Vaikea selittää, mutta kaverin "puhtoisuus" ärsyttää.

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja -
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
?

-

Vieras
Tiedättekö te tällaisia ihmisiä, esimerkkejä:

Sanon kaverille, että tulipa viikonloppuna syötyä kuin sika. Tähän kaveri: "joo siis ihan samoin! söin puolet karkkipussista ja vielä palan jäätelöä päälle!".

Kaveri selittää, että kyllä on huonoäiti-fiilis, ihan kamala sellainen. Kysyn, että miksi? No, kun kiukutti ja olisi TEHNYT MIELI tiuskaista taaperolle.

Kaveri selittää, että kyllä hävettää kun tämä päivä on mennyt laiskotteluksi. Jätti imuroinnin väliin vaikka imuroi yleensä joka päivä. Siis kerrassaan kamalaa!

Sanon kaverille, että on tullut lomalla tissuteltua vähän turhan paljon. Tähän kaveri: "joo, sama juttu! Mäkin join maanantaina puoli lasia viiniä ruuan kanssa ja lauantaina vielä saunasiiderin".

Saako kukaan kiinni miä tarkoitan? Itselle tulee kyllä välillä olo, että jos tuollaisia asioita "häpeää" ja kauhistelee, niin mitä mahtaa ajatella minusta..
 
Ei sen misään nimessä tarvitse tarkoittaa sitä, että hän ajattelisi susta mitään pahaa.

On asioita, joita on omalla kohdallaan vaikeampi sallia, kuin muiden kohdalla. Tuossa tammikuisessa laihdutusketjussa mä nolona kerron, miten söin kaksi karkkia ja miten se harmittaa. Joku toinen kertoo siinä sitten syöneensä "kaksi PUSSILLISTA" karkkia, mutta en mä ajattele, että ahaa, sehän on paskempi kuin minä.

Meistä jokaisella on omat linjansa. Mulle se 2 karkkia dietin aikana on iso asia. Mulle myös se saunalonkero kerran viikossa on mielestäni jo liikaa, mutta en mä huonona äitinä pidä naista joka juo sen saunalonkeron vaikka kolme kertaa viikossa.

Mulla oli tapana imuroida ennen joka päivä ja kun se jäi joku ilta välistä, se harmitti. Mutta en mä silti koskaan ole katsonut kaveriani koteja sillä silmällä, että ahaa, täällähän imuroidaankin näemmä vain kerran viikossa.
 
Minä taas karsastan sellaisia "roiseja" ihmisiä, juuri sellaisia jotka kertovat syöneensä kuin sika, karjuneensa ukolle että vie v*ttu roskat tai vedän sua turpaan jne.

:D

Tykkään, että jutellaan sievästi.

ehkä jostain tällaisesta erosta on kyse. Tämä kaveri on vaan ehkä turhan siveä, siihen verrattuna mihin olen tottunut. Enkä minäkään nyt mikään sellainen varsinainen "ronski" ole mitä ehkä haet takaa.

ap
 
En tykkää yhtään ap:n kaverin tyylisistä, vaikken itsekään ole mikään ronski-Riitta.

Monesti suhteellisuudentaju puuttuu ja tuollainen "voi kauhistus söin palan kakkua" on yhteydessä monesti pikkusieluisuuteen ja pinnallisuuteen muutenkin. Ainakin näin mun tuntemilla ihmisillä.
 
  • Tykkää
Reactions: Sanna80
Ihan vaan persoonien erilaisuudesta on kyse.

Mä nyt oon sellanen että saatan sitten heittää jotain jatkoläppää, "Voi hitsi, kunpa mä olisin ollut paikalla niin olisin sitten voinut syödä ne loput karkit ja jäätelöt!".

Tai, "Niiin, silleen mullekin joskus käy että tekee mieli tiuskaista ja sitten mä teen niin.. Näkee lapsikin että äiti on ihminen" <-Tästä taas saattaa seurata se että se toinen vetää herneen nenään vaikka kyse on loppujen lopuksi siitä että todennäköisesti se toinen on vain rauhallisempi persoona kuin minä enkä tuolla lausahduksella puhu hänestä vaan itsestäni, siitä miten lapsi oppii tuntemaan minusta myös sen puolen etten ole mikään viilipytty.. Oikeastaan mun mielestä voisi olla jopa vahingollista jos olisin lapsen edessä persoonaltani jotain muuta kuin oikeasti olen. (Kyllä meillä silti äitikin pyytää anteeksi jos on tiuskaissut turhan päiten)

Tai imurointi "Mä imuroin vain kerran ehkä kolmessa päivässä, kun jaksan taas patistaa lapset keräämään lelut lattialta.." Tai "Tuus meillä käymään niin saat varmaan slaagin siitä sotkusta" (meillä on aina sotkuista juuri tällä hetkellä... Ei likaista mutta sotkuista).... Onko kaverilla muuten koira tai joku lemmikki miksi imuroi joka päivä, tai pölyallergiaa jollakulla perheessä tmv. Sellainen yleensä ajaa ihmiset imuroimaan useasti. Voihan tollasessa kohtaa kysyä myös että miksi hän imuroi niin useasti. Mua ainakin kiinnostaisi.... Mä tosin raskaus- ja vauva-aikoina imuroin joka päivä syystä tietämättömästä ja pesin lattiatkin kaksi tai kolme kertaa viikossa.....
 
Tilannetajun puutetta. Minulla oli työkaveri, joka otti puolen sentin kokoisen "läskin" (eli nahkan) mahastaan ja voivotteli läskiyttään. Tuo ei voi olla muuta kuin silkkaa typeryyttä, jos sen esittää hieman ylipainoiselle kollegalleen. Ehkä kaverisi yrittää jotenkin viestiä olevansa parempi tai sitten hän on vaan hieman yksinkertainen. Voi toki olla, että hän on vaan empaattinen :) Kukahan mies jaksaisi vertailla jotain imurointikertoja tms...? Jos käy töissä ja imuroi joka päivä, niin taitaa jo paikoilla esim. perheen kanssa oloa :)
 
Mua ärsyttää oikeasti sellaiset langan laihat joilla ei ole senttiäkään ylimääräistä kropassa, niin ne valittaa että voi kun oon lihava jne.. Voikun tuli taas mässäiltyä puol pussia karkkia, hyvästi vyötärö.. ARgh! :D
 
Hmm, joo.. olisi ärsyttävää. Ja itsekin olen aika hissukka, mutta tuollainen turhan kauhistelu on kyllä rasittavaa.
Ärsyttää naiset, jotka siunailevat joka pullanpalaa, että voi jestas, ei kyllä pitäisi, kun olen jo näin lihava.
 
Tilannetajun puutetta. Minulla oli työkaveri, joka otti puolen sentin kokoisen "läskin" (eli nahkan) mahastaan ja voivotteli läskiyttään. Tuo ei voi olla muuta kuin silkkaa typeryyttä, jos sen esittää hieman ylipainoiselle kollegalleen.

Ylipainoinen (ja elämäntapamuutosta yrittävä) kollega ilmoittautuu. :D On kyllä monesti tehnyt mieli nostaa paitaa, tarttua omaan makkaraan ja sanoa että joo-o, kyllähän tää läskeys on hirveää, tiedän täsmälleen miltä susta tuntuu kun meidän ylipainotkin on noin lähellä toisiaan!
 
Mä puolestani en voi ymmärtää sitä, miksi hoikka, mutta silti ylimääräistä omaava ei saisi sanoa halaistua sanaansa löllyvistä kropanosistaan ihmiselle, joka on häntä isompi.

Ei mua ainakaan ole koskaan se loukannut, kun mua puolta pienempi kamppailee kroppansa kanssa, joka mun mielestäni näyttää varsin hyvältä.

Mä olen pudottanut nyt reilut 15 kg ja varmaan munkin pitäisi sitten pikkuhiljaa tukkia turpani, etten vaan vahingossakaan ruikuta kenellekään mua isommalle, vaikka olenkin vielä pari kk sitten saanutkin hälle ruikuttaa, kun olen ollut häntä isompi. Ohhoh.

Kyllä mä siis näen tämän asian nyt niin, että olet sitten kroppaasi tyytymätön laiha tai lihava, sulla on ihan yhtäläinen oikeus ruikuttaa. Vaikka hijalleen alan taas näyttämään paremmalta, ei se poista sitä, etteikö mulla edelleen olisi tehtävää kroppani kanssa.
 
Mä en ymmärrä, miksi ei voisi ruikuttaa, jos häntä painaa ne asiat? Onko oikeus puhua asioista vaan sillä, jolla asiat on huonommin tai kaikki vaan niin paljon suurempaa? Sun ystävää selvästi on painanut ne asiat ja on sulle halunnut niitä purkaa? Mitäs siitä ärsyyntymään.

Tosin tossa läskihommasa muakin ottaa päähän sellaset laiheliinit, jotka sanoo alottavansa karkkilakon, koska on niin läskissä kunnossa. Ja oikeesti ovat tosi hyvässä kunnossa. Eikö se karkkilakon syy voisi olla vaikka se, että haluaa terveellisemmät elämäntavat? Ja tätä jeesustelua tietenkin tehdään oikeesti ylipainoisten läsnäollessa. Ei kovin empaattista minusta...
 
En tykkää yhtään ap:n kaverin tyylisistä, vaikken itsekään ole mikään ronski-Riitta.

Monesti suhteellisuudentaju puuttuu ja tuollainen "voi kauhistus söin palan kakkua" on yhteydessä monesti pikkusieluisuuteen ja pinnallisuuteen muutenkin. Ainakin näin mun tuntemilla ihmisillä.

Olen aika lailla samaa mieltä. En kestä nipotusta enkä pikkusieluisuutta, eikä kavereissa onneksi sellaisia olekaan. Työkavereissa on pari todella laihaa, jotka oikeasti puolittavat jonkun pullan kun sellainen on kerta kuukauteen tarjolla. Eikä siksi, että jatkuvasti söisivät jotain hyvää, tai olisivat juuri syöneet ja ihan täynnä, vaan siitäkin puolikkaasta sitten kovaan ääneen valittavat, miten nyt ei pitäisi syödä, ai kauheaa kun täällä on tarjolla pullaa, no otanpa tämän vaikka ei pitäisi ja nyt sitten saan mennä illalla jumppaan. Hirveä show tehdään syömisestä ja omasta ulkonäöstä! Sitä en ymmärrä...

Sitten kuitenkin kahvipöydässä tyrkyttävät muille ja jos en esim. itse halua juuri sillä hetkellä pullaa kun ei tee mieli ja sanon yksinkertaisesti ei kiitos, niin hirveä pälätys siitäkin, mikset ota, ota nyt, ota ota.
 
Mä puolestani en voi ymmärtää sitä, miksi hoikka, mutta silti ylimääräistä omaava ei saisi sanoa halaistua sanaansa löllyvistä kropanosistaan ihmiselle, joka on häntä isompi.

Ei mua ainakaan ole koskaan se loukannut, kun mua puolta pienempi kamppailee kroppansa kanssa, joka mun mielestäni näyttää varsin hyvältä.

Mä olen pudottanut nyt reilut 15 kg ja varmaan munkin pitäisi sitten pikkuhiljaa tukkia turpani, etten vaan vahingossakaan ruikuta kenellekään mua isommalle, vaikka olenkin vielä pari kk sitten saanutkin hälle ruikuttaa, kun olen ollut häntä isompi. Ohhoh.

Kyllä mä siis näen tämän asian nyt niin, että olet sitten kroppaasi tyytymätön laiha tai lihava, sulla on ihan yhtäläinen oikeus ruikuttaa. Vaikka hijalleen alan taas näyttämään paremmalta, ei se poista sitä, etteikö mulla edelleen olisi tehtävää kroppani kanssa.

Tilannetaju. Se, että tietyissä tilanteissa laihat kahvipöydässä alkaa valittamaan mahaläskeistä ja voivottelemaan tarjoiluista oikeasti ylipainoisen seurassa, on tökeröä ja huonoa käytöstä, ajattelemattomuutta.
 

Yhteistyössä