K
Kuumakalle äiti
Vieras
Anteeks ehkä turhankin kova otsikko, mutta kyllä nosti ensimmäistä kertaa 6,5 vuoden aikana leijonaemon luonto päätään äsken!!
Lähettiin syksyllä koulun aloittavan tytön kans lähikaupasta ostamaan jäätelöitä, mentiin yhtämatkaa minä kävellen ja tyttö pyörällä ja sovittiin että jään n. 300m päähän kaupasta odottelemaan yhde lle pienelle sillalle (harjoitellaan hieman itsenäistä kaupassa käyntiä).
Tyttö kävi jätskit ja minä olin puhelimessa kun hän tuli sillalle, kuljettiin kotiin ja kun lopetin pihassa puhelun tyttö sanoo mulle ja ulkona olevalle isälleen, et häneltä putosi rahaa maahan kun meni polkupyörälleen. Siinä oli poikajoukko ollut ja yksi niistä oli kerännyt rahaa kaverina ja kysynyt saanko minä nämä rahat, tyttö oli sanonut että no saat. Tämä oli kysynyt että onko sulla lisää rahaa ja siihen tyttö että on, tietenkin poika että saanko minä ne. Tyttö oli onneksi uskaltanut sanoa että et saa ja lähtenyt pois.
Tämän kuultuani minulla meni hermo, otin auton ja lähdin kaupalle jonka vähän matkan päässä pyöräili noin 5-6lk poika, huusin perään hänelle et olitko tässä äsken kun pienempi tyttö kävi polkupyörällä, kertoi olleensa ja minä kysyin et näitkö kuka keräsi ja sai häneltä rahaa vai olitko se sinä. Poika oli erittäin yhteistyöhaluinen ja kertoi ko. pojan olevan parhaillaan kaupassa sisällä. Kiitin ja painelin kauppaan jossa hieman pienempi 4-5lk poika oli karkkihyllyllä. Kysyin suoraan että saitko äsken eräältä tytöltä rahaa, hän että joo se antoi luvan. Minä sanoin että kai sinä iso poika tajuat ettet voi noin pieneltä tai ylipäätään keneltä hyvänsä mennä rahaa pyytämään, ettei noin pieni uskalla edes sanoa ei isolle poikaporukalle, näillä puheilla sinä varmaan annat minulle ne rahat jotka tältä tytöltä sait. Poika meni tietysti hieman paniikkiin ja kaivoi kukkarostaan yhteensä 60senttiä, kysyin onko tässä kaikki sanoi näin olevan. Sanoin että et varmaan enää rahaa pienemmiltäsi ainakaan mene kyselemään ja kiitos hei.
Voi luoja että adrenaliini voi nousta!! Kun tulin kotiin, rauhoituin matkalla ja asia käytiin tytön kanssa läpi, puhetta tavaroiden antamisesta on ollut mutten ole suoranaisesti koskaan sanonut ettei saa antaa rahaa kellekkään. Jälkikäteen ajatellen olisin fiksummin voinut toimia, olin turhan kiihtyneessä tilassa kun pojille puhuin ja ehkä rakentavammin asian olisi voinut esittää. Lisäksi ärsyttää oma tyhmyys, miksi luottaa ettei voisi jotain pahaa tapahtua, tämäkin pieni kaupungin osa ei montaa sataa henkeä asu koko paikassa niin voikin lapsilla tulla moista mieleen
Lisäksi tytön kanssa olisi täytynyt käydä läpi jo aiemmin paremmin, mitä vastaavassa (esim varkauden yritys) tapauksessa täytyy tehdä.
Tyttö kertoi tuossa, että yksi pojista oli sanonut tälle joka kysyi että onko sulla lisää rahaa, että eikö sinulla ole mitään käytöstapoja, taisi olla ainoa fiksu joukossa, harmi etten tätä tiennyt kaupalle mennessäni, olisin kehunut tätä poikaa samalla.
Ajattelin ensin tästä rahan "viejästä", että ompa huonosti kasvatettu poika, mutta onko näin että se tyhmyys tiivistyy tosiaan joukossa ja järki unohtuu välillä vaikka olisi kuinka kasvatettu tapaus? Miten saada itsensä hillittyä tulevaisuudessa kun vastaavanlaisia "lastani on kohdeltu kaltoin"-tilanteita varmasti tulee vielä eteen? Rakentavaa keskustelua posit. ja negat. hengessä ja kokemuksia kaipaisin, kiitos.
Lähettiin syksyllä koulun aloittavan tytön kans lähikaupasta ostamaan jäätelöitä, mentiin yhtämatkaa minä kävellen ja tyttö pyörällä ja sovittiin että jään n. 300m päähän kaupasta odottelemaan yhde lle pienelle sillalle (harjoitellaan hieman itsenäistä kaupassa käyntiä).
Tyttö kävi jätskit ja minä olin puhelimessa kun hän tuli sillalle, kuljettiin kotiin ja kun lopetin pihassa puhelun tyttö sanoo mulle ja ulkona olevalle isälleen, et häneltä putosi rahaa maahan kun meni polkupyörälleen. Siinä oli poikajoukko ollut ja yksi niistä oli kerännyt rahaa kaverina ja kysynyt saanko minä nämä rahat, tyttö oli sanonut että no saat. Tämä oli kysynyt että onko sulla lisää rahaa ja siihen tyttö että on, tietenkin poika että saanko minä ne. Tyttö oli onneksi uskaltanut sanoa että et saa ja lähtenyt pois.
Tämän kuultuani minulla meni hermo, otin auton ja lähdin kaupalle jonka vähän matkan päässä pyöräili noin 5-6lk poika, huusin perään hänelle et olitko tässä äsken kun pienempi tyttö kävi polkupyörällä, kertoi olleensa ja minä kysyin et näitkö kuka keräsi ja sai häneltä rahaa vai olitko se sinä. Poika oli erittäin yhteistyöhaluinen ja kertoi ko. pojan olevan parhaillaan kaupassa sisällä. Kiitin ja painelin kauppaan jossa hieman pienempi 4-5lk poika oli karkkihyllyllä. Kysyin suoraan että saitko äsken eräältä tytöltä rahaa, hän että joo se antoi luvan. Minä sanoin että kai sinä iso poika tajuat ettet voi noin pieneltä tai ylipäätään keneltä hyvänsä mennä rahaa pyytämään, ettei noin pieni uskalla edes sanoa ei isolle poikaporukalle, näillä puheilla sinä varmaan annat minulle ne rahat jotka tältä tytöltä sait. Poika meni tietysti hieman paniikkiin ja kaivoi kukkarostaan yhteensä 60senttiä, kysyin onko tässä kaikki sanoi näin olevan. Sanoin että et varmaan enää rahaa pienemmiltäsi ainakaan mene kyselemään ja kiitos hei.
Voi luoja että adrenaliini voi nousta!! Kun tulin kotiin, rauhoituin matkalla ja asia käytiin tytön kanssa läpi, puhetta tavaroiden antamisesta on ollut mutten ole suoranaisesti koskaan sanonut ettei saa antaa rahaa kellekkään. Jälkikäteen ajatellen olisin fiksummin voinut toimia, olin turhan kiihtyneessä tilassa kun pojille puhuin ja ehkä rakentavammin asian olisi voinut esittää. Lisäksi ärsyttää oma tyhmyys, miksi luottaa ettei voisi jotain pahaa tapahtua, tämäkin pieni kaupungin osa ei montaa sataa henkeä asu koko paikassa niin voikin lapsilla tulla moista mieleen
Lisäksi tytön kanssa olisi täytynyt käydä läpi jo aiemmin paremmin, mitä vastaavassa (esim varkauden yritys) tapauksessa täytyy tehdä. Tyttö kertoi tuossa, että yksi pojista oli sanonut tälle joka kysyi että onko sulla lisää rahaa, että eikö sinulla ole mitään käytöstapoja, taisi olla ainoa fiksu joukossa, harmi etten tätä tiennyt kaupalle mennessäni, olisin kehunut tätä poikaa samalla.
Ajattelin ensin tästä rahan "viejästä", että ompa huonosti kasvatettu poika, mutta onko näin että se tyhmyys tiivistyy tosiaan joukossa ja järki unohtuu välillä vaikka olisi kuinka kasvatettu tapaus? Miten saada itsensä hillittyä tulevaisuudessa kun vastaavanlaisia "lastani on kohdeltu kaltoin"-tilanteita varmasti tulee vielä eteen? Rakentavaa keskustelua posit. ja negat. hengessä ja kokemuksia kaipaisin, kiitos.
. Mutta opittehan nyt taas uuden asian tytön kanssa!
