunne, mutta tuntuisi, että sellaisella menettelyllä antaisit itsestäsi paremman kuvan. Rahastahan ei voi olla kiinni, jos kyse on vain kahdesta kuukaudesta.