valmistujaiset

Hei!
Miten olette juhlineet/juhlitte valmistujaisia?
Valmistun filosofian maisteriksi, mutta en pääse yliopiston ""juhliin"" (papereiden jako + kättelyt, eipä siellä kai muuta olekaan). Eli olen siis työmatkalla valmistujaispäivänäni.
En halua mitään isoja juhlia, mutta tuntuu, että kai sitä nyt jotakin pitää järjestää? Mutta että perhe, sukulaiset, ystävät...pakostakin siitä kertyy porukkaa.

Kertokaahan siis miten maisteri juhlii?
Vai juhliiko se mitenkään erityisesti?

 

Eikö kukaan vietä tai ole viettänyt valmistujaisia? Help!

 

Itse järjestin kahvitukset vanhemmille ja sisaruksille, tarjolla täyte- ja voileipäkakkua. Ei noita vissiin ole kauheasti tapana juhlia, mikä sinänsä on aika sääli. Enemmän aikaa ja vaivaa sitä FM-papereiden hankkimiseen menee kuin yo-tutkinnon suorittamiseen. Ei muuta kuin FT-papereita tavoittelemaan, sitten voikin järjestää jo kunnon karonkan...

 

Heippa,

Minulla ja siskollani oli isohkot pippalot kahteen otteeseen: ensin lounas sukulaisille ja sitten iltabileet ystäville. Molemmissa oli noin 30 vierasta Tarjottavana oli alkumaljan jälkeen tapas-henkinen noutopöytä, mm. kylmää kurkkukeittoa, helmimozzarellasalaattia, vihreää salaattia, jotain lihaa, marinoituja katkarapuja, kasvispiirakkaa, oliiveja, foccaciaa, juustoja ja hedelmiä. Jälkkärinä kahvia ja valkosuklaakakkua. Suosittelen lämpimästi juhlien järjestämistä, akat. tutkinto on ehdottomasti juhlimisen arvoinen juttu.

 

Kiitos vastauksista!
Kyllä sitä sitten varmaan pitää kahveet sukulaistädeille tarjota!
Aika jännää, ettei tätä sen enempää juhlita. Kyllä mä ainakin oon hiki päässä tentteihin lukenut ja tuloksetkin on hyvät niin kai sitä nyt vähän pitää juhlistaa näitten papereitten saantia.
Eipä tässä sitten muuta kun tarjoiluja suunnittelemaan!

 

Minusta on outoa että ylioppilaita juhlitaan hullun lailla, mutta kun valmistuu korkeakoulusta/yliopistosta niin korkeintaan tarjotaan kahvit läheisimmille sukulaisille. On se nyt sentään vähän isompi saavutus valmistua maisteriksi kuin päästä ylioppilaaksi. Eihän sitä juhlimista tietenkään kukaan kiellä, mutta aika matalaa profiilia kaikki tutut ovat pitäneet.

 

Minun mielestä voi pitää ihan kunnon juhlat. Tiedän muutaman jotka ovat valmistuneet ammattikorkeakoulusta ja heillä on ollut suuret juhlat ensin koululla ja sitten vielä kotona.
Totta kai sitä pitää juhlistaa tuollaista saavutusta! Sehän on taas yksi elämän etappi takana päin. Onnea!

 

Minä juhlin valmistumista melko pienessä piirissä verrattuna yo-juhliin.

Päivällä oli vieraana oma perhe ja avomiehen perhe (sis. vanhemmat ja sisarukset perheineen). Tarjoiltavana itse tehtyjä suolaisia ja makeita: voileipäkakkua, karjalanpiirakoita munavoilla, täytekakkua, lapsille keksiä ja jotain suklaata. Osatarkoituksena oli vähän tutustuttaa perheitä toisiinsa ja osa ei ollut koskaan käynyt meillä, joten hoidettiin siinä juhlien sivussa myös ""tuparit"". Alkumaljat nostettiin ja kahviteltiin.

Illalla tulivat kaverit, joille tarjottiin pizzaa, boolia ja kakkua. Ohjelma oli vapaamuotoista seurustelua - jatkoille ei kukaan jaksanut lähteä. Aika rankka päivä kaikenkaikkiaan, varsinkaan kun keittiössä ei ollut kuin omat ja miehen kädet.

Varsinainen todistustenjako (ei mitenkään erityinen tilaisuus) minulla oli vasta kuukausien päästä itse valmistumisesta, mutta juhlin muutaman viikon sisällä valmistumisesta. Kaukaisemmat sukulaiset olisivat kyllä kaivanneet kahvitusta, mutta välimatkojen ja tilarajoitteiden takia pidin juhlat vain lähipiirissä.

 

Olen järjestänyt molemmille lapsilleni maisteritutkinnon jälkeen kekkerit ravintolassa. Paikalle kutsuttiin läheisimmät eli n. 6 henkilöä. Skoolattiin kuohuviinillä, syötiin pitkän kaavan mukaan ja lopuksi mentiin meille jatkoille. Hintoihinhan se tuli, mutta tulkoon.

 

En juhlinut mitenkään. Yllätyksekseksi yksi hyvä kaveri ja poikakaveri vei minut ulos syömään. Juhlin sitten sitä seuraavaa tasoa enemmän.

 

Juhlitaan suvun mukaan eli perinteiden mukaan. iaelläni ei tuossa tilanteessa olisi mitään ongelmaa...

 

Jos väittelet, se on juhlimisen paikka, mutta ei maisterius.

 

Mun mielestä valmistuminen maisteriksi tai sitten amk:sta johonkin ammattiin on suurempin saavutus kuin Ylioppilaaksi ja silti YO-juhlat on useimmilla isot juhlat. Kyllä maisterin papereiden saaminen ja amk:nkin läpirutistaminen vaatii yleensä enemmän kuin lukio. Ja kyllähän ammattiin valmistuminen on suurempi saavutus kuin YO-välijuttu.

Yritin pistää omalle äidille hanttiin ylioppilasjuhlien kanssa ja yksi peruste oli, että juhlitaan mieluummin sitten kun valmistun oikeasti joksikin, mutta äiti halusi väkisin kutsua YO-juhliin kaikki kumminkaimanserkut, koska niin kuuluu tehdä... Kun valmistuin inssiksi, niin yritti se silloinkin isoja juhlia laittaa, mutta totesin että en todellakaan halua kutsua kumminkaimanserkkuja, ja että pidän pienet juhlat omassa kodissani.

Ylioppilasjuhlat vois heittää menemään, juhlistaa mieluummin maisterin papereita ja amk:n papereita, niillähän tässä elämässä oikeasti voi tehdä jotain. Harvapa elämässään tohtoriksi väittelee, joten eiköhän niitä maisterin papereita kannata juhlista mieluummin.

 

On tosiaan mielenkiintoista, ettei maisteriutta pahemmin juhlita. Useimmilla ne yo-juhlat taitavat kuitenkin olla selvästi isommat. En itsekään meinaa valmistumistani pahemmin juhlia, mutta ehkä sitä voisi käydä läheisten kanssa vaikka syömässä ja iltaa istumassa tjt.

 

Olen nipsun kanssa täysin samaa mieltä. Lukio on aivan läpihuutojuttu, yo-kirjoituksetkaan ei ole kovin kummoiset. Turhat juhlat ovat siis yo-juhlat siinä mielessä.

Yo-juhlilla on varmaankin suurempi merkitys vanhemmille ja sukulaisille. Kun olet yo-paperit saanut, olet aikuinen. Eli jonkinmoinen aikuistumisriitti tuo on..

Yliopistokoulutus on valitettavasti nykyään jo niin itsestäänselvyys, että ihmisiä ei kiinnosta maisterinpapereita juhlia. Harmi sinäänsä..

 

Vaikka lukio ja yo-kirjoitukset tuntuu jälkeenpäin ei-niin-kovin-kummoisilta, niin kyllä ne silloin nuorelle ovat iso juttu. Itsestänikin on vieläkin ihana käydä ylioppilasjuhlissa, se on kevään ja ennen kaikkea elämän kevään aikaa!

Valmistujaiset sensijaan ovat hankalammat, koska ei ole mitään erityistä yhteistä valmistumispäivää, vaan kukin hakee paperinsa vähän vaivihkaa pitkin vuotta.

Kun itse valmistuin, tuli eräs ystävättäreni mukaan yliopistolle kun hain paperit. Tapahtuma oli pieni muodollisuus ja ystävättäreni toi minulle ruusun, tämän jälkeen kävimme drinkille. Myöhemmin pidin kotikaupungissani äitini luona hyvin pienet valmistujaiset perheelle ja yhdelle paikalliselle lähiystävälle. Lisäksi opiskelupaikkakunnalla pidin juhlat opiskelukavereille ja muille ystäville - nämä olivat vaatimattomat, pientä purtavaa ja boolia, loppuillan väki maksoi omat juomansa.

 

Ainakin meidän koulussa (amk) on kerran vuodessa toukokuussa valmistujaiset koululla. Juhla on tyyliin YO-juhlat, jaetaan todistukset ja stipendejä, rehtori pitää puheeen, valmistunut pitää puheen ja muutama musiikki-esitys ja suvivirsi. Koulustamme voi toki valmistua pitkin vuotta, mutta toukokuussa valmistuville on nämä isot juhlat. (todistuksen voi kyllä hakea myös rehtorilta)

Meidän alalla opinnot ovat varsin luokkamuotoiset (pakollisia kursseja paljon ja porukat käyvät muutenkin paljolti samoja kursseja) ja suurin osa valmistuu toukokuussa. Minä ja ja lähes kaikki kaverini ko. koulusta valmistuivat toukokuussa ja olivat mukana näissä valmistujaisissa. Kivat muistot jäi. Vanhemmatkin olivat mukana tilaisuudessa. =)

 

Amiskorkeahan onkin vähän kuin lukion jatko, sitä sopii juhliakin kuin lukiota

 

Ei meidän AMK:ssa ainakaan ollut mitään "kevätjuhlia", sillä jengihän valmistuu tosiaan pitkin vuotta. Itse valmistuin maaliskuussa, enkä ehtinyt edes hakemaan todistustani ja niinpä se lähetettiin minulle kotiin.

Kipsuj, ammattikorkealla ja lukiolla nyt ei ole mitään tekemistä keskenään, ovat tykkänään erilaisia kouluja.

Mutta asiaan - yo-juhlia taidetaan viettää näyttävästi siksi, että niitä on perinteisesti juhlittu ja silloin "muinoihan" ylioppilas oli kovinkin suuri herra. Lisäksi miellän, että yo-juhlissa juhlitaan koko oppivelvollisuusiän + lukion läpikäymistä, ei pelkästään lukioaikaa tai kirjoitusten läpäisemistä. Lisäksi lukion päättäminen on tosiaan eräänlainen aikuistumisriitti, monihan muuttaa lukion jälkeen pois kotoaan, etenkin tietenkin ne, jotka lähtevät toiselle paikkakunnalle opiskelemaan.

Yksi maisteriksi valmistunut ystäväni piti juhlat, yliopistolla oli hänellä mukanaan vanhempansa, sisarensa ja miehensä ja he kohottivat siellä samppanjamaljat, sitten ystäviä ja sukulaisia oli kutsuttu kotiin syömään.

Yksi merkonomiksi valmistunut tuttava järjesti myös juhlat ja ammattikoulusta valmistunut kävi sukulaisineen ravintolassa syömässä. Muuten kukaan tuttu tai sukulainen ei ole juhlinut ammattikoulusta, ammattikorkeakoulusta tai yliopistosta valmistumista. Se on tavallaan sääli, sillä kyllähän kivat juhlat ovat aina piristysruiske tavallisen arjen keskellä.

 

Siinä mielessä, Kipsuj, olet tietenkin oikeassa, että AMK on ikään kuin lukion jatko, että sinne mennään useimmiten lukion jälkeen : ) Samoin kuin yliopistoonkin, eli lukion jatko-opintojahan ne ovat molemmat. Siis useimmiten, tiedän toki, että toiselta asteeltakin valmistunut voi AMK:uun ja yliopistoon opiskelemaan mennä!

 

Niin jokainen voi tehdä miten haluaa ja voittehan te jättää väliin esim. omien lastenne yo-juhlat jos ne mielestänne vois heittää menemään.

Eikös se ole ihan itsestä kiinni , voihan maisteri järjestää vaikka miten isot kalaasit mitä hemmetin väliä sillä on jos niitä ei yleensä kukaan juhli.

Suurimmalle osalle ylioppilaista juhlien järjestäminen on tärkeä juttu, siinähän on kyse kahdentoista vuoden opiskeluputken päättymisestä, koko elämä on edessä , itsenäistyminen, aikuistuminen jne.

Ehkä se maisteriksi valmistuminen ei ole enää niin iso juttu samassa mielessä koska monetkaan eivät juhlia järjestä, tuskin niitä juhlia sen takia kukaan jättää pitämättä kun muutkaan eivät juhli.

 

Juhlahan tarkoittaa, että haluaa pitää hauskaa, iloita jostakin. Joten: jos haluat järjestää juhlat sadalle siksi, että sait lopulta keittiön ikkunan pestyksi, antaa palaa!!!!

Jos et halua kestitä ketään siksi, että valmistuit samana päivänä ylioppilaaksi, maisteriksi ja pääsit firman toimitusjohtajaksi, ei mitään velvoitetta.

Näin yksinkertaista se hei on!

 

Noniiin kirjotaan tän kännissä,,,, ja saamperin provosoituneeena... Eli vittuakos sitä juhlimaan yhtään mitään ikinä mitä saaavuttaaa elämässäään... kujn aina joku on saattanut tekemään paremmin. Ripiltä pääsy. (ateistit paheksuskkaaa) kun ei ollu oma walinta 1 vuotiaana kun kastettiiin. SIIS aiwan kauheeta.. yli.oppiklaaaks en jaksan.. joten musta tuli amiksen jölkee sorwari.. juotii kaffet tätien ja setien kanssa.... ja sitte ajan myötä amk:n jälkee juhlat ja sitte otaniemesstä pahvit DI:ksi
Niin silloin oli aiwan WITU***SET juhlat.... keitettii pontikat koko porukallle .. eli suwulle ja tutuille,, (kylälle).

Ja ei harmittan yhtääään. Meni kyllä pari euroa mutta tuskin kauheen monta kertaa walmistun elämäni aikana.

 

Ensiksikin Onnittelut saavutuksesta!!

Minä juhlin viime kesänä kotosalla omia maisterin papereitani.

Ensimmäisenä päivänä tuli muutama lähin sukulainen (joihin pidän yhteyttä ja jotka olivat olleet kiinnostuneita opinnoistani), puolisoni ja omat vanhemmat. Seuraavana päivänä tuli sitten kavereita käymään. Tämä järjestely sen vuoksi, että meidän asunto ei ole kovin suuri. Tarjottavat tein itse ystäväni avustuksella.

 

Valmistumisesta on jo aikaa, mutta kutsuttiin ystävät ravintolaan, syötiin illallinen, tanssittiin ja pidettiin hauskaa.