Hae Anna.fi-sivustolta

vaatesuunnittelija?

Viestiketju osiossa 'Opinnot ja kurssit' , käynnistäjänä dreamer, 03.10.2006.

  1. friilanssi Vierailija

    Mediapuolen opintoja on joka kylän AMkssa, ja niistä ei suuri osa valmistu mihinkään. Periaatteessa nuorille myydään toimittajan, TV-toimittajan jne. unelmaa, mutta ne työt menevät kyllä yliopistossa tiedotusoppia opiskelleille 80-90%sti.
     
  2. artenomi Vierailija

    Tarkoitinkin siis yleistä laajaa osaamista ihan vaan erilaisten tietsikkaohjelmien suhteen, graafista ja viestinnällistä osaamista sen varsinaisen perusammattitaidon lisäksi. En osaa yhdellä sanalla kutsua niitä miksikään.

    Itsellä on tullut monta kertaa eteen sellaisen osaamisen tarve, lähtien exelistä ja päätyen vaikkapa Arci- cad -ohjelmaan, jota mm. sisustusarkkitehdin assarin homman saamiseksi olisi tarvittu. Ja graafisten ohjelmien osaamista olen tarvinnut useissa hommissa ja käytän itse helpottamaan omaa työtäni. Mm. mallikirjaston muodossa, painokankaisiin. Kun olen ollut muiden palveluksessa, vaikkapa ohjaajana, aina on ollut tarvetta pieniin "taittohommiin", mainosta, esitettä, ohjetta, yms. Aikaa ei usein ole tupeltaa tuntitolkulla sellaisten kanssa ja tällä alalla ei varaa ole työpaikoissa mihinkään ammattilaisten käyttöön näköjään.

    Mainostekstiilipainossa ja brodeerausfirmassa olen myös tehnyt töitä, ja silloin on tarvittu graafista osaamista taas.
    Sitten viitaten mediaan puhtaasti, tavallaan tiedotustyö on osa useita hommia meidän alalla ja esiintymistaitoja tarvitaan.
    Kaikenlaisilla yhdistelmillä osaamista saa mitä mielikuvituksellisempia duuneja, ainakin pätkiä ja projekteja tai tilauksen ja alihankinnan muodossa.

    Hyvää Joulua vaan kaikille!
     
  3. Anskuliini* Vierailija

    Heips kaikille vaatetusalasta kiinnostuneet!

    Vielä kommentti tuohon, kun aiemmin keskustelussa mietittiin vaatetusalalle suuntaamisen kannattavuutta..Itse minun ei koskaan tarvinnut ajatella asiaa tuolta kantilta, tai sitten raha ja/vakaus elämässä ei koskaan ollut minulle tärkeää?:)
    Monet pohtivat "päätöksen" tekoa...Minulla ei koskaan ollut mitään päätöstä tehtävänä...Minulla ei ollut vaihtoehtoja, sillä en pystynyt kuvitteleaan itseäni yhdellekään toiselle alalle. Kankaat, materiaalit, ompelu ja Suunnittelu ovat Minä.
    Tällä hetkellä opiskelen vaatesuunnittelijaksi ja elätän itseni ompelemalla tuntitöissä, ja olen varautunut siihen että ompelemaan joudun luultavasti vielä pitkään. Se ei haittaa minua lainkaan sillä tiedän olevani matkalla kutsumusammattiini. Ompelu-kysymyksestä sen verran, että mielestäni suunnittelijan tulee tietää kuinka ommellaan, eri asia on ompeleeko hän vakituisesti. Eli suunnittelijan täytyy ainakin tietää miten hommat tehdään vaikka hän ei itse niitä tekisikään.
    Ammatinvalinnasta sen verran, että jos olet löytänyt alasi ja paikkasi, tuntuu se kyllä sydänalassa voimakkaasti, eikä mitään arvuutteluja tarvita. Jos tunnet itsesi tarpeelliseksi, voivasi vaikuttaa ja olevasi tärkeässä työssä niin onneksi olkoon. Omalla alallasi saattaa olla haittapuolia(luultavasti onkin); epävakaat työolot/työllisyystilanne, huonohko palkkaus, kulkuyhteydet työpaikalle, työilmapiiri tms. Mieti voitko tulla alan/työpaikan puutteiden kanssa toimeen ja tee päätöksesi sen pohjalle. Onnea kaikille sitä tarvitseville alan valintaan!
     
  4. artenomi Vierailija

    JOO!!!
    Yhdyn edelliseen mielipiteeseen! Kyllä oman alansa tietää, varsinkin luovalla puolella, taatusti. En itse myöskään pysty kertakaikkiaan keksimään edes mitään muuta alaa työskennellä, kuin tämän omani tai siihen liityvä ohjaus/opetustyö.
    Heti kun opiskelut aloitin kouluasteella, tiesin olevani oikeassa paikassa, kuin kotiin olisi tullut, mikään teoria- aineen opiskelukaan ei tuntunut tervanjuonnilta silloin enää, kuten aiemmin lukiossa.
    Luokiossa olin jo ollut "erilainen", tajuamattani vielä jotenkin jo suuntautunut tiettyihin asioihin. Ymmärsin tosiaan asian vasta käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksen penkillä, että olen löytänyt oman paikkani ja suunnan. Itsevarmuuskin kasvoi huimasti, koska tein asioita, joissa olin hyvä ja onnistuin.
    Näin myös ammatistani on tullut MINÄ, minun kuvani ja elämäntapa tietyllä tavalla, olen osaaja ja ylpeä siitä.

    Mutta sittenhän toki vaikuttaa ne huonot tienausmahdollisuudet itseen voimakkaasti, koska työ on niin tärkeä osa - ei vain elämää, vaan minua itseäni myös.
    Kuulostaa varmaan kajahtaneelta :eek:D :eek:D :eek:D mutta totta se on. Välillä vaikeaksi sitten koen myös sen, kun ei voi muuttua ja "olla jotain muuta", silloin kun kutsumustaan ei voi toteuttaakaan niinkuin haluaisi.

    Mitä useamman vuoden olen alallani ollut, ja mitä suoritteisemmaksi maailma menee, sen enemmän uskon että minulla on parempi elämä tehdessäni työtä, jota rakastan, kuin tienaamalla enemmän rahaa huonossa työilmapiirissä vaikkapa.

    Olen myöskin tottunut ajoittaiseen hulluun työtahtiin, että tasanen 8-16 taitaa alkaa puuduttaan mua pidemmän päälle. Nyt olen lepäillyt, viimeinen myyntipäivä oli aatonaatto ja sitä edeltävä 1,5 kk aika hektistä ja pitkää päivää. Nyt alkaa jo tuntua siltä, että voisin aloittaa taas tuotteiden tekemisen, vielä tarvitaan talvitavaraa ja pian saakin jo sitten aloitella suunnittelemaan kesän myyntiartikkeleita.

    Pitkä alennusmyyntikevät tiedossa, rahaa pitäs olla irrottaa kesätuotteiden materiaalihankintoihin. Joitakin tilaustöitä tosin tiedossa jo ja muutama myyntitapahtuma. Eli eteenpäin, sano mummu lumessa! Näin minä artenomina.
     
  5. skdnbehre6ödo6 Vierailija

    Missä olisi muoti ammattikoulu EI KORKEA KOULU vain muotikoulu
     
  6. Silkkiperhonen Vierailija

    :) Hymynaamalle: Itse olen opiskellut tekstiilialaa (kudontapainotteista) sekä toisen asteen oppilaitoksessa että amk:ssa. Ehdottomasti voin suositella hankkimaan pohjalle toisen asteen tutkinnon, sillä siellä perustekniikat käydään paljon huolellisemmin läpi kuin amk:ssa, ja opettajilla on enemmän aikaa yksilölliseen ohjaukseen. Kun hallitsee perusteet, on hyvä toteuttaa luovuuttaan ammattikorkeakoulun puolella tai vaikkapa Taik:ssa. Työllistyminen on pitkälti kiinni omasta aktiivisuudesta. Työpaikat menevät usein puskaradion kautta, eivätkä milloinkaan ilmesty sanomalehtiin tai työvoimatoimiston nettisivuille. Oma-aloitteisia hakemuksia kannattaa lähettää kaikkiin yritykseen, joissa alan osaajia tarvitaan. Myös oman toiminimen perustaminen on hyvä vaihtoehto, jos on kiinnostunut tekemään tilaustöitä tai markkinoimaan omaa mallistoa. Kyllä lahjakkaille tekijöille aina töitä löytyy - kissan häntää ei nosta kukaan, jos ei kissa itse!
     
  7. artenomi Vierailija

    helvetti, ...mitään löydy!!! Täällä mä nyherrän samojen pimpuloitten ja nyssyköitten kanssa pitkää alennusmyyntikevättä. Ei ole kelpuutettu taas hetkeen yhtään mihkään. Aina puuttuu jotain muuta koulutusta. Työkokemus on jakautunut kahteen osaan, ohjaus/opetus ja myynti ja kaiken sen keskellä yrittäjyys. Mihinkään ei ole riittävästi kokemusta, että pärjäis kisassa näköjään. Ja nyt on sanottu niin monta kertaa, että monen vuoden yrittäjyys ei paranna mielikuvaa ollenkaan, vaan päinvastoin!
    En keksi enää mistä edes kysyisin töitä!
     
  8. Silkkiperhonen Vierailija

    Hei artenomi! Eikö melko ihanteellinen tilanne olisi se, että työskentelisit esimerkiksi 2 - 3 päivää viikossa vaikkapa oman alasi ohjaajana, myyjänä tai vaikkapa tuotantopuolella ja muun ajan käyttäisit oman malliston suunnitteluun, tuotekehitykseen, valmistuttamiseen ja markkinointiin sekä mahdollisesti myös tilaustöiden tekemiseen. Messuihin ja muihin tapahtumiin osallistuminen vie paljon aikaa ja rahaa, joten mielestäni näiden hyöty kannattaa punnita tarkasti. Löytyisikö tuotteillesi jälleenmyyjiä tai olisiko joku liike valmis ottamaan niitä myyntitilille provisioperiaatteella? Itse olen ajatellut niin, että kannattaa keskittyä juuri siihen, minkä parhaiten taitaa. Mallisto kannattaa suunnitella niin, että se soveltuu sarjatuotantoon ja työvaiheita pystyy teettämään alihankintana. Ulkopuolisia palveluita (esim. ompelutyö) käytettäessä saa varautua siihen, että ensimmäisistä kappaleista voi tulla jotain muuta kuin pitäisi. Tätä ei kuitenkaan pidä pelästyä, vaan ohjata tekijää oikeaan suuntaan ja hioa teknisiä ratkaisuja yhdessä. Tuotekehityksessä palaa aikaa ja rahaa, mutta loppujen lopuksi se luo mahdollisuudet tehokkaampaan tuotanto- ja myyntikapasiteettiin. Sillä aikaa kun tuotteet ovat valmistettavana, voi suunnittelija keskittyä vaikkapa graafisen oheismateriaalin suunnitteluun. Kiva mallisto ei yksin riitä, vaan sille on luotava myös houkutteleva imago.
     
  9. artenomi Vierailija

    Joopa joo, justiinsa hakemuksen pistin taas yhteen ompelu-myyjä- hommaan, 3pv viikossa. Olen tehnyt koko ajan kahta linjaa ikäänkuin tuotekehityksessäni: survivol- tuotteet, eli heti myyntiin ja halvalla matskut ja sitä sun tätä, kuten Joulu- myynti.

    Sitten on se virallinen linja: suunniteltu tai tuotteistettu mallisto sisustustekstiileitä ja iso firma valmistaa kuosit ja ompelimo ja tikkaustehdas tekee oman osuutensa. Malleja on runsaasti rustattuna koneella, tarvii kun lähettää tiedosto firmaan ja ompelimoiden kanssa olen neuvotellut.
    Pienessäkään mittakaavassa en ole saanut tuotettua ensimmäistäkään uunista ulos, kun ylimääräistä rahaa ei ole eikä sitä jää, että olis varaa maksaa ekat laskut firmoille.

    Mulla ei ole mahdollisuutta kovin helpolla ottaa pankista lainaa tällä hetkellä. Edellisen duunin tein vain sen takia, että säästöön olisi jäänyt, mutta kun ei riitä kun elämiseen. Miehellä ei mikään hääppönen työtilanne.

    Mulla on työkokemusta teollisuudesta, joten osaan myöskin ajatella siltä kantilta ja mitä en tajua, mulla on tietopankkina äiti, joka tietää kaikki laakaamisen salat mm., jota taannoin suunniteltiin ja mietittiin lay- outteja.
    Että olen pistänyt jo älyttömän määrän työtunteja ja esityötä vienyt niin pitkälle, kuin mahdollista. Nyt ei puutu kuin sitä rahaa. Mulla on myös pieniä myyntipaikkojakin valmiina.

    Ajatus onkin ollut toimia itse tuotesuunnittelijana ja myyntitykkinä ja ehkä logistiikkakoordinaattorina, heh.

    Ompelijaa etsiessäni törmäsin sellaiseen, että ne vanhat konkarit, joille ei tarvii rautalangasta vääntää, eivät lähde pilottihankkeisiin. Ja sitten ne "huonommat" ompelijat ovat helposti aikataulurajoitteisia, kun tekevät ehkä jollekin isolle kaikki mitä tulee ja sitten väliajaksi haluaisivat töitä, niin eihän meidän aikataulut istu yhteen.

    Siis imagokin on aika lailla tehtynä ja logot ja tyyli ja kaikki mahdollinen mietitty sen takia, että olen näitä rättejäni jo tehnyt vuosia. Tavallaan ohessa olen aloittanut ja ajatuspolku on ollut katkeamaton ja tekstiilit ovat vuosien myötä kehittyneet tekemisen ja myymisen ja palautteen myötä. Voisko sanoo, että "tunnen kentän".

    Siis voisin lätkästä kaupan auki sen tuotesarjan ympärille, se on brändinä jo mun päässä, paperilla ja tietsikalla. TE- keskuksessa olen viettänyt useita tunteja eri konsultaatiossa. Puoltavat ideaani, jos vaikka päädyn naisyrittäjälainaa joskus hakemaan.

    Mun kädet ei myöskään enää kestä käsityöläisyyttä, eli pitkää päivää ja vaihetyötä. Olen hankkimassa itselleni kroonistuvaa niveltulehdusta, joka alkaa rasituksesta ja käsistä ja päätyy moniniveltulehdukseksi, ellen huolehdi itsestäni. Tein jo hätälisäansioksi kesän syksyn joulunajan ja nyt jo teen taas lisää tavaraa yhdelle kaupalle koemyyntiin ja suunnittelen kesätavaraa kesäkimppakauppaan. Josko paikat kestää tätä.
     
  10. Silkkiperhonen Vierailija

    No mutta sinullahan on jo myyntipaikkoja ja kiinnostuneita jälleenmyyjiä valmiina. Mikä siis on varsinainen este sille, ettei toimintasi ole kannattavaa? Mitä jos alkaisit tehdä niin, että markkinoisit tuotteitasi mallikappaleiden avulla ja vasta tilauksen tullessa teettäisit ne. Tällöin voisit hoitaa laskut vasta sitten, kun ostaja on maksanut tilaamansa tuotteet.
     
  11. artenomi Vierailija

    Toimeentulo on este. Jo myynneistä tulleet rahat on menneet ihan elämiseen ja vähiin materiaalihankintoihin uutta tavaraa varten. Puhun siis käsityöläiskamasta. Siis malliston teko maksaa jo sen verran koekappaleineen ja painomalleineen ja -kokeiluineen, että kyllä se raha pitää olla. Eihän sitä nyt mallikappaleitaan myy, vaan niiden perusteella kun saat tilauksia, niin niiden laskujen kanssa sit voikin vähän pelehtiä. Mutta tulee pitkä väli koemallien teon ja tilausten väliin, ei ehdi tehdä rahaa ekaan laskun noin takaperin.
    Tilausten saaminen ei tapahdu ihan yhtäkkiä tosta vaan, eikä mun taas kannata teetättää yhtä tilausta kerrallaan, vaan usempi, jos pienistä rahoistaan yrittää tehdä.
    Kun kankaankuviointi ja vaikkapa tikkausjälki pitää olla juuri niin tehty mallikappaleissa, kuin oikeastikin tulee olemaan. Tikkausfirman pitää tehdä kokeilut myös, koska mun jutut on vähän poikkeavia malleiltaan. Ei niitä voi nyhertää kotona, eikä voi myydä sinnepäin- vähänninku- juttuja. Epäuskottavaa.
    Tyhjästä on paha nyhjästä eli säästää.
     
  12. sasae Vierailija

    Minulla on ystävä, joka tekee itse lasikoruja vakityön ohessa. Hän on vasta aloittelija, eli ei ole myynyt tarpeeksi edes kattaakseen aloituskustannuksia, esim. lasinpolttouunin hankkimista. Kokeiluun ja opettelemiseen menee materiaalia ja aikaa jne. Sitten ovat ongelmana asiakkaat, jotka eivät tajua mitä eroa on kotimaassa käsityönä tehdyn ja made in china -halpatyöliukuhihnavaatteen tai -korun välillä, vaan ihmettelevät hintaa.
     
  13. Silkkiperhonen Uusi jäsen

    liittynyt:
    26.01.2007
    Viestejä:
    116
    Saadut tykkäykset:
    0
    Mitenkäs tuotannon tehostaminen niin, että olisi alkuun vaikkapa yksi perusmallisto, joka olisi helposti muunneltavissa ilman suurempaa tuotekehitystä ja rahanmenoa. Samasta mallistahan saa monenlaisia variaatioita esimerkiksi kuosin väriä/sommittelua tai painopohjan väriä/materiaalia vaihtamalla. Tämän lisäksi voi lisätä joitain pieniä, helposti toteutettavia yksityiskohtia jne. Kun malliston perustuotteiden valmistus alkaa kannattaa, voi alkaa miettiä uusia tuotteita. "Kaikkea kaikille" -ajattelu ei tällä alalla kannata, vaan varsinkin alussa on mietittävä tarkasti, mille kohderyhmälle haluaa tuotteitaan kaupata. Hinnoitteluun on myös kiinnitettävä huomiota, jos aikoo tienata voita leivän päälle. Materiaalikulujen lisäksi hinnassa on oltava riittävä kate sekä useimpien ammattimaista toimintaa harjoittavien kohdalla myös arvonlisävero. Suomalainen käsityö maksaa, siitä tosiasiasta emme pääse yli emmekä ympäri.
     
  14. Bulleriina Vierailija

    Tämä tulikin tarpeeseen. Kohta on lukio ohi ja kevään yhteishakukin lähestyy. Olen miettinyt kulttuurialaa. Mikään muu ala ei edes kiinnosta. Eli haluiasin artenomiksi tai muotoilijaksi ja haluisin hakea johonkin näistä; HAMK, turunAMK, KyAMK ja Savonian Kuopion Muotoiluinstituutti. Mielipiteitä tai kokemuksia näistä oppilaitoksista?

    Tunnen itseni jotenkin täydelliseksi tyhjäpääksi, enkä oikein tiedä mitä haluisin tulevaisuudellani tehdä. Lukiossa mielenkiintoisimmat aineet ovat olleet psykologia ja kuvaamataito. Todistus ja YO-todistus (Lähinnä M ja tähän mennessä jopa yksi E kirjoitettu) ovat melko hyviä (paitsi matikan osalta :D), mutta kiinnostavaa alaa on vain vaikea löytää. Yhteishakuun liittyen pelkään eniten kultturialan valintakokeita :D On sellainen olo, että enhän minä osaa edes piirtää! Ideoiden kypsyttelyynki menee aina oma aikansa ja tunnustan, että yksi heikkouteni kaikkien asioiden suhteen on hitaus. Ehkä pitäisi unohtaa koko homma? Täällä teidän esiintuomat asiat eivät ole mitenkään kannustaneet ko. koulutukseen.. Kiinnostusta alaa kohtaan kuitenkin riittää! Olen aina rakastanut kaikkea esteettistä ja minulle on tärkeää, että asiat/materiaalit/vaattet ym. sopivat yhteen. Rakastan miettiä erilaisia kokonaisuuksia esim. niin vaatteissa kuin sisustuksessakin.

    Mutta kun tätä keskustelua seuraa, tulee vähän sellainen olo, että kannattaisko sittenkin mennä ihan vain amikseen ja opiskella artesaaniksi? Sehän kestää YO-pohjalla vähemmän aikaa kuin 3? Näyttää siltä, että artenomi joutuu kuitenkin tekee aika paljonkin samoja hommia mihin artesaanikin on kykeneväinen. Vai mitä olette mieltä? Tuohon kysymykseen kaipaisin erityisesti vastauksia. Onko neljän vuoden artenomikoulutus yliarvostettu/ylihaluttu, mutta työllisyystilanteen kannalta se on aliarvostettu, eli se ei riitä mihinkään..
    Tosin tuo, että yksi koulutus ei riitä mihinkään tuntuu olevan joka alalla..

    Mie oon nuori ja miul on yo-todistuskin pohjalla niin eikös maailman pitäis olla mulle avoinna vai päädynkö salen kassalle? Nyt kun miettii, niin olisi ehkä suoraa pitänyt mennä amikseen, kun sieltä olisi ehkä päässyt töihinkin, vai? Hakeminen lukiosta ammattikouluun kuulostaa jotenkin niin ojasta allikkoon hommalta, vaikka tuskin se sitä todellisuudessa on. En siis mitenkään väheksy ammatillista koulutusta, vaikka ehkä vaikutan siltä.

    Eli, (jos en keksi yliopistosta mitään) niin kannattaako hakea AMK vai käsi- ja taideteollisuuden perustutkintoon? Miten nämä kaksi eroavat käytännössä ja työllistymisen kannalta? Lisäksi ajattelin ehkä tuon amiksen lisäksi jotain stylistin/visualistin koulutusta yksityisessä koulussa. Onko kukaan koskaan kuullut tästä: http://www.mariannepalonen.com ?
    Noiden koulutusten lisäksi tuntuu siltä, että pitäisi kai jotain markkinointia opiskella, että osaisi sitten markkinoida itseään ja osaamistaan..

    Tai sitten mä keksin itselleni jonku tappavan tylsän ja varman toimistotyön..Vai pitääkö tässä ulkomailla suunnata?

    Toivottavasti joku jaksoi lukea tämän ja kertoisi mielipiteitään.
     
  15. Bulleriina Vierailija

    Niin ja en minä kuviksessa kasia-ysiä kummosempi oppilas ole ollut, kun olen niin hidas tekemään :D
    Ompelua olen silloin tällöin (erityisesti nuorempana) harrastellut. Olen pikkutarkka ja kun ei löydy aikaa tarpeeksi, homma jää helposti kesken. Mutta kun alaa kerran opiskelisi, niin siinähän sitä oppii, kehittyy ja tulee nopeammaksi :)
    Onko toiseen asteen koulutuksessa mitään/millasia valintakokeita? Mitkä on hyviä oppilaitoksia? Asustelen täällä Etelä-Suomessa, 60km päässä Helsingissä ja joo, tahdon muuttaa pois kotoa ja opiskelu toisella paikkakunnalla (mutta ei liian kaukana) olisi hyvä syy muuttoon vanhemmille sepitettäväksi, mutta kamalan kauas en tahtoisi.

    Mutta joo, ehkä mä menen itkemään asiaa opolle vielä :D
     
  16. Silkkiperhonen Uusi jäsen

    liittynyt:
    26.01.2007
    Viestejä:
    116
    Saadut tykkäykset:
    0
    Itse tein aikoinaan niin, että hain sekä toiseen asteen koulutukseen, ammattikorkeaan että Taideteolliseen korkeakouluun. Olin kaikkien koulujen pääsykokeissa, mutta jäin rimaa hipoen pois kahden viimeisen opiskelijalistoilta. Aloitin opinnot käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksessa, jossa sain hyvät perusteet ja varmuuden ammattivalinnalleni. Ensimmäisen vuoden jälkeen hain uudelleen amk:hon, jossa aloitin opinnot "puoliammattilaisena artesaanina". Taik:iin hain vielä kaksi kertaa uudelleen, mutta ei tärpännyt. Koska artenomin opintoni oli tässä vaiheessa jo puolivälissä, päätin unohtaa maisterin paperit (jotka toki ehtii saada myöhemminkin, jos tarvetta on.)

    Olen valmistunut Hämeen amk:sta, muotoilun koulutusohjelmasta. Samaisessa oppilaitoksessa on kulttuurialoilla myös tuotemuotoilun ja ohjaustoiminnan koulutusohjelmat. Ohjaustoiminnan ko sisältää mm. käsityö- ja taideaineiden (myös esittävät taiteet) opintoja ja pedagogisia opintoja. Tuotemuotoilun koulutusohjelma taas tähtää teollisen muotoilijan ammattiin.

    Sekä toisen asteen koulu että amk antavat mielestäni hyvät ammatilliset perusvalmiudet. Toiseen asteen tutkinto pohjalla auttaa ehkä pääsemään nopeammin kiinni amk-opintojen ammatilliseen osuuteen, koska tällöin perustekniikat ovat jo hallussa. Mutta siis, kannattaa hakea molempiin!

    Pääsykokeita ei kannata pelätä. Tehtävänannon jälkeen kannattaa miettiä rauhassa, mikä on työn idea ja miten sen toteuttaa. Sitten vain aika ripeästi tekemään. Vaikka joku työ jäisi kesken, niin kyllä arvioijat osaavat katsoa, onko siinä hyvää ainesta. Huippupiirtäjä ei tarvitse olla, vaikka kyllä niitäkin mahtuu aina mukaan. Tekninen piirustustaito ei kuitenkaan yksin riitä, jos töissä ei ole sisältöä. Sekä toisella asteella että amk:ssa on pääsykokeet, joihin sisältyy erilaisia materiaalin muotoilu- ja sommittelutehtäviä sekä haastattelu. Amk:ssa on lisäksi ennakkotehtävät, joiden perusteella valitaan pääsykokelaat.

    Työllistymisen kannalta uskaltanen spekuloida, että amk-tutkinto kannattaa. Opinnoissa käsitellään myös teollista valmistettavuutta, markkinointia ja yrittäjyyttä, joten artenomin koulutus on myös ammattiopintojen osalta laaja-alaisempi kuin artesaanin. Mutta kuten sanoin, kyllä tekevälle aina jotain työtä löytyy.
     
  17. piukku_ Vierailija

    Sattuisiko kukaan tietämään, että mistä saisi ilmaisen vaatesuunnittelu ohjelman netistä. Jos tiedät niin sivu? Olen kiinostunut arkkitehtuurista ja vaatesuunnittelusta. Arkkitehti 3D ohjelma minulla on jo, mutta haluaisin vaatesuunnittelu ohjelman!
     
  18. 8) Vierailija

    Eli tarkoitus olisi ensi vuonna kirjoittaa ylioppilaaksi. Tuo jatko-opiskelupaikka vaan mietityttää, joten ajattelin kysyä täältä:kannattaisiko ensiksi hakea ompelijaksi ja sen jälkeen vielä vaatesuunnittelijaksi. tykkää suunnittella mutta myös tehdä vaatteita itse, joten kiinnostusta kyllä löytyisi, mietityttää vaan, kuinka jaksaisin opiskella vielä jotain 7 vuotta...
     
  19. [[eye]] Uusi jäsen

    liittynyt:
    28.04.2008
    Viestejä:
    2
    Saadut tykkäykset:
    0
    Moi, olisin kysyny että mikä on ateljee, en oo nimittäin ihan varma.
    Ja sitä vielä että oon harkinnu ehkä opiskella jotain tekstiili-/ vaatealaa jossain ruotsinkielisessä koulussa, nii onks se kauheen vaikeeta jos on käyny kuitenki peruskoulun suomenkielisessä. Oon kyl puoliks suomenruotsalainen.. Omalla paikkakunnalla on nimittäin ruotsinkielinen..
     
  20. Silkkiperhonen Uusi jäsen

    liittynyt:
    26.01.2007
    Viestejä:
    116
    Saadut tykkäykset:
    0
    Vastaukset kahdelle edelliselle kysyjälle. Mikäli haluat opiskelujen kautta saada erityisen hyvät valmiudet toimia alalla, suosittelen hakeutumista ensin alan artesaaniopintoihin ja sen jälkeen ammattikorkeakouluun. Perusteiden osaamisesta on siis ammattikorkeakouluun mennessä hyötyä, mutta tietysti sinne voi hakea myös suoraan. Työelämässä ammattitaito sitten vahvistuu, ja kokemuksen lisääntyessä myös työnsaanti helpottuu.

    Sana ateljee tarkoittaa taiteilijan, taidekäsityöläisen, valokuvaajan tms. työhuonetta. Esimerkiksi ateljee-ompelija työskentelee yleensä pienyrittäjän omalla työhuoneella, osuuskunnassa tai toisen pienyrittäjän palveluksessa. Ja varmasti teollisuudestakin löytyy ateljee-ompelijoita. Ateljee-ompelijahan on myös tutkintonimike. Itse en ole asiaan sen kummemmin perehtynyt, mutta olettaisin koulutuksen antavan valmiudet suunnitella ja valmistaa yksilöllisiä vaatteita ja mittatilaustöitä.

    Jos sinulla on yhtään ruotsinkielentaitoa ja/tai kiinnostusta kieleen, niin hae ihmeessä ruotsinkieliselle linjalle. Tämä lisäisi työharjoittelu- ja työllistymismahdollisuuksia huomattavasti, sillä Suomen lisäksi paikkoja löytyisi myös Ruotsista ja muista Pohjoismaista.
     
  21. [[eye]] Uusi jäsen

    liittynyt:
    28.04.2008
    Viestejä:
    2
    Saadut tykkäykset:
    0
    kiitos vastauksesta..
    Sitä olisin vielä, että ajattelin ite mennä kauppikseen ja ehkä sit sen jälkeen menisin jonnekin vaatealalle opiskelemaan ammattikouluun ja se on kai vaan 2 vuotta.
    Toki olishan se ihan mukava joskus ehkä joku oma yritys tai muuta vastaavaa. Mut riittääkö tavallaa n. lyhyt opiskelu vai..?

    Ensin ajattelin että menisin kauppikseen ja ottaisin kaksoistutkinnon. Mutta nyt olis tarkotus mennä jonnekin vaatealalle kauppiksen jälkeen nii ei oo varmaa niinkään järkee ottaa sitä kaksoistutkintoa.. =/ =?

    Katsos kun omalla paikkakunnalla on vain ruotsinkielinen tekstiili- ja vaatetusala.
    Ja jos vaa vaatetusalan papereilla ei saa "niin hyvää" palkkaa/työtä tai riippuu mitä sitten tekee.

    Ja tiedättekö että jos yhteishakuaika on päättynyt, voiko sitä muuttaa enää sen jälkeen minne hakee, kts. :)
    kommentoitavaa..? =/
     
  22. Silkkiperhonen Uusi jäsen

    liittynyt:
    26.01.2007
    Viestejä:
    116
    Saadut tykkäykset:
    0
    Kyllä minun mielestäni kauppis on hyvä pohja myös vaatetualan ihmiselle, varsinkin jos opintoihin sisältyy markkinointia ja yrittäjyysopintoja. Tuohon yhteishakukysymykseen en osaa vastata, mutta ainakin peruutuspaikkoja voi aina tiedustella. Itse pääsin mieleiseeni kouluun peruutuspaikalta, vaikka minut oli yhteishaussa valittu toiseen saman alan opinahjoon. Näin siitä huolimatta, että en ollut käynyt tämän "lopullisen" opiskelupaikan valintakokeissa.

    Palkka on yleensä sidoksissa työpaikalla noudatettavaan työehtosopimukseen, eli koulutuksella ei välttämättä ole mitään tekemistä sen kanssa. Esimerkiksi tekstiilimyyjä saattaa saada joko tekstiili- ja vaatetusalan työehtosopimuksen mukaista palkkaa tai kaupanalan työehtosopimuksen mukaista palkkaa. Ensin mainitussa palkka on pienempi kuin jälkimmäisessä, vaikka työnkuva olisi täysin sama.
     
  23. minikai Vierailija

    ..olen harjoitellut etenkin eräällä barbie-pelillä [saattaa kuulostaa hassulta, mutta siinä oppii todella hyvin esimerkikisi yhdistämään värejä ja luomaan erilaisia asukokonaisuuksia], en harmikseni vain juuri nyt muista sen nimeä. Todella hauska peli on, monimuotoisia asuvalintoja yms
     
  24. anxi Vierailija

    Olen 15 ja onn ajatellu vaatesuunnittelijaks.Tykkään tosi kovasti suunnitella vaatteita ja tehäkin niitä.Mullon iso vihkokin täynnä itte suunniteltuja vaatteita.Ompelutaitokin on ihan kohtuullinen.Oon ajatellu hakee keväällä Tavastiaan käsi-ja taideteollisuus alalle artenomiks.Oisko mullaehkä mahollisuuksia saada vaatesuunnittelijan ammatti sitte joskus ku valmistun????
     
  25. anxi Vierailija

    Nii ja kuinka paljo siit ois mahollisuus saada palkkaa???
     
Kaikki kentät ovat pakollisia
Luonnos tallennettu Luonnos poistettu

Jaa tämä sivu

Alibi
Anna
Deko
Dome
Erä
Hymy
Kaksplus
Kippari
Kotilääkäri
Kotiliesi
Koululainen
Ruoka.fi
Parnasso
Seura
Suomen Kuvalehti
TM Rakennusmaailma
Tekniikan Maailma
Vauhdin Maailma
Golfpiste
Vene
Nettiauto
Ampparit
Plaza
Muropaketti