Nämä viikonloput on kaikista kurjimpia. Vaikka onkin aivan ihana lapsi, niin silti sitä toivoisi että olisi myös aikuinen kumppani. Että voisi illalla katsoa toisen kanssa leffaa, tehdä yhdessä ruokaa, lähteä koko perhe pulkkamäkeen jne. Kaikkein eniten ehkä rassaa se, että poika tarvitsisi miehenmallia, lapsen isä ei ole kiinnostunut ja poika silminnähden nauttii kun saa miesten kanssa olla. Itselläni ei ole veljeä, muilla sukulaismiehillä tuntuu olevan aina kiire.
Vika on varmaan mussa itessäni, jotenkin sitä on tullut krantuksi miesten suhteen, ehkä toisaalta parempi niin että virheistään oppii. Toisaalta eipä sitä mahdollisuuksia ole yksin oikein minnekään lähteekään. Kaiken lisäksi vaivaa hirveä vauvakuume ja sitä toivoisi että esikoinenkin saisi vielä joskus olla isoveli. Elämä on.
Vika on varmaan mussa itessäni, jotenkin sitä on tullut krantuksi miesten suhteen, ehkä toisaalta parempi niin että virheistään oppii. Toisaalta eipä sitä mahdollisuuksia ole yksin oikein minnekään lähteekään. Kaiken lisäksi vaivaa hirveä vauvakuume ja sitä toivoisi että esikoinenkin saisi vielä joskus olla isoveli. Elämä on.
