Vaikea tilanne, lapsen yrittäminen

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja PK
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
P

PK

Vieras
Olen sinkku ja haluan lapsen. On todettu, etten lapsia niin vaan saa. Ja tilanne on pahenemaan päin. Olen tässä sitten miettinyt, että menenkö hedelmöityshoitoihin. Toinen vaihtoehto on exäni, joka haluaa myös lapsia. Hän on jo suostunut siihen että yrittäisimme. Mutta en tiedä. epäilen, että hänellä saattaa vielä olla tunteita minua kohtaan, eli yrittääkö luikerrella elämääni. Ja välillä hän osasi olla aika hankala. Mutta silloin lapsella olisi kuitenkin isä, jos kuitenkin kelaa, että minulle vaikka tapahtuisi jotain. Ja muutenkin asia tuntuisi luonnollisemmalta. Pelkään vain, jos päättääkin hankalaksi, niin asiat todellakin menevät vaikeaksi. Hänellä on jo yksi lapsi.

Jos saisin lapsen yksin, luulen että saisin tarjottua lapselle kuitenkin hieman tasaisemman elämän, kuitenkin ilman isää.

Otan vastaan fiksuja kommentteja, jotta saisin asian päätettyä.
 
Ikää 29, en olis täs hieman viel aikaa. Mutta kun tuo hedelmällisyys laskee kovaa vauhtia. Pelkään jääväni ilman lasta. Olishan se varmaan hienoa, jos oma mies löytyisi. Mutta kun on katellu nykyajan menoa, niin ei täältä mitään aitoa löydä. On fiilis, etten tahdo edes yrittää.
 
No onhan tuo nyt ihmeellistä jos vaan itsekkään lapsentarpeen takia aletaan miettiä jo valmiiksi "Yh-kuvioita"! Yritä nyt vähän järkeillä ja edes yrittää parisuhdetta ettei tarvi lapselle heti tehdä elämää vaikeaksi vaan siksi että olet itsekäs! Lapsi ansaitsee molemmat vanhemmat ja sori mutta esim. toi ex-kuvio ei hirveen luotettavalta vanhemmuudelta kuulosta!
 
Minä valitsisin hedelmöityshoidot. Perustelut tuli jo ensimmäisessä viestissäsi.
Eksällä on tunteita sinua kohtaan, joita et jaa, ja koet voivasi yksin tarjota lapselle tasapainoisemman elämän, sillä ex voi olla hankala. Toivot myös tapaavasi vielä jonkun, ehkä uuden miehen olisi halutessaan helpompaa "ottaa omakseen" lapsi, jolla ei ole isää.
 
voi voi, kyllä se nyt vaan on niin että lapsensaanti ei ole mikään oikeus, vaan niitä pitäs lähtä tekemään siitä lähtökohdasta, että on kaksi elatuskykyistä vanhempaa. Taas me veroina joudutaan maksamaan yksinhuoltajakorotuksia, asumistukia jne kun joku katsoo oikeudekseen hankkia lapsen vaikka sitten yksin, kun nyt sattuu haluamaan. Ja nyt sitten jotka älähtää, että yksinhuoltajuus on ok....niin mä puhun nyt vaan tästä nimenomaisesta tilanteesta, että hankkiutuu ehdoin tahdoin raskaaksi yksinhuoltajana.

toisekseen sulla on vielä reilusti yli 10 vuotta aikaa törmätä sopivaan mieheen jonka kanssa sen perheen voi perustaa ja yksinhuoltajille, vaikka lapsi kuinka olisi "isätön" ei ole lähelleekkäään niin hyvät parisuhdemarkkinat kuin sinkulle lapsettomalle.
 
voi voi, kyllä se nyt vaan on niin että lapsensaanti ei ole mikään oikeus, vaan niitä pitäs lähtä tekemään siitä lähtökohdasta, että on kaksi elatuskykyistä vanhempaa. Taas me veroina joudutaan maksamaan yksinhuoltajakorotuksia, asumistukia jne kun joku katsoo oikeudekseen hankkia lapsen vaikka sitten yksin, kun nyt sattuu haluamaan. Ja nyt sitten jotka älähtää, että yksinhuoltajuus on ok....niin mä puhun nyt vaan tästä nimenomaisesta tilanteesta, että hankkiutuu ehdoin tahdoin raskaaksi yksinhuoltajana.

toisekseen sulla on vielä reilusti yli 10 vuotta aikaa törmätä sopivaan mieheen jonka kanssa sen perheen voi perustaa ja yksinhuoltajille, vaikka lapsi kuinka olisi "isätön" ei ole lähelleekkäään niin hyvät parisuhdemarkkinat kuin sinkulle lapsettomalle.

huvittaa nämä joidenkin palstalaisten "kivenkovat" argumentit: "kyllä se nyt vaan on niin". miksi se vaan on niin, miksi se ei voisi olla myös näin?

ja ap:lle, keinohedelmöitystä lähtisin harkitsemaan tilanteessasi. joudut olemaan exäsi kanssa todella tiiviissä yhteistyössä, jos hänen kanssaan alat lasta tehdä. ja hän varmaan on syystäkin exä?
 
Ikää 29, en olis täs hieman viel aikaa. Mutta kun tuo hedelmällisyys laskee kovaa vauhtia. Pelkään jääväni ilman lasta. Olishan se varmaan hienoa, jos oma mies löytyisi. Mutta kun on katellu nykyajan menoa, niin ei täältä mitään aitoa löydä. On fiilis, etten tahdo edes yrittää.

Jos olet "vasta" 29-vuotias, niin panostaisin sinuna parisuhteen löytämiseen.
Ainakin tiedät, mitä tarvitset; vastuuntuntoisen ja aikuisen miehen, lapselle isän. Lapsi on sen arvoinen, että hän ansaitsee sekä isän että äidin olemaan läsnä elämässään.
 
Pitääkö mun väkisin hommata sitten parisuhde, jos haluan lapsen. Huijaan jonkun miehen parisuhteeseen ja olen sitten onneton siinä ohessa. Kun halusin vain lapsen. Onko siinä kukaan sitten loppujen lopuksi onnellinen? Mun mielestä se on kyllä sitten mieheltä aika paljon pois. Olis voinut oikeesti hommata sen lapsen aidon rakkauden kanssa. En voi sanoa, etten koskaan rakastu. Kun mä en vaan nyt halua parisuhdetta, sellaisiakin ihmisiä on. Ja kyllä mulla on varaa ihan itse huolehtia maksuistani. Ja maksan minäkin veroa ja joku hemmetin mulatti ostelee niillä rahoilla mersuja. Mulla on kuitenkin vaan fiiatti.
 

Yhteistyössä