vaikee päästä tän asian yli

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja harmaa nyt
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
H

harmaa nyt

Vieras
Vaikka aikaa onkin jo 5v. tapahtuneesta niin mun mielessä tää vaan sillon tällöin pyörii. Elikkä mies petti mua kun olin raskaana, ex naisensa kanssa.
Sillon mies hävis maisemista kokonaan ja ihmettelin että jotain on täytyny sattua kun ei näy ihmistä missään eikä vastaa. en siis tienny vielä mistä kyse.

Lähin sitten ukon entiselle asunnolle käymään josko sieltä löytäisin jotain tietoo. Makas siellä kankkusessa kaula syötynä. Tää ex mulle pitkään soitteli että ei sun mies hänen kanssaan ole ollu, ja paskat! Mies sen mulle sano että hän se oli.
Erossahan me oltiin jonkun aikaa mutta sitten päätettiin yrittää vielä ja tässä nyt ollaan edelleen.

Asiaa ei helpota yhtään että nään sitä luuskaa sillon tällöin. Kai olen vaan edelleen hemmetin katkera.
 
oon kans hokannu et kaikki odotusaikana tapahtunu kakka varsinki jää kaiveleen..en kyllä osaa yhtään sanoo et mitäs sille vois tehä,itelläki on katkeruutta odotusajasta,vaikkei kyllä mistään pettämisestä..
 
Alkuperäinen kirjoittaja nim. kokemusta on!:
Mitä jos menisitte puhumaan perheneuvolaan tästä? Vois helpottaa sun oloa.


Ei tuo ukko semmosiin lähde. ollaanhan me tää selvitetty ja alotettiin kokonaan puhtaalta pöydältä mutta minä en pysty sitä vaan unohtaan ja jättää taka alalle. vaikka on hetkiä etten muista edes koko asiaa mutta jos sen luuskan nään niin mulle tulee heti tuo asia mieleen ja se pyörii sitten pitkään päässä.
 
Jos te ootte kerran selvittäny (ts. puhunu läpensä tuon asian), niin aika siinä vaan auttaa. Onhan se edistystä ettet kokoajan asiaa mieti.
Kuitenkin se on loppupeleissä oma päätöksesi, pystytkö elämään asian kanssa. Ikinähän se ei unohdu kokonaan.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Rapanhapakko:
Jos te ootte kerran selvittäny (ts. puhunu läpensä tuon asian), niin aika siinä vaan auttaa. Onhan se edistystä ettet kokoajan asiaa mieti.
Kuitenkin se on loppupeleissä oma päätöksesi, pystytkö elämään asian kanssa. Ikinähän se ei unohdu kokonaan.


Totta. Kai tää tästä joskus helpottuu.
 
Alkuperäinen kirjoittaja jybis:
:hug:

tuohan on tyhmää ruveta sulle soittelee ja selittää ettei mitään ole ollu.sehän sen just paljasti!


Se soitteli monta kertaa että luulet varmaan että minä olen se joka sun ukkos kaulan söi, ja uskallapas alkaa tommosia syytöksiä esittään.
Ukolta kysyin kuka oli niin se tuli sieltä samalla sekunnilla.
Ukko on aina ollu semmonen ettei tykkää että kaulaan tehään mitään jälkiä, eli tahallaan eukko sammunutta imeksiny.

Se oli mulle hirveetä aikaa, koko maailma tuntu romahtavan sillä hetkellä, ne unelmat piti unohtaa ja keksiä uusia.
 
Tollaset jutut jää todellakin kaivelemaan, oli sitä ollut raskaana sillon tai ei..
Jos sä pystyt sellasen anteeks antamaan se pitäs kyllä sit unohtaa, mut joo ei se käy ihan hetkessä sekään.. Josko siis ollenkaan.. En osaa oikeestaan nyt neuvoa kyllä yhtään kun olen itse vähän samankaltasessa tilanteessa, mut jos joku osais niin olis kiva! :)
 
Mä en pystyis ainakaan unohtamaan vaikka asiat puitais kuinka selviksi.
Ollaankin molemmat sillä kannalla että kerrasta poikki jos toinen mokaa, tiä sitten kuinka helppoa se käytännössä olisi...
 
Alkuperäinen kirjoittaja Rötväles:
Mä en pystyis ainakaan unohtamaan vaikka asiat puitais kuinka selviksi.
Ollaankin molemmat sillä kannalla että kerrasta poikki jos toinen mokaa, tiä sitten kuinka helppoa se käytännössä olisi...


Kyllä mullakin tämmönen oli että en pettämistä pysty hyväksymään mutta kun poika synty just siihen aikaan niin me miehen kanssa lähennyttiin uudestaan.

Miehelle en ole enään asiasta puhunu vaan omassa päässäni pyörittelen. Eihän sitä saa tekemättömäks vaikka kuinka pohtis.


 
Alkuperäinen kirjoittaja perhoinen84:
toivottavasti teillä luottamus palaisi ajan kanssa.voimia kovasti :heart:


Kyllä luotan mieheen, en jaksa uskoa että enään semmosta tekis, sen verran rikki sitä aikonaan oltiin.
Se on tää tapahtuma mikä mun päässä jyllää.
 

Yhteistyössä