Hae Anna.fi-sivustolta

Vaeltamassa Kreetalla

Viestiketju osiossa 'Yleistä matkailusta' , käynnistäjänä Paavo & Tuula, 17.10.2006.

  1. Paavo & Tuula Vierailija

    Olimme syys-lokakuun vaihteessa 2 viikkoa Kreetalla. Hotellimme oli Hanian keskustan lähellä, Nea Horassa. Kävimme loman aikana viidellä vaelluksella. Vaellukset teimme entiseen tapaan Landscapes-kirjasarjan Western Crete ohjeilla.

    1.vaellus: Dictamos-rotko (reitti nro 3)
    Reitin pituus 9km, vaativa kivisen ja louhikkoisen maaston vuoksi. Menimme taksilla Katohoriin, koska bussi-yhteyttä ei ollut. Reitin alun löytäminen oli vaikeaa ja jouduimme kysymään pariinkin kertaan neuvoa paikallisilta. Käsimerkein opastettuina (ja taskut täynnä ystävällisiltä ihmisiltä saamiamme pähkinöitä) reitin alku löytyi. Tämä rotkokävely oli aika ikävää ja paikoin todella hankalaa kiveltä kivelle kiipeämistä louhikkoisessa mastossa. Vuoden ajasta johtuen rotkossa ei ollut paljon nähtävää, kaikkialla oli vain kuivunutta kasvustoa. Rotkosta selvittyämme tulimme Stiloksen kylään ja sieltä kävelimme tietä myöten vielä Nio Horioon. Siellä poikkesimme tavernassa ja sitten bussilla takaisin Haniaan.

    2.vaellus:Xiloskala-Linoseli Col-Gingilos-Xiloskala (reitti nro 19)
    Reitin pituus 13 km, vaativa 850 m nousua/laskua. Lähdimme aikaisin aamulla bussilla Haniasta kohti Xiloskalaa. Sieltä lähtee reitti myös Samarian rotkoon alaspäin, mutta me suuntasimme ylöspäin ja kiipeämistä riitti. Polku on todella raskas irtonaisten ja vierivien kivien takia. Vaellussauvoista oli apua tasapainon ylläpitämisessä ja työntöapuna. Maisemat olivat karun jylhät. Aivan huipulle asti emme kiivenneet. Ylhäällä (Linoseli col) tuuli aivan valtavasti ja siitä huipulle (Gingilos) reitti oli todella hankala, suorastaan vaarallinen, louhikkoisen ja hyvin jyrkän rinteen takia. Yritimme hieman kiivetä. Mutta kellon lasin rikkoutumisen ja sormeen tulleen haavan jälkeen lähdimme takaisin. Perille päästyämme kävimme baarissa bussia odotellessamme ja sitten takaisin hotellille.

    3.vaellus: Imbros-rotko-Komitades-Hora Sfakion (reitti nro 25) – Loutro (reitti nro 24, ”väärin päin”)
    Reitin pituus 11km, sopiva myös lapsille. (+ 6km Hora Sfakion – Loutro)
    Bussilla Imbros-kylään, mistä reitti alkaa. Rotkon alussa peritään 2€ (ylläpito) sisäänpääsymaksu. Rotko laskeutuu tasaisesti n. 600 m. Reitillä on hyvä polku. Rotko on kaunis, välillä kalliot nousevat hyvinkin korkealle rotkon reunoilla. Kapein paikka 1.6 m on merkitty, aika vaikuttavaa kulkea kahden korkean kallioseinämän välistä. Rotkossa on paljon kasvillisuutta, puita ym. ja se lienee kauneimmillaan keväällä. Vaellus päättyy Komitadesin kylään, jossa on reitin varrella baari ja sieltä saa myös taksin tarvittaessa. Sieltä kävelimme n. 1t pituisen yksitoikkoisen tie-osuuden läpi ruskeaksi paahtuneen aukean maaston Hora Sfakioniin.

    Hora Sfakionissa olisimme joutuneet odottamaan laivaa monta tuntia, joten jatkoimme kävelyä Loutroon. Alkumatka jatkui taas tietä myöten mutta maisemat ovat merelle päin kauniit, niin ettei matkanteko pääse yksitoikkoiseksi. Täällä tie on louhittu kallioon ja meri on aivan alapuolella. Muutaman kilometrin jälkeen polku lähtee Loutroon pitkin jyrkkiä rantakallioita ja rantoja. Pääsimme myös tutustumaan rohkeaan vuoheen. Nojailimme kallioon omenia syöden huomatessamme vuohen tulevan meitä kohti jyrkkää seinämää pitkin. Se tuli aivan lähelle ja kurkotteli meitä kohti. Vuohi otti kädestä omenien ”jämät” ja me saimme muutaman kivan kuvan.

    Reitti kulkee upeissa, joskin raskaissa maisemissa ja ohittaa muutaman hiekkarannan. Yksi on nakuranta ja yhdellä rannalla on baari-vene auringon ottajia ja vaeltajia varten. Määränpäämme Loutro oli jo näkynyt muutamaan kertaan kallioiden takaa kunnes saavuimme perille. Loutro on aivan upea pieni (hotelli)kylä meren ja vuoren välissä. Sinne pääsee vain laivalla tai kävelemällä ja olimme varanneet sieltä huoneen kahdeksi yöksi. Huoneeseen kuului öisin vain vuohen kellojen kilinä, kaunista….

    4.vaellus: Loutro-Aradhena rotko (reitti nro 23)
    Reitin pituus 18 km. Pitkä ja raskas, yhdistelmä rannikkoa, merenrantakylää, rotkoa ja vuoristoa.
    Lähdimme aamulla Loutrosta kiipeämällä jyrkkää rinnettä ylös ja sen jälkeen lammaslaitumien ja kylän läpi rannikkoa pitkin eteenpäin. Kiipesimme merenrantakallioilla upeissa maisemissa aamusta nauttien. Marmara-rannalta lähdimme kohti Aradhena-rotkoa. Upea rotko, missä joutuu välillä kivivyöryjen johdosta kiipeämään korkeille kiville ja kallioille. Rotkosta nousimme jyrkkää sik-sak-polkua ylös Livianan kylään. Hyvin karu maisema suurine kivettyine peltoineen. Pengerryksiä on paljon ja siellä on joskus tehty kovaa työtä jokapäiväisen leivän eteen.
    Livianan kylästä jatkoimme kohti Aradhenan kylää. Nousimme jyrkkää polkua ylöspäin. Maisemat rannikolle olivat upeat. Ennen Aradhenaa oli hiukan tylsää osuutta. Tasaista kivistä maata ja asfalttitie kiemurteli niiden joukossa. Aradhenan kylä on osin hylätty ja autio, sinne pääsee syvän rotkon yli siltaa myöten. Silta voi tuntua pelottavalta, koska muutenkin harvan rautarakenteisen sillan kansi on harvaa lankutusta, joten syvä ja jyrkkä rotko näkyy läpi. Sillan kupeella on kioski, josta ostimme juomatäydennystä. Meillä roikkui lämpömittari repussa ja kuumimpaan aikaan mittari näytti +39 ja varjossakin +31. Meillä kului nestettä yhteensä reilut 5 l. päivän aikana. Sieltä jatkoimme Anapolis-kylän kautta Loutroon. Sinne oli loppumatka hyvin jyrkkää rinnettä. Mutta maisemat olivat hyvät. Olimme varanneet mukaan hieman jouluista rekvisiittaa ja otimme valokuvia lähetettäväksi ystäville ja sukulaisille jouluksi.

    Aamulla vaelsimme vielä takaisin Loutrosta Hora Sfakioniin ja sieltä bussilla Haniaan. Kokonaisuutena kaksi ensimmäistä vaellusta olivat pettymyksiä mutta Loutro upeine vaelluksineen ehdottomasti käymisen arvoinen paikka.

    PS. Me olimme, ja monet muutkin, kirjoitelleet juttuja, kommentteja ja kysymyksiä vaelluksista näille sivuille. Sivustojen uusimisen yhteydessä kaikki ko. jutut hävisivät. Saa nähdä, katsooko sivustojen ylläpitäjä nämä sivustot ja jutut säilyttämisen arvoisiksi?
     
  2. lee Vierailija

    Hei Paavo ja Tuula,

    Teillä on aina hyviä kertomuksia matkoistanne. Muistan, että joskus luin myös La Palmasta ja Gran Kanariasta..? Nyt kun Matkalaukku on uusittu, en enää löydä niitä aiheita haulla. Laittaisitteko kestomuksenne tänne uudestaan, jos ne on teillä jossakin tallessa?

    Kiitos!
     
  3. Riina Vierailija

    Autoillessamme Rodoksella havaitsin että kyllä sielläkin vaeltaa voisi.. itse en tosin harrasta mutta ne jotka harrstavat, ei mitään estettä. Järjestettyjä polkupyöräretkiä siellä on, toukokuussa nähtiin yksi "remppa" pyöräilemässä.
     
  4. Paavo ja Tuula Vierailija

    Kiva, että juttumme ovat kiinnostaneet. Valitettavasti meillä ei ole talletettuna kertomuksiamme matkoiltamme. Olemme kirjoittaneet reissuiltamme päiväkirjaa ja tehneet niistä lyhennelmän tälle sivustolle. Harmi, että poistivat vanhat keskustelut täältä. Jos haluat kysyä jotain reissuiltamme, niin vastaamme mielellämme. Seuraava vaelluskertomuksemme tulee maaliskuiselta Gran Canarian matkaltamme. Kiva olisi lukea muidenkin vaelluskokemuksista!
     
  5. HJN -Hanialainen Vierailija

    Vaellan Kreetalla vanhalla auton röttelöllä.
     
  6. Jussi Vierailija

    Kävin Gingiloksen huipulla lokakuun alussa. Satulasta (Linoselo col) nousu on tosin louhikkoinen ja kallioinen ja vaatii hieman käsillä auttamista, mutta ei merkitty reitti vaarallinen ole. Kivet ovat teräviä ja naarmuja tulee helposti paljaisiin käsiin. Nousu näyttää paljon pahemmalta kuin tosiasiassa on. Hankalin osuus on aika lyhyt ja nousun alkupuolella. Vaaralliseksi nousu muuttuu, jos poikkeaa merkityltä reitiltä kurkkimaan jyrkänteen reunalle.
    Ikävää ettette päässeet huipulle, sillä sieltä on kyllä hienot näköalat ympäriinsä.
     
  7. no joo Vierailija

    Onpas se eksoottista, oikein Kreetalla.
     
  8. jwatti Vierailija

    Onneksi maaliskuu tulee pian, hyviä retkiä Gran Canarialla. On sitten mukava lukea kertomuksia kanarian uusista patikoinneista, edelliset olivat mainioita.
    Itse olen tehnyt siellä muutaman vaelluksen pari vuotta sitten, silloin reittimerkinnät
    olivat aika puutteeliset, mutta nyt reittimerkinnät ovat meloisesti parantuneet joten
    siellä on paljon helpompi kulkea. Syksyllä ilmestynyt patikointi opaskirja " Hiekka dyyneiltä
    lumihuipulle" mainio kirja luettavaksi , vaikka ei vaeltamaan lähtisikään. Siitä saa hyvän
    tietoiskun Gran Canarian upeasta saaresta
     
  9. hanialainen Vierailija

    Mä yritän kiipeillä ja vaellella kreetalla mutta huonosti kävi. Reisarit repes perseestä ja siihen loppu kiipeilyt.
     
  10. arvaahan sen Vierailija

    että sikakännissä ei paljoa kiipeillä.
     
  11. vierailija Vierailija

    Hei Tuula ja Paavo!
    Mulla on ainakin teidän 2 Madeiran juttua tallessa.
    Jos haluatte ne, niin laittakaa s-postiosoite.

    t maikki
     
  12. Tuula ja Paavo Vierailija

    Kiitos tarjouksesta. Meillä Tuula kirjoittaa päiväkirjaa matkoista ja kaikki päiväkirjat ovat kyllä tallella. Niistä "sorvattuja" vaellusjuttuja ei ole kaikkia tallennettu, joten vanhimpia vaellusjuttuja ei viitsi enää alkaa kirjoittamaan uudelleen.
     
Kaikki kentät ovat pakollisia
Luonnos tallennettu Luonnos poistettu

Jaa tämä sivu

Alibi
Anna
Deko
Dome
Erä
Hymy
Kaksplus
Kippari
Kotilääkäri
Kotiliesi
Koululainen
Ruoka.fi
Parnasso
Seura
Suomen Kuvalehti
TM Rakennusmaailma
Tekniikan Maailma
Vauhdin Maailma
Golfpiste
Vene
Nettiauto
Ampparit
Plaza
Muropaketti