Väärä elämä?

[onneton]

Ahdistaa ihan kamalasti. Ollaan miehen kanssa oltu yksissä 13v, taisteltu kunnialla lapsettomuuden kanssa 8v, pienemmistä ja hiukan suuremmistakin kriiseistä päästy yli, selvitty pikkuvauva-ajasta...kaiken pitäisi olla hyvin. Kiltti ja ihana mies, loistava isä.

Nyt vaan ahdistaa! Rakastan miestä, mutta en tiedä mikä mua vaivaa. Pelkkä läsnäolo ärsyttää, olen kiukkuinen ja tiuskin. Tätä on jatkunut siis jo pidempään. Olen aikoinani ollut masentunut keskivaikeasti, mutta nyt en tunne oloani kuitenkaan samanlaiseksi kuin silloin. En siis usko olevani masentunut. Nyt kun olen itseäni analysoinut muutaman kuukauden, niin uskon pelkääväni että minulla on sittenkin väärä kumppani.

Surettaa ja itkettää. En tiedä miten tästä eteenpäin.

 

[ö]

Minkä ikäinen lapsi sinulla on?

 

[ap]

Minkä ikäinen lapsi sinulla on?

Hiukan vajaa 3v

 

[jaahas]

olisiko sulla joku henkilökohtainen kriisivaihe meneillään? Ikäkriisi mahdollisesti?

 

[ö]

Minkä ikäinen lapsi sinulla on?

Hiukan vajaa 3v

Kuulostaa niin tutulle. Mä itse pääsin ongelmasta yli. Käytiin parisuhdeterapiassa. Kaikki alkaa menemään parempaan suuntaan. 1.5 v siinä meni.

Kannattaa ottaa neuvolaan yhteyttä.

 

[ap]

olisiko sulla joku henkilökohtainen kriisivaihe meneillään? Ikäkriisi mahdollisesti?

Kriiseilin melko voimaakkaasti 30 ikävuoden tienoilla. Tästä aikaa nyt jo muutama vuosi. Ei kai ikäkriisejä voi tulla näin tiuhaan....?

 

[m]

Tuttu tunne. Me ollaan oltu yhdessä 15 v. ja lapsettomuutta kesti 4 v. Poika nyt vajaa 3 v. Ja jo jonkin aikaa on tuntunut siltä että mies vaihtoon. Tosin mulla ei tunnu olevan enää mitään tunteita miestä kohtaan. Hammasta purren mennään ja haluaisin vielä toisen lapsen. Samalle miehelle ettei sitten erotessa tartte moneen suuntaan yhteyksiä pitää.. Julmaako? Minusta on lapsille parempi että sama isä. Ei tapella tms. mutta mitään tunteita ei tunnu enää kaivamallakaan löytyä. Lapsenhankintaankaan meillä ei seksiä harrasteta vaan käydään nyt hoidoissa, näppärää. Onnellinen olen lapsesta, muuten jotenkin levoton.

 

[ap]

Minkä ikäinen lapsi sinulla on?

Hiukan vajaa 3v

Kuulostaa niin tutulle. Mä itse pääsin ongelmasta yli. Käytiin parisuhdeterapiassa. Kaikki alkaa menemään parempaan suuntaan. 1.5 v siinä meni.

Kannattaa ottaa neuvolaan yhteyttä.

Minne neuvolaan? Lastenneuvolaan...? Sori, tyhmä kysymys....

 

[v]

Ahdistaa ihan kamalasti. Ollaan miehen kanssa oltu yksissä 13v, taisteltu kunnialla lapsettomuuden kanssa 8v, pienemmistä ja hiukan suuremmistakin kriiseistä päästy yli, selvitty pikkuvauva-ajasta...kaiken pitäisi olla hyvin. Kiltti ja ihana mies, loistava isä.

Nyt vaan ahdistaa! Rakastan miestä, mutta en tiedä mikä mua vaivaa. Pelkkä läsnäolo ärsyttää, olen kiukkuinen ja tiuskin. Tätä on jatkunut siis jo pidempään. Olen aikoinani ollut masentunut keskivaikeasti, mutta nyt en tunne oloani kuitenkaan samanlaiseksi kuin silloin. En siis usko olevani masentunut. Nyt kun olen itseäni analysoinut muutaman kuukauden, niin uskon pelkääväni että minulla on sittenkin väärä kumppani.

Surettaa ja itkettää. En tiedä miten tästä eteenpäin.

Näin minullekin kävi, kun lapsen saimme. Mutta auta armias nyt kun mies on alkanut käymään joka päivä omilla menoillaan joka päivä, kuinka paljon haluaisin sen kanssa olla!
Mutta minkäs mahtaa, oma moka, kun ei seura 10 kuukauteen kelvannut.. :/