vain..

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja ihmettelen
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
I

ihmettelen

Vieras
Jokaisessa ketjussa on ainakin muutamaan kertaan mainittu että jokainen tyylillään..silti lähes jokaisessa ketjussa samat ihmiset riitelevät siitä mikä on oikein ja mikä ei..? Ristiriitaista,eikö totta?

Meillä on reilu 2kk poika, syntyessään 52cm ja 3830g. nyt 64cm ja yli 7kg. en pidä poikaa liian isona vaan täydellisenä mussukkana oli muiden vauvat minkä kokoisia hyvänsä.
poju on saanut 2kk asti maidon ohella velliä,tyytyväinen on.
Vaippa vaihdetaan kerran yössä, maitoa lipitetään kahdesti. Juu, ja korvikettakin vielä kun maito ei koskaan yrityksistä huolimatta noussut.
Aion olla kotona ainakin 2v, ehkä pian yrittää toista jolloin olisin kauemmin.
Olen nuori,opiskelut kesken ja haen toimeentulotukea vielä kesäkuulle asti kunnes mieheni tulot nousevat.
Kävin juhlimassa kun poju täytti 2kk, tuttu mummi oli vahtimassa.

Rakastan perhettäni, elämää ja äitiyttä, en ole kateellinen muiden tilanteelle tai saavutuksille, en pullantuoksuisille äideille enkä työssä käyville, en imettäville enkä sellaisille ketkä eivät lastaan koskaan hoitoon vie. Miksi jotkut on?

Kohdelkaa toisia niinkuin haluaisitte itseänne kohdeltavan. Tämän aion myös lapselleni opettaa :)

Aurinkoisia päiviä, mammat :)
 
Jep, näin on! Tärkeää olisi opettaa suvaitsevaisuutta myös lapsillemme, mutta kuinka se onnistuu jos itse olemme niin ahdasmielisiä?!

Suvaitsevaisuutta, ystävät! :)
Ymmärtäkäämme erilaisuutta!
 
voiko olla totta, että täällä on mahdollisuus saada ystävällinen kommentti? :)

Muutetaan ellejä kaikki äidit ja isät yhdessä vähän mukavammaks paikaks keskustella :)
 
Hyvä kirjoitus. Olen samaa mieltä. Ei kukaan voi tietää toisen perheen tilannetta ja on tyhmää arvostella.

Itse olen tehnyt joitain asioita suositusten vastaisesti, ja vauva senkun kukoistaa ja voimme kaikki paremmin kuin jos noudattaisin tiukasti kaikkia ohjeita. Eikä mielestäni se kuulu kellekään, niin kauan kun asiat ovat hyvin.

Joskus olen kysynyt neuvoa (esim kiinteiden aloitus ennen 6kk tms) ja saanut sen sijaan haukkuja. Eikös palstan tärkein tarkoitus ole saada nimenomaan niiltä neuvoja, jotka ovat samassa tilanteessa olleet. Kas kun kaikki eivät ole samanlaisia ja kamalaa onkin, kun asiat eivät mene niinkun kirjoissa ja tarvitsisi vertaistukea ja neuvoja, eikä niitä saa vaan entistä pahemman mielen.

No joo, hyvää viikkoa tosiaan kaikille ja annetaanhan kaikkien kukkien kukkia:)
 
Valitettavasti tuntuu, että tämä palsta on mennyt toisten haukkumiseksi ja arvosteluksi, ei tänne tee paljoa mieli enää kirjoitella, kun heti ollaan haukkumassa ja arvostelemassa, harvoin saa nykyään asiallista keskustelua täällä aikaiseksi, harmi!
Olisi mukavaa vaihtaa omia ajatuksia / kokemuksia muiden äitien kanssa lasten kehityksestä ja siitä mikä mieltä askarruttaa, ilman että heti on joku solvaamassa.
Viestisi oli kivaa luettavaa ja täyttä asiaa!
 
Myös aivan samaa mieltä :) Totta on sekin, että Odotus-palstan ihanuuteen ja ystävälliseen sävyyn tottuneena iskee aikamoinen kulttuurishokki tälle puolelle siirryttäessä. Toivottavasti siihen tulee muutos, kun fiksujakin ihmisiä löytyy... :) Ja tosiaankin, ihanaa auringontäyteistä keväänodotusta jokaiselle, lapselleen parhaalle, äidille!

terkuin Hanna (jolla myös opiskelut kesken ja vaihtaa vauvan vaipan yöllä:) )
 
tulipas hyvä mieli, kun oli oikeen nostettu viesti takas ylös :) Kiitos siitä.
Haluaisin hyvällä mielellä kysellä täällä kokemuksia ja tuntemuksia ilman, että pitää tuntea olonsa huonoksi äidiksi. Tämä olisi niin hyvä paikka kannustaa ja tukea toinen toisiamme. Jos jokin kysymys tuntuu hölmöltä, niin kannattaa muistaa se, että jotkut ovat äiteinä hieman arempia ja epävarmempia ainakin aluksi. Ei kaikkeen tarvitse vastata jos on vain kielteistä sanottavaa. Ketä se hyödyttää?

Joskus tuntuu, että jotkut arvostelee täällä muita tunteakseen olonsa ""paremmaksi äidiksi kuin muut"" ja peittääkseen omaa epävarmuuttaan. Kaikilla löytyy varmasti omat heikot kohtansa ihan varmasti.
 
Kannustaakseni minäkin ihmisiä suvaitsevaisuuteen ja avarakatseisuuteen, sekä kohteliaisuuteen muita äitejä kohtaan, nostan tämän ketjun ylöspäin!

Motto tänne kirjoitellessa ei saisi olla että: "" On vain kaksi tapaa: väärä tapa ja minun tapani"" =D

Jaetaan kokemuksia ja mielipiteitä =)

Terkuin yhden lapsen äiti Ulpu
 
Kiitos, yritän ainakin kovasti pysyä asiallisena, vaikka joskus minullakin on huonoja päiviä ja jotkut kommentit on joskus saaneet näkemään punaista =)
Kun on vasta 1/2 vuotta kokemusta lapsenhoidosta, niin eipä paljon vielä tohdi muita neuvoa, että ""näin, ei niin..."" =D

Mutta kiitos vielä =)
 
mulla on kokemusta neljästä lapsesta. eikä tulis silti mieleen väittää, että mun tapa on ainoa oikea!!
sitä paitsi, nämä mussukat on todistaneet elävästi sen, että se mikä toimii toisella - ei toimi toisella...

esikoinen mm. nukkui yöt läpeensä 5 kk vanhasta. ei syönyt, ei vaihdettu vaippaa, eikä edes tuttia tarvittu. nyt kuopus taas on 10 kk ja yörumba on päällä vieläkin. että tuskin on aina opettamisesta kiinni sekään... kun ""osasinhan"" minä sen esikoisenkin kanssa.. =)

mä oon joskus miettiny, että mikä saa ihmisen ampumaan alas toisen tavan hoitaa vauvaa... oon löytäny muutaman esimerkkitapauksen.. esim. imetys-aktiiveista löytyy joitakin (huom. ei kaikki!!) fanaatikkoja, jotka eivät ymmärrä muuta vaihtoehtoa olevan kuin 6 kk täysimetys. tai jotkut ""koulukunnat"" ovat sitä mieltä, että alle 3v ei SAA missään tapauksessa viedä vieraalle hoitoon (en taaskaan sano, että kaikki jotka eivät vie - kuuluvat tähän koulukuntaan). mun mielestä näitä kaikkia fanaatikkoja (anteeksi, ruma sana, mutta minusta kuvaava) yhdistää kova tarve lukea sen hetken suosituksia ja noudattaa niitä kirjaimellisesti. se on kaiketi tietty ihmistyyppi, joka kaikessa elämässään noudattaa tiettyä kaavaa ja pyrkii elämään ""ohjesäännön"" mukaan? pelkäänpä jopa, että tästä joukosta löytyy ne masennukseen sairastujat ja muut oireilijat silloin kun kaikki ei menekään kuin kirjoissa. voin toki olla väärässäkin....mutta siltä minusta tuntuu.
 
todella kiva lukea tämä! :)
aurinkoista jatkoa kaikille ja toivottavasti kaikki hapan naamat saivat positiivisen tartunnan tästä viesti ketjusta! :)

t. onnellinen äiti
 
Minä olen huomannut kans et mitä tahansa täällä juttelee tai kyselee niin aina tulee joltain ilkikurinen kommentti ja ei tee mieli enää täällä sivuilla käydä. Pidin tossa sellasen puolen vuoden tauon kun alkoi kyllästyttämään kaikkien negatiivinen asenne.

Itse olen varmaan tehnyt jokaisen mielestä väärin kun en ole aina tuttia huuhdellut ja soseet ja vellit aloitettiin 3kk iässä ja puurotkin varmaan ihan liian aikaseen. Poika on ollut koko ajan korvikkeella ja tosi hyvin on voinut ja jaksanut. Vieraat ja tutut ihmettelevät miten meidän poika kohta vuoden ikäinen voi olla niin aurinko. Hymyilee ja ""juttelee"", flirttaa ja valloittaa. Tykkää huomiosta eikä vierasta. On nukkunut melkein koko ikänsä yöt kokonaan , ihan 12-14 tuntiakin. Josta olen saanut kommenttia että en tiedä lapsen hoidosta mitään kun ei edes yöllä valvota, kun vain silloin jos on kuumetta tai vastaavaa.

Poikamme on ollut koko ajan vähän eellä kehityksessä on oppinut tosi aikaseen ryömimisen,konttauksen ja kävelyn.

Olen 21 vuotias joten aivan liian nuori muka lapsia hankkimaan, nyt vasta kun poika on isompi saan kuulla kehuja eikä asiaa enää niin paljon ihmetellä. Olen menossa parin kk päästä takaisin töihin vähäksi ajaksi tienaamaan että taloutemme kestää ja voidaan hankkia lisää lapsia. Olen kouluttautunut, mutta olen myös 4 vuotta ollut työelämässäkin kiinni.

Olen erittäin tyytyväinen nykyiseen elämääni, rakastan miestäni, ihanaa vauvaani ja uutta koiran pentua. Olen taas iloinen ja energinen kun kevät tulee ja aurinko paistaa:) Joten halauan jakaa myös hyvää mieltäni teille *hali*
 
Hyvä aloitus ap!

Niin, välillä tuntuu, että äiti on toisen äidin (ja myös itsensä) pahin vihollinen! Jäin itsekin asiaa miettimään ja tuumasin, että olisiko niin, että kovimmat arvostelijat ovat jotenkin itse kokeneet epäonnistuneensa ""jollain äitiyden/vauvanhoidon osa-alueella"" (imetys, kiinteiden aloitus, hoitoon vieminen, jne...)? Mene ja tiedä. (Tuo nyt oli vain puhdasta arvailua.) Täällä sitten on nimettömänä helppo purkaa turhautumista ja kiukkua..? Ei kai kukaan sentään tosissaan usko, että oma kasvatustyyli on se ainoa oikea.

Kasvatusasiat ja oman lapsen hoito koetaan jotenkin niin henkilökohtaisesti, että omien tekemisten arvostelu -edes rivien välissä- saa aikaan melkoisen tunneryöpyn.

Minä huomaan myös välillä luovani ihan itse itselleni paineita kasvatusasioissa... Ja harvoinhan asiat lasten kanssa menee suunnitelmien mukaan :)

Välillä tunnustan itsekin sortuvani melko musta-valkoiseen ajatteluun. Yritän kuitenkin pitää mielessä, että se mikä sopii toiselle ei välttämättä sovi toiselle :)

Tälläisten keskustelupalstojen parasta antia ovat ne harvat viestiketjut, jotka pysyvät erilaisista mielipiteistä huolimatta ""rakentavina"". Eri mieltä kun voi olla ihan fiksustikin.

Että yritetäänpäs käyttäytyä ihmisiksi, me aikuiset naiset :)
 

Yhteistyössä