Vaikuttaa siltä että Etelä-Euroopan hiekka on parempi hiilinielu kuin Suomen metsät

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja vierailija
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Suomen poliittiset päättäjät ja ilmastoasiantuntijat ovat EU:n ilmastoasioissa "kyllä kyllä" porukkaa tulisitten EU:sta minkälainen esitys tahansa joka rasittaa Suomen taloutta.

Metsät ovat nyt muka hiilidioksin lähteitä ja soilla kasvavat karhun-ja rahkasammaleet sekä varvut eivät sido hiilidioksidia kun ovat "fossiilista" kasvua ilman hiilidioksidia, täysin vastoin totuutta.
 
Sopimukset olisi pitänyt kirjoittaa pelkälle hiekalle ja kasvusto mm. metsät plussaksi hiilitaseelle. Suomi Euroopan metsäisimpänä maana olisi näin suuri nettosaaja. Mutta kun suomalainen päättäjä antaa vaikka takaa ja velaksi, niin Suomen etu jää viimeiseksi.
 
Yle: Ilmastopaneeli shokkiuutisesta, että metsät eivät ole enää hiilinielu: ”Hakkuita on rajoitettava” – näin kommentoi metsäteollisuus
Luonnonvarakeskuksen tilasto paljastaa, että metsät ovat olleet nielun sijaan ilmastopäästöjen aiheuttaja jo vuodesta 2021.

Näyttää todella siltä että metsänsä jo aikaa sitten pois hakanneiden Euroopan maiden hiekka on suurempi hiilinielu kuin Suomen Euroopan laajimmat metsät 😆
 
Jossain on mätää ja pahasti, jos suomalaiset on maksumiehiä ilmastonmuutoksessa.Suomessa on puita pilvin pimein verrattuna eu- maihin keskimäärin. Jos joku epäilee, ettei suomessa ole metsiä, niin kannattaa ajella vaikkapa Joensuusta Ilomantsin kautta Lieksaan. Puita riittää muttei montakaan savupiippua koko matlalla.
 
"Petteri Orpon (kok.) hallitus on jo todennut hallitusohjelmassaan, ettei Suomi pääse hiilinielua koskevaan, EU:n ilmastotavoitteeseen vuosina 2021–2025. Se tarkoittaa veronmaksajille kustannuksia, joihin hallitus on jo kertonut valmistautuvansa.

Kustannusten on aiemmin arvioitu kohoavan miljardiluokkaan.

Suomea odottaa kuitenkin vielä toinen EU-velvoite vuonna 2030.

Se edellyttää, että maankäyttösektorin on oltava nielu eikä päästöjen lähde. Tavoitteeseen voidaan päästä Seppälän mukaan vain reilun kokoisen metsänielun avulla.

Hiilinielu on tärkeä myös Suomen oman hiilineutraalisuustavoitteen kannalta.

Orpon hallitus on toistaiseksi luvannut vahvistaa nielua muun muassa metsänhoitoon liittyvillä toimilla."


Tuleekin sellainen mielikuva, että nykyisen hallituksen mukana tuleekin säästöjen sijaan valtavat laskut maksettavaksi. Lisää velkaa veronmaksajille.
 
kuinka moni täällä edes tietää että hiilidioksiinin määrä ilmakehässä on 0,04% josta ihmiskunnan aiheuttamaa on 11% jos hiilidioksiidin määrä putoaa alle 0,02% elämä maapallolla loppuu nämä tiedot löytyy google haulla alle minuutissa
 
Kun suhteutetaan metsäalan osuus koko maapinta-alaan sijoitumme 72 prosentilla koko maailman valtioiden joukossa kymmenenneksi. Euroopan maista olemme selkeä tilastoykkönen ennen naapuriamme Ruotsia. Lähes puolet kaikesta Euroopan metsästä sijaitsee Suomessa ja Ruotsissa.

Mutta ei.
Tämä ei riitä!
Tyhmiltä rahat pois jne.
 
Miten on mahdollista, että metsäteollisuus kaataa puut, käärii voitot ja kansa maksaa tyhmyydet ja miten voi yksi laskukaava muuttaa kaiken toisin päin, kenen busines?
 
Metsänomistaja ottaa rahat, veronmaksaja maksaa päästökaupan

Kun metsänomistaja päättää hakata metsänsä täysin avohakkuulla, hiilinielut pienenevät huomattavasti
, koska vanha metsä, joka sitoo paljon hiiltä, poistuu. Uuden metsän kasvu vie vuosikymmeniä, eikä se alkuvaiheessa sido hiiltä yhtä tehokkaasti kuin vanha metsä. Samalla Suomen kokonaishiilinielut pienenevät, mikä vaikuttaa kansallisiin ilmastotavoitteisiin.

Kun hiilinielut eivät riitä kattamaan päästöjä, valtio joutuu paikkaamaan tätä aukkoa ostamalla päästöoikeuksia. Tämä kustannus lankeaa lopulta veronmaksajien maksettavaksi. Toisin sanoen yksittäinen metsänomistaja saa taloudellisen hyödyn hakkuiden muodossa, mutta yhteiskunta kantaa ympäristö- ja taloudelliset seuraukset.

Tilastojen mukaan Suomen metsät ovat olleet jopa hiilen lähteitä joinakin vuosina, mikä on huolestuttavaa. Tämä on selkeä osoitus siitä, että hiilinielujen suojelemiseksi ja vahvistamiseksi tarvitaan parempaa metsienhoitoa, harkittuja hakkuumääriä ja ennallistamistoimenpiteitä. Hiilinielujen pieneneminen johtaa siihen, että Suomi joutuu maksamaan enemmän päästökaupassa ja muissa kansainvälisissä ilmastositoumuksissa.

Tämä johtuu siitä, että EU:ssa ja kansainvälisissä ilmastosopimuksissa, kuten Pariisin sopimuksessa, maiden hiilinielut lasketaan osaksi niiden ilmastotavoitteita. Jos hiilinielut eivät riitä kattamaan osaa päästöistä, erotus pitää kompensoida esimerkiksi ostamalla päästöoikeuksia muilta mailta tai toteuttamalla kalliimpia päästövähennystoimia. Tilanne korostaa tarvetta paremmalle metsienhoidolle ja strategisille päätöksille hakkuumääristä sekä ennallistamistoimista.

Hiilinielut ovat käytännössä "ilmaista" ilmastopolitiikkaa, joten niiden suojeleminen ja vahvistaminen on paitsi ympäristöteko, myös taloudellisesti järkevää.
 

Yhteistyössä