V
vierailija
Vieras
Joo, ei tarvitse kommentoida, jos ei ymmärrä,. Menee helposti yli hilseen. Koppasin hesarista, koska monella rei ole tunnuksia ja haluaa kuitenkin lukea. Missä OrpoPurra, siellä ongelma.
SUURYRITYSTEN toiminnan vastuullisuutta koskeva EU-lakiesitys uhkaa kaatua viime metreillä Suomen myötävaikutuksella.
Neuvotteluita niin kutsutusta yritysvastuudirektiivistä käytiin lähes kaksi vuotta, kunnes joulukuussa unionin jäsenmaat ja Euroopan parlamentti saavuttivat poliittisen sovun sen sisällöstä. Direktiivi asettaa suurille yrityksille paljon nykyistä kovemmat velvoitteet huolehtia toimintansa ja toimitusketjunsa vastuullisuudesta.
Sopu voi kuitenkin vielä kaatua Suomen, Saksan ja muiden jäsenmaiden vastustukseen. Ne uhkaavat estää neuvottelusovun hyväksymisen.
SUOMEN hallitus linjasi tällä viikolla, että se voi ensi viikon ratkaisevassa kokouksessa pidättyä äänestämästä asiassa. Koska kyseessä on määräenemmistöllä päätettävä asia, neuvoston sääntöjen mukaan pidättyminen katsotaan äänestämiseksi vastaan.
Hallitus vastustaa direktiiviin sisältyvää ryhmäkanneoikeutta. Esityksen mukaan ryhmä yksityishenkilöitä voisi valtuuttaa esimerkiksi ammattiyhdistyksen tai ympäristöjärjestön nostamaan kanteen puolestaan vastuullisuusvelvoitteitaan rikkovaa yritystä vastaan. Nykyisellään Suomessa ryhmäkanteita voidaan nostaa vain kuluttaja-asioissa, ja sen voi nostaa kuluttaja-asiamies.
Tähän kytkeytyy myös toinen hallitusta hiertävä kohta eli todisteiden esittämisvelvollisuus. Esityksen mukaan vahingonkorvausoikeudenkäynnissä tuomioistuin voisi tietyissä tapauksissa määrätä yrityksen julkistamaan hallussaan olevat lisätodisteet. Tämäkin vaatimus olisi laajempi kuin Suomen laissa tällä hetkellä.
”[Säännökset] ovat kansallisen oikeusjärjestelmämme kannalta hyvin ongelmallisia. Erityisesti oikeusministeriö on painottanut tätä”, työministeri Arto Satonen (kok) kommentoi tekstiviestillä.
NÄMÄ kaksi kysymystä ovat hallituksen silmissä niin painavia, että se on valmis kaatamaan esityksen, jossa se näkee myös paljon hyvää.
”Suomi katsoo, että EU-instituutioiden saavuttama trilogisopu huomioi riittävällä tavalla Suomen keskeiset neuvottelutavoitteet ja neuvoston yleisnäkemyksessä sovitut elementit”, todetaan työ- ja elinkeinoministeriön valmistelemassa muistiossa.
”Kokonaisarvioinnin perusteella hallitus on päätynyt siihen, että Suomi ei voi tukea trilogisopua ja voi pidättyä äänestämästä neuvottelutuloksesta osana isompaa joukkoa”, Satonen viestittää.
DIREKTIIVIN kaatuminen on hyvin mahdollista.
EU:n suurin jäsenmaa Saksa on asettunut asiassa poikkiteloin. Maan hallituskoalitioon kuuluva liberaalipuolue FDP ilmoitti torstaina vastustavansa direktiiviä. Näin ollen myös Saksa pidättäytyy äänestämästä.
Neuvottelusovun hyväksyminen edellyttää, että sen puolesta äänestää 15 jäsenmaata, jotka edustavat 65 prosenttia unionin väestöstä. Mediatietojen mukaan ainakin Italia, Ruotsi, Viro ja Tšekki saattavat kääntyä esitystä vastaan.
EK:N johtava asiantuntija Hannu Ylänen sanoo, ettei järjestö toivo koko direktiivin kaatumista, vaikka pitää ryhmäkannetta ja todisteiden esittämisvelvollisuutta ongelmallisina. Hän arvioi, että teknisen tason neuvotteluissa esitystä voidaan vielä muuttaa ennen ensi perjantain ratkaisevaa äänestystä.
”Kun on havaittu, että on kasvava määrä maita, jotka ovat valmiita pidättymään äänestyksestä, ehkä tähän joku ratkaisu löytyy.”
Yritysvastuujärjestö Finnwatchin toiminnanjohtaja Sonja Finér sanoo tiedotteessa, että direktiivin kaataminen olisi todennäköisesti hallituksen merkittävin ilmastoteko.
”Direktiivin edellyttämät ilmastosuunnitelmat johtaisivat yritysten arvoketjujen kautta päästövähennyksiin kaikkialla maailmassa. Suomen on jatkossa turha esiintyä ilmastojohtajana, teot puhuvat enemmän kuin sanat.”
SUURYRITYSTEN toiminnan vastuullisuutta koskeva EU-lakiesitys uhkaa kaatua viime metreillä Suomen myötävaikutuksella.
Neuvotteluita niin kutsutusta yritysvastuudirektiivistä käytiin lähes kaksi vuotta, kunnes joulukuussa unionin jäsenmaat ja Euroopan parlamentti saavuttivat poliittisen sovun sen sisällöstä. Direktiivi asettaa suurille yrityksille paljon nykyistä kovemmat velvoitteet huolehtia toimintansa ja toimitusketjunsa vastuullisuudesta.
Sopu voi kuitenkin vielä kaatua Suomen, Saksan ja muiden jäsenmaiden vastustukseen. Ne uhkaavat estää neuvottelusovun hyväksymisen.
SUOMEN hallitus linjasi tällä viikolla, että se voi ensi viikon ratkaisevassa kokouksessa pidättyä äänestämästä asiassa. Koska kyseessä on määräenemmistöllä päätettävä asia, neuvoston sääntöjen mukaan pidättyminen katsotaan äänestämiseksi vastaan.
Hallitus vastustaa direktiiviin sisältyvää ryhmäkanneoikeutta. Esityksen mukaan ryhmä yksityishenkilöitä voisi valtuuttaa esimerkiksi ammattiyhdistyksen tai ympäristöjärjestön nostamaan kanteen puolestaan vastuullisuusvelvoitteitaan rikkovaa yritystä vastaan. Nykyisellään Suomessa ryhmäkanteita voidaan nostaa vain kuluttaja-asioissa, ja sen voi nostaa kuluttaja-asiamies.
Tähän kytkeytyy myös toinen hallitusta hiertävä kohta eli todisteiden esittämisvelvollisuus. Esityksen mukaan vahingonkorvausoikeudenkäynnissä tuomioistuin voisi tietyissä tapauksissa määrätä yrityksen julkistamaan hallussaan olevat lisätodisteet. Tämäkin vaatimus olisi laajempi kuin Suomen laissa tällä hetkellä.
”[Säännökset] ovat kansallisen oikeusjärjestelmämme kannalta hyvin ongelmallisia. Erityisesti oikeusministeriö on painottanut tätä”, työministeri Arto Satonen (kok) kommentoi tekstiviestillä.
NÄMÄ kaksi kysymystä ovat hallituksen silmissä niin painavia, että se on valmis kaatamaan esityksen, jossa se näkee myös paljon hyvää.
”Suomi katsoo, että EU-instituutioiden saavuttama trilogisopu huomioi riittävällä tavalla Suomen keskeiset neuvottelutavoitteet ja neuvoston yleisnäkemyksessä sovitut elementit”, todetaan työ- ja elinkeinoministeriön valmistelemassa muistiossa.
”Kokonaisarvioinnin perusteella hallitus on päätynyt siihen, että Suomi ei voi tukea trilogisopua ja voi pidättyä äänestämästä neuvottelutuloksesta osana isompaa joukkoa”, Satonen viestittää.
DIREKTIIVIN kaatuminen on hyvin mahdollista.
EU:n suurin jäsenmaa Saksa on asettunut asiassa poikkiteloin. Maan hallituskoalitioon kuuluva liberaalipuolue FDP ilmoitti torstaina vastustavansa direktiiviä. Näin ollen myös Saksa pidättäytyy äänestämästä.
Neuvottelusovun hyväksyminen edellyttää, että sen puolesta äänestää 15 jäsenmaata, jotka edustavat 65 prosenttia unionin väestöstä. Mediatietojen mukaan ainakin Italia, Ruotsi, Viro ja Tšekki saattavat kääntyä esitystä vastaan.
EK:N johtava asiantuntija Hannu Ylänen sanoo, ettei järjestö toivo koko direktiivin kaatumista, vaikka pitää ryhmäkannetta ja todisteiden esittämisvelvollisuutta ongelmallisina. Hän arvioi, että teknisen tason neuvotteluissa esitystä voidaan vielä muuttaa ennen ensi perjantain ratkaisevaa äänestystä.
”Kun on havaittu, että on kasvava määrä maita, jotka ovat valmiita pidättymään äänestyksestä, ehkä tähän joku ratkaisu löytyy.”
Yritysvastuujärjestö Finnwatchin toiminnanjohtaja Sonja Finér sanoo tiedotteessa, että direktiivin kaataminen olisi todennäköisesti hallituksen merkittävin ilmastoteko.
”Direktiivin edellyttämät ilmastosuunnitelmat johtaisivat yritysten arvoketjujen kautta päästövähennyksiin kaikkialla maailmassa. Suomen on jatkossa turha esiintyä ilmastojohtajana, teot puhuvat enemmän kuin sanat.”
