Hae Anna.fi-sivustolta

Vaikea äiti?

Viestiketju osiossa 'Ihmissuhteet' , käynnistäjänä Väsynyt tytär, 10.01.2020.

  1. Väsynyt tytär Vierailija

    Olen kolmekymppinen nainen. Minulla on kolme tutkintoa taustalla ja kohta saan neljännen. Jouduin vaihtamaan alaa, koska oman alan töitä ei kertakaikkiaan löytynyt. Lähdin sitten opiskelemaan. Olen siis työtön opiskelija.

    Asun kotona kahdestaan äitini kanssa. Isäni on kuollut. Äitini on siis leski. Äitini on monisairas. Erityisesti hänellä on tuki- ja liikuntaelinvaivoja, rappeumaa, kulumaa, välilevyn pullistumaa, nivelrikkoa.

    Saan kuussa vain opintotuen. Äitini tulot vaikuttavat opintotuen määrään. Äitini saa kuitenkin vain leskeneläkkeen kerran kuussa. Asumme ok-talossa. Ongelma on, että rahat ei riitä. Äitini eläke ei riitä. Laskuja tulee paljon. Äitini on mielestäni myös hiukan holtiton rahankäyttäjä. Esim. hän tilaa Aamulehteä, joka maksaa kuussa 33 euroa. Olen sanonut, että pitää yrittää tässä tilanteessa säästää kaikessa missä vain voi ja kertonut, että lehti pitäisi lopettaa sillä se maksaa vuodessa 396 euroa! Äiti sanoo, että sitten hän vasta masentuukin, jos ei edes lehteä tule ja mistä hän sitten uutisia katselee. On meillä kuitenkin tv ja radiokin.

    Olin niin väsynyt viime syksynä, etten jaksanut vahata äitini autoa, kuten joka syksy olen tehnyt. Äiti sanoi, että jos en tee sitä niin hän vie sen sitten johonkin vahattavaksi. Katsoin vahauksen hintoja ja ne eivät todellakaan olleet mitään halpoja. Lopulta siinä olisi varmaankin käynyt niin, että minun rahoistani se vahaus olisi mennyt. Onneksi hän unohti asian. Olen nuoresta asti säästänyt rahaa ja ollut töissäkin, että voisin joskus ostaa oman asunnon tms. Tässä vuosien varrella kuitenkin, kun äitini rahat eivät riitä, olen joutunut näistä omista säästöistäni maksamaan perikunnan laskuja sekä äidin lääkkeitä ja lääkärikäyntejä. Eivätkä ne minunkaan säästöni loputtomiin riitä.

    Tuntuu, että äidillä on usein se, että jos en minä tee sitä ja sitä niin hän vie sitten sinne ja sinne tai ostaa...

    Mutta kun hänen rahat loppuvat niin sitten käytetään minun rahojani.

    Haluaisin tehdä töitä, jotta saisi rahaa, mutta tällä hetkellä olen kertakaikkiaan niin lopen uupunut, etten ole meinannut jaksa kouluakaan suorittaa ja olin useamman kuukauden tekemättä koulutöitä. Todennäköisesti Kela perii pian opintotukeani takaisin.

    Äiti ei pysty mm. imuroimaan, kun kuulemma selkä tulee niin kipeäksi. Minä imuroin yleensä kerran viikossa, joka lauantai. Joskus äitini on imuroinut, kun en ole ollut kotona. Hänellä on ollut käytössä selkätuki. Sitten hän valittaa kuinka selkä ja jalat ovat kipeät. Öitä ei saa kunnolla kuulemma nukuttua, kun särkee paikkoja. Kova kuorsaus silti tuntuu kuuluvan seinän läpi. En tiedä onko todella näin.

    Tänään voin taas pahoin ja itkin yksin kotona omaa saamattomuuttani esim. sitä, että minun pitäisi yksi paperi skannata kouluun enkä jaksanut tehdä edes sitä.

    Tuntuu, että välimme huononevat vain. Äiti on sanonut, että minun ikäisenä hänellä oli jo lapset tehty ja kuinkas hän sitten jaksoi minun ikäisenä. Lisäksi hän on sanonut ettei oikein tykännyt isästäni, kun hän oli niin lihava ja pukeutui vanhanaikaisesti. Paitsi armeija-aikoina, kun hän oli laihempi. Lisäksi on kertonut ettei olisi halunnut lapsia, mutta kun isäni halusi ja hän sai paniikkikohtauksia, kun minulla oli paljon korvatulehduksia ja huusin lapsena sen takia.

    Koulua olisi jäljellä vain puoli vuotta, mutta tekisi mieli luovuttaa. Miten koskaan voin muuttaa edes omilleni, kun minun pitää syöttää äidilleni rahaa. En halua, että hän kuitenkaan kuolee nälkään tai että talo, josta minullakin on osuus, menee ulosottoon. Olen asunut joitakin vuosia omillani, mutta silloinkin äitini soitteli minulle vihaisena, kun kerran unohdin laittaa hänen tililleen rahaa jotta hän pääsee kauppaan, että ei hän siellä tilillä ollutkaan rahaa. Olin unohtanut.

    Ennen joulua siivosin perinpohjaisesti koko talon. Imuroin ja pesin lattiat, pyyhin pölyt ihan joka paikasta ja vaihdoin puhtaat matot. Viikon päästä siitä äiti sanoi, että pitäisi imuroida, on jo villakoiria, mutta ethän sinä mitään viitsi tehdä.

    Kävin hiljakkoin kaverini kanssa elokuvissa. Hän alkoi heti sanomaan, että yöksi et sitten sinne kyllä jää. Sanoin että en sellaista suunnitellutkaan. Kuitenkin jokin aika sitten hän hermostui, kun aloin puhumaan raha-asioista ja ettei hän tuhlaisi rahoja kun lähtee kaupunkiin, että kyllä sulla ja mulla pitäisi olla eri huushollit!

    Kaverini hän on haukkunut lehmäksi ja jos hän tulee joskus muutaman kerran vuodessa kylään (asuu kaukana), että mitä se ämmä tänne tulee ja eikö joku muu päivä käy ja mitä sinä tänne vieraita kutsut kun ei ole siivottukaan ja onko edes mitään tarjottavaa jne.

    Välillä itken, mutta sitten taas tuntuu, että valitanko vain turhasta ja onko minulla asiat kuitenkin loppujen lopuksi ihan hyvin. Joskus tuntuu, että olen ihan turtunut tilanteeseen ja jotenkin niin tottunut tähän jo ja ehkä tällainen onkin ihan normaalia. Olenko vain sokeutunut ja onko äitini jotenkiin omituinen?
     
  2. vierailija Vierailija

    Minun mielestäni sinun pitäisi muuttaa pois omillesi viimeistään siinä vaiheessa kun olet valmistunut nykyisestä koulustasi. Kotona asuen et pääse etenemään elämässäsi, koska äitisi ei näytä haluavan että itsenäistyt, vaan hän käyttää sinua häikäilemättä hyväksi.
    Ethän voi vapaasti kutsua teille edes ystäviäsi!

    Jos äitisi rahat eivät riitä, niin onhan hänellä mahdollisuus saada asumistukea ja toimeentulotukea ja mitä niitä nyt onkaan? Oletteko tarkistaneet saako hän jo kaikki hänelle kuuluvat kelan tuet kuten eläkkeensaajan hoitotukea? Jos ja kun äitisi ei ilmeisesti suostu, niin ota sinä yksin yhteyttä kuntasi sosiaalityöntekijään ja keskustele hänen kanssaan mitä mahdollisuuksia sinulla on muuttaa tilannettasi ja tilannettanne. On kai teillä koulussakin joku kuraattori, psykologi tai vastaava joten puhu hänenkin kanssaan. Leskellä on oikeus asua kotonaan, mutta mikäli talon ylläpito on liian kallista, sosiaalihoitaja osaa varmaan neuvoa sinua eteenpäin miten on parasta toimia.

    En tarkoita että hylkäisit äitisi, mutta sinulle tai kellekään ei ole hyväksi kuunnella tuollaista mollaamista ja vähättelyä mitä äitisi tekee. Tarvitset oman elämäsi ja sinulla on siihen oikeus äläkä jätä kouluasi kesken vaan suorita se loppuun.
     
  3. vierailija Vierailija

    "Olenko vain sokeutunut ja onko äitini jotenkiin omituinen?"
    On omituinen. Tutustu aiheeseen narsistinen äiti.
     
  4. voihan nenä Vierailija

    Paljonkohan se "vain leskeneläke" mahtaa olla? Eikö äitisi saa työeläkettä eli onko hän ollut työelämässä? Jos nimittäin ei ole työssä koskaan ollut, saahan hän silloin kansaneläkettä.

    Ei kyllä mielestäni äidin tulot vaikuta tuonikäisen opintotukeen.:)

    Toki eläkkeet eivät isoja ole, mutta ei ole sinun velvollisuutesi maksaa äitisi kuluja talosta. Toki maksat käyvän vuokran, johon sitten saat jotain opielijan asumistukea vai mitä se nykyään onkaan.

    Ihan turha tähän keskusteluun on mitään narsismia taas vetää. Jos ihminen on sairas, ei silloin jaksa. Eikä se ole narsismia.

    Muuta omaan asuntoon, saat sitten niitä tukia ihan varmasti.
     
  5. vierailija Vierailija

    Ymmärrän hyvin nuo äidin sairaudet ja ettei niitten takia jaksa jotain, mutta jaksaapa hän lytätä ap:tä siivoamisista, vieraista, elokuvissa käymisestä, arvostelee tytärtään ja vaatii häntä maksamaan milloin mitäkin omia kulujaan kuten suuttuu ellei ap ole siirtänyt äitinsä tilille rahaa kauppalaskua varten.
     
  6. vierailija Vierailija

    Voisit nyt aluksi mennä kelan sivuille katsomaan asumistuki- ja toimeentulotukilaskureita. Syötät niihin tulot ja katsot onko mahdollisesti oikeus edes asumistukeen. Joko äitisi on oikeutettu eläkkeensaajan asumistukeen tai sinä tavalliseen, uskon. Ja asumistuen hakeminen sujuu verkossa.
    Onko äidilläsi oikeus esim. hoitotukeen, lue sieltä.
    Ja skannaa nyt se paperi sinne koululle!
    Omistat kai sitten puolet tuosta talosta? Tai perikunnan jäsenenä jotain, jollei ole sisaruksia? Silloin olet velvoitettu kuluja maksamaan.
    Käy myös opiskelijalääkärillä t. th:lla. Voit käydä sillä sostt:lläkin, ehkä hän tietää jotain apua sinulle. Siis tuosta väsymyksestä. Tuskin opintotukea ihan helposti pois peritään, ensin pitää selvittää ja se katkaistaan määräajaksi.
     
  7. vierailija Vierailija

    Ap tässä. On minulla myös sisko. Hän käy vakitöissä. Ei ole väleissä äidin kanssa ollut moneen vuoteen eikä ole koskaan maksanut senttiäkään perikunnan laskuista. Ei kiinteistöveroja tms. Olen maksanut hänenkin osansa viimeiset 11 vuotta.
     
  8. amanda Tunnettu jäsen

    liittynyt:
    21.02.2015
    Viestejä:
    6 118
    Saadut tykkäykset:
    299
    Minun mielestä aloittajalla on hyvä äiti kun antaa asua luonaan vaikka tytär on jo 30 vuotias.
    Jos on huono ekonomia niin kahdestaan sen pitäisi olla kummallakin hieman perempi jos ymmärtää jakaa kulut keskenään varojensa mukaisesti.
    Jos on kyllästynt äitiinsä
    -, niin muuttaa omaan asuntoon, sillähän siitä pääsee.
    Senkin voi nähdä hyvänkäytöksi kun opiskelee 30 vuotiaana ja asuu äitinsä luona ja valittaa olostaan siitä huolimatta :)
    -
     
  9. vierailija Vierailija

    Ap kysy nyt ensihätään vaikka sosiaalihoitajalta tai oko siellä oikeusaputoimistoa miten sisaresi joka ei maksa talon kuluja onko hänellä velvollisuutta maksaa jotain vaikka ei asu siellä? Minustakin kaikkien teille kuuluvien tukien selvittäminen olisi nyt ensimmäinen asia. Mene kelan sivuille tai soita Kelaan, joissain asioissa (olikohan juuri tukiasiat?) heillä on takaisinsoittopalvelu ja kysy sieltä neuvoa.
     
  10. vierailija Vierailija

    Jos tämä ei ole feikki aloitus, niin ihan oikeasti: sinun on jo aika ottaa elämä omiin käsiisi, vaikka se vaikealta tuntuisikin. Olet jo liian kauan tuhlannut elämääsi. Anteeksi vain, muuten voit syyttää vain itseäsi. Hae apua, vaikka sosiaalitoimistosta, josta saat tukea itsenäistymiseesi. Sitä kautta auttavat myös selvittämään sinun raha-asiasi, auttavat löytämään oman asunnon jne. Sinun on mahdollisimman pian muutettava omaan asuntoosi. Äitisi puolestaan tarvitsee tukea omaan elämäänsä, mutta ei sinun tukeasi tuolla tavalla. Pyydä sosiaalitoimea olemaan yhteydessä äitiisi, he selvittävät hänen tukitarpeensa sekä rahallisesti että muutoin. Äitisi saattaa, kuten sinäkin, tarvita terapiaa, kotiapua tms. Siis sinä et tarvitse kotiapua, mutta terapiaa kyllä. Elämä jatkuu siten, että sinulla on oma kotisi, oma elämäsi, omat ihmissuhteesi ja oman elämäsi puitteissa ja jaksamisesi rajoissa vierailet äitisi luona ja autat häntä pikkuisen, mikäli se tuntuu hyvältä. Äitisi sitoo sinut itseensä niin kauan kuin hänellä elinpäiviä on, mikäli siihen suostut.
    Sosiaalitoimi auttaa myös selvittämään, mikäli teillä on jonkinlainen jakamaton pesä taakkananne. Mikäli äitisi ei pysty elämään ok-talossa, perikunta myy sen ja pesä jaetaan. Mieti nyt ihmeessä, miten kauan haluat elämääsi tuhlata. Tämä kaikki ihan kaikella ystävällisyydellä ja kunnioituksella sinua kohtaan. Toivon sinulle voimia ja kaikkea hyvää.
     
  11. vierailija Vierailija

    Tämä nyt oli täysin vääränlainen kommentti tässä keskustelussa. Ei tässä tytär ole se hyväksikäyttäjä, vaan äiti. Miksi tytär ei saisi asua osaksi omistamassaan talossa, hänhän tässä tapauksessa on se, joka mahdollistaa myös äitinsä asumisen, koska tämä ei taitaisi siihen muuten pystyä.
     
  12. vierailija Vierailija

  13. Ahdistunut tytär Vierailija

    Äitisi on läheisriippuvainen, joka haluaa kontrolloida sinua.
    Äidissäni on samoja piirteitä, vaikka olen avioliitossa ja hoidan oman talouteni.
    Äitini vaati minua maksamaan yhtiövastikkeensa, että saisi "pelata" finanssipeliä omalla eläkeellään.
    Hänelle muka tulee tilaamatta lehtiä, jotka saan irtisanoa.
    On varannut Barcelonasta huoneen yöksi MC:lla, jota ei tarvitse kun ei ole koko matkaakaan. Soittaa pankkiin ja haukkuu kaikki lyttyyn kun on veloitettu kortilta.
    Tilaa netistä "ihmelaihduspillereitä yms. ja tilaukset täytyy peruuttaa.
    Siis minä ne peruutan. Lista on loputon.
    Olen todella väsynyt äidin tempauksiin.
    Välillä puhelin piippaa yömyöhällä ja aamulla klo 5.
    Viestejä voi tulla n. 20. Aloitus on yleensä, että Apua! Olen hädässä ja ahdistaa!
    Yleensä odotan vrk:n tai pari ja soitan, että mitä nyt taas?
    Eilen kun taas soitin, niin ahdistus oli se, että hän haluaa lasten tilinumerot, jolle jakaa säästönsä.
    Ensin vaati minua maksamaan vuokransa ja nyt on jakamassa säästöt.
    Sanoinkin, ettei tässä ole mitään järkeä, siis haluat pelata rahoillani, ja nyt ole jakamassa niitä kaikille, vaikka tulet tod. näk. tarvitsemaan niitä omaan hoivapalveluun tms.
    Aivan sekopäistä toimintaa!
    Dementiaa ei ole todettu vielä, mutta täytynee kai tehdä pikimmiten testit.
    Itse olen jo aivan piipussa hänen takian ja varaan ajan työpsykalle selvittämään päätä ja ahdistusta.
    Olen työssäkäyvä, työni vaatii jatkuvaa aivopinnistelyä ja nyt huomaan, etten jaksa pitää lankoja käsissäni.
    Samalla olen melkein liikuntakyvyttömän mieheni omahoitaja.
    Eli toinen työpäivä alkaa kun ensimmäinen loppuu.
    Tätä voisi kuvailla parhaiten toisiksi ruuhkavuosiksi.
    Jos mahdollista, hakeudu sinäkin alan ammattilaiselle kartoittamaan tilannettasi.
    Jaksamisia Sinulle!
     

Tilaa Annan uutiskirje!

Annan uutiskirje tuo sähköpostiisi uusimmat artikkelit, testit ja kilpailut.

Kaikki kentät ovat pakollisia
Luonnos tallennettu Luonnos poistettu

Jaa tämä sivu

Alibi
Anna
Deko
Dome
Erä
Hymy
Kaksplus
Kippari
Kotilääkäri
Kotiliesi
Koululainen
Ruoka.fi
Parnasso
Seura
Suomen Kuvalehti
TM Rakennusmaailma
Tekniikan Maailma
Vauhdin Maailma
Golfpiste
Vene
Nettiauto
Ampparit
Plaza
Muropaketti