Uudessa parempi?

Kauhean vaikea tilanne. Elän avoliitossa, joka sujuu OK. Riitelemme tosin aika paljon ja pahoitan mieleni melko usein arkisissa asioissa. Mieheni on aika juro ja myös äkkipikainen. Häneltä ei saa mielipiteitä ja vastauksia, vaan ärahtelyjä. Olenkin oppinut olemaan liikaa kyselemättä. Arki kuitenkin sujuu suuremmitta vaikeuksitta.
Nyt tapasin yllättäen miehen. Eronnut jo vuosia sitten. Hyvin tasapainoinen ja hyväluontoinen.Hän on kiinnostunut minusta. Minulla ei siis olisi mitään järisyttävää syytä jättää miestäni, mutta hylkäänkö mahdollisuuteni seesteiseen kahden aikuisen rauhaarakastavaan suhteeseen?
Tietenkään kummastakaan ei voi sanoa, miten ne tulevat vuosien myötä jatkumaan. Nykyinen suhteeni siis sujuu, mutta usein olen surullinen.

 

Uudessa voi olla vara parempi, mutta ei välttämättä. Koskaan niitä juttuja ei voi tietää etukäteen.

Koita ensin selvittää, että onko vanhan kanssa mahdollisuus parempaan ja jollei ole etkä ole tyytyväinen, niin jätä se suhde ja mene ja koe elämä, jolla voi olla paljon enemmän annettavaa......

 

Teet mitä teet, niin muista ajoitus ja avoimuus Siis keskustele nykyisesi kanssa, ja jos päätät lopettaa suhteen hänen kanssaan niin tee se ennen kuin aloitat uuden! Kolmiodraamat loppuvat useimmiten huonosti kaikkien kannalta.

 

Ahaa!
Ajatellanpa asiaa, teoriassa, koska en ole nähnyt kumpaakaan miestä.

Nykyinen on juro ja äkkipikainen vs. tasapainoinen ja hyväluontoinen...

Kannattaa muistaa aina se, että tottakai yksinäinen mies on aina tasapainoinen ja hyväluonteinen. Ainahan ne on.

Ei siis kannata polttaa siltoja takanaan, koska jos se uusi osoittautuukin keikariksi, joka vetoaa sinuun vain koska olet hieman yksinäinen, niin tulee ikävä sitä juroa mutta rehtiä miestä jonka jätit.
'
Eli, kannattaa tehdä niin, että muutat erileen sen riitapukarin kanssa, mutta et ala mitään suhdepeliä sen uuden kanssa.
sitten katsot, että paraneeko suhde kun olette vähän olleet riitelemättä. Ja miten ikävä sulla yleensäkin tulee sitä vanhaa.
Sitten, jos näyttää, että et enää rakasta vanhaa miestäsi, ja olet jokatapauksessa onnellisempi yksin kuin ilman häntä,
niin sitten on ihan sama mitä ukkoa alat tapailla.

Kannattaa ottaa tuo kiinnostus vinkkinä siitä, että tilanne vaatii jonkinlaisen korjauksen, olipa se mikä tahansa.
Minä en ainakaan ala kiinnostua muista miehistä, jos ei ole suhteessa jokin ongelma, ja sitten kun se ongelma ratkeaa, niin alkaa oikein ilettään kuinka on voinut jotain muuta ukkoa miettiä. ja jos ei, niin olen yleensä vaihtanut silloin ukkoa, mutta vasta sen jälkeen , kun tiedän että varmasti ei kiinnosta enää palata exän luo, vaikka se olisi oikeasti viimeinen mies koko maailmassa.

 

Hyvin tasapainoinen ja hyväluontoinen.Hän on kiinnostunut minusta""

kuka mies ei olisi, suhteen alussa tuollainen?
tietysti mies on alussa tuollainen mutta sitten jatkossa? täh!!!

 

Monesti alussa tasapainoinen ja hyväluonteinen mies tuntuukin muutaman vuoden kuluttua nössöltä.

 

Arvon naiset. Muistakaa yksi sanan lasku, joka pätee todella hyvin ainakin pitkissä suhteissa: Sitä saa mitä tilaa.

Keskustele miehesi kanssa suhteesi tilasta ja käykää vaikka parisuhdeterapeutin luona keskustelemassa. Olette molemmat ns leipiintyneet suhteeseenne, ettäkä panosta suhteenne hyvivointiin, koska ei toinenkaan sitä tee. Te pidätte toisianne itsestään selvyyksinä ja se ei ole hyvä. Yritäppäs tehdä miehelle, joku sellainen mieliteko josta miehesi pitää. Huomaat kuinka se ilahduttaa häntä ja ihme kyllä myös sinua.

 

Kerrot että uusi mies olisi kiinnostunut sinusta, et kuitenkaan mainitse oletko itse sen kummemmin kiinnostunut hänestä. Ethän vain ole hakemassa itsellesi hyväksyntää ja kohottamassa riitojen murjomaa itsetuntoasi uudella suhteella? Elli-Nooran neuvo oli hyvä, jos oikein pahalta tuntuu niin keskustele miehesi kanssa tilanteestanne ja ehdota että otatte vähän etäisyyttä toisiinne esim. kesällä eri lomat.