vaikeaa 10 vuotiaan lapsen kanssa, muita , vinkkejä ja neuvoja????

["vieras"]

Poikamme on 10v ja aivan mahdoton, ilmeisesti esimurrosikä, koska alkanut puolisen vuotta sitten ja mikään ei ole elämässä/arjessa muuttunut. Suustaan hän on aivan kaamea, saa huuto/raivokohtauksia jolloin ovet paukkuu ja tavarat melkein lentää. Hetken päästä hän on kuin ei mitään ja osaakyllä pyytää anteeksi. Hän alkaa raivoamaan aivan mitättömistä asioista ja vääntää joka asiasta, mikään ei ole hyvin. Aamu alkaa riidalla ja vaikka hän kuinka provosoi ja tekee kaikkensa niin minä en lähde hänen riitelyyn mukaan, tästä hän suuttuu enemmän koska ei saa mitään vastakaikua minulta, en huuda vaan odotan että tilanne menee ohi. Koitan auttaa hänen löytää työkaluja kiukun hillitsemiseen ja puhumme aina jälkeenpäin kun on taas hällä menny hermo. Sanokaa että tää ei kestä ikuisesti. Sanktioita laitamme ja niistä pidämme kiinni, hän ei pelaa tietokone tms pelejä vaan urheilee paljon. Kielenkäyttö on hirveää, kotona me emme kiroile tai puhu keskenämme rumasti ( vanhemmat) .

 

[njaa]

Kokeile puhua pojan kanssa siitä, että sukuhormonit ne luultavasti hänen päätään sekoittavat. Hänen on itsekin helpompi olla, kun ymmärretään että ei ole korjaamatonta vikaa perusluonteessa. Sitten voi puhua siitä, että ajan kanssa hän oppii säätelemään käytöstään paremmin itse, ja että nyt alussa se voi olla vaikeaa. Mutta tähdennä myös, että sitä tärkeämpää on että vanhemmat pitävät säännöistä kiinni, ja kai poika ymmärtää sen.

Jos kiroilu on teidän perheessä kauhistus, niin voitte sopia säännöt siihenkin, mitä se suunsoitto maksaa. Eiköhän se myötätunnon ainainen läsnäolo auta paljon asioita, kunhan se ei johda sääntöjen häviämiseen.

 

[bud]

Helpottaa kymmenen vuoden päästä viimeistään.