Hae Anna.fi-sivustolta

Vanha koira

Viestiketju osiossa 'Lemmikit' , käynnistäjänä Ida, 08.05.2006.

  1. Ida Vierailija

    Pikkukoirani on 14 vuotias ja viimeisten kuukausien aikana se on oleellisesti vanhentunut. Kuulee huonosti, kävelee jäykästi ja hitaasti, pysähtyy välillä seisomaan, eikä tiedä minne on menossa tai mistä on tulossa. Pisut tulee myös usein sisään. Kuitenkin kotiintuloni on aina yhtä riemua, samoin aamulla herätessä nuollaan ja tullaan syliin. Ruokahalu on mahtava.

    Käytin sen viikko sitten eläinlääkärillä, joka sanoi, että nyt ollaan finaalissa, mitään hoitokeinoja ei enää ole, mene kotiin nauttimaan viimeisistä päivistä ja soita sitten ja varaa aika...

    Missä vaiheessa olette itse lopettaneet koiranne? Kuinka huonoon kuntoon sen voi päästää. Eläinlääkäri sanoi, että älä päästä sitä aivan huonoksi, silloin jää ikävät muistot. Parempi olisi lopettaa koira, kun se vielä ""toimii"". Mutta päätös on hurjan vaikea. Koira on rakas.
     
  2. Ei ole helppoa Vierailija

    Meillä viime syksynä oltiin samassa tilanteessa. Koira oli yli 14 vuotias keskikokoinen, sekarotuinen, vaikka ei kai sillä ole väliä, millaisesta lemmikkikoirasta on kyse.

    Jo keväällä sovittiin eläinlääkärin kanssa, että pidetään se kesän yli, jos menee kohtuullisesti, kun se sai olla maalla vapaana ja mennä miten itse halusi. Ei paljon halunnut, mutta välillä käveltiin yhdessä tontilla ja puutarhassa.

    Loppukesästä takapää alkoi olla jäykkä ja näki, ettei se nauttinut olostaan, vaikka välillä vaikuttikin iloiselta. Vanheneminen tapahtui melko nopeasti. Emme odottaneet, että se olisi alkanut läähättää tai ei olisi itse ulos päässyt vaan todella varasimme ajan ja päästimme sen muuttolintujen kanssa samaa matkaa.

    Tunnemme tehneemme oikein ja nyt puhumme siitä harva se päivä ja muistelemme, mitä kaikkea hauskaa sen kanssa tapahtui.

    On se iso suru, kun perheenjäsen lähtee, mutta minusta on väärin antaa eläimen kärsiä, kun tietää, mistä on kyse.
     
  3. Ida Vierailija

    Niinpä. Sehän se onkin vaikeaa, kun ei tiedä, että kärsiikö se vai ei. Se ei ainakaan ilmaise kipuja, mutta tiedä sitten.

    Tuntuu, että sillä olisi jonkinasteinen dementia ainakin. Ja liikuttava se on siinä, että se kulkee kannoillani lähes koko ajan kun olen kotona. Ihan säälittää aina nousta sohvalta toimittamaan jotain asiaa, kun vanhus ponkaa heti perään. Vaikka kuinka sanon, että nuku sinä vaan, minä tulen kyllä takaisin.

    Olen jo itkenyt monet itkut tämän asian takia, en tiedä miten sen viimeisen reissun pystyn tekemään.

    Joku täällä puhui siitä, että lemmikin sureminen on pienempi suru kuin ihmisen. Minusta suruja ei pidä verrata keskenään, itse tiedän surevani tässä samalla pari vuotta sitten kuollutta äitiäni. Se suru jäi kaikkien suurten muutosten jalkoihin, mutta näköjään suru on aina lopulta kuitenkin surtava. Ennemmin tai myöhemmin. Minä suren kohta molempia rakkaita, äitiä ja koiraa.
     
  4. Ei ole helppoa Vierailija

    Enpä tiedä, mikä suru on isompi. Kyllä ainakin koira on niin osallistuva perheenjäsen, että minä ainakin surin paljon kauemmin kuin jotakin muuta lemmikkieläintä, vaikkapa jotakin kania tai hamsteria.

    Ei se koira kipuansa oikein osaa kertoa, mutta me tiesimme tai arvailimme siitä, kun aina ennen lenkille halukas ja paljon liikuntaa harrastanut koira ei enää halunnut kävellä, että jotakin on vialla. Kun hyvin sisäsiistiltä eläimeltä alkoi ilmaantua varsinkin yön jäljiltä pieniä pökäleitä makuupaikalle, vaikka oli vapaa ulos pääsy, kun osasi itse avata oven eikä meillä maalla ollut öisinkään ovet lukossa niin siitä se alkoi näkyä, että ei ole enää asiat kunnossa.

    Paras olisi saada se aika hyvin nopeasti sitten, kun se aika on. On kamalaa, kun tietää, että silloin ja silloin se tapahtuu. Päivä tai kaksikin on riittävän pitkä aika kestettäväksi. Ja itku siinä on edessä, sanottakoon mitä tahansa.

    Mutta se menee ohi ja niin kuin kerroin, nyt muistellaan mukavia asioita ja katsellaan valokuvia ja videoita välillä. Ei kuitenkaan sillai sairaasti vaan noin silloin tällöin. Puhe kyllä menee joka päivä ainakin jonkin kerran vanhaan lemmikkiin varsinkin, kun sen kumppani, pikku koira on edelleen elossa.
     
  5. minä Vierailija

    Jouduin luopumaan parhaasta ystävästäni muutama vuosi sitten. Se tuska on niin suuri, että jätän tyystin omaan arvoonsa kenekään spekuloinnin erilaisten luopumisien vertailusta. Itken ystävääni aika ajoin edelleen ja elämässäni on juuri senmentävä aukko - jota ei poista mikään.

    Rakas koirani kuoli äkillisesti, joten olin shokissa. Kuvittelin, että jos siihen olisi voinut valmistautua, olisi ollut helpompaa. Kaksi vuotta myöhemmin jouduin lopettamaan ystäväni elämänkumppanin, pennusta asti olivat yhdessä. Se toinen vanheni silmissä, joka päivä tuli joku asia lisää, joka kertoi että ikä tulee vastaan.

    Siinähän heität lanttia, mikä olisi sopiva päivä kuolla. Joko nyt on oikea aika, joko nyt pitäisi ymmärtää luopua? Molemmat kokeneena voin ainakin omalta kohdaltani sanoa, että jos koira on elämänsä loppupuolella selkeästi, ei enää elä koiranarvoista elämää. Ne tavat ja asiat jotka ovat sille olleet tärkeitä: se ei joko enää jaksa tai halua. Silloin on oikea aika. Sen elämä on vielä elämisen arvoista.

    Jos mitä tahansa voi rakkaalle eläimelleen antaa, niin arvokkaan lähdön. Paras kiitos niistä upeista vuosista, jotka yhdessä elettiin.

    Voimia sinulle, tulet niitä tarvitsemaan.
     
  6. Oona Vierailija

    Heippa! Minulla on 16 vuotias pienirotuinen koira. Hän on tehnyt kuolemaa jo kaksi kertaa ja se johtui ihan surusta. Häneltä kuoli kaksi koirakaveria kahden vuoden sisällä.

    Luulin jo tällä viimeisellä kerralla, että nyt hän menehtyy suruun. kaksi viikkoa siinä meni kun olo palasi normaaliksi. Olen tehnyt saattohoitoa jo monta vuotta.

    Aina kun kevät koittaa koiruus puhkeaa kukkaan ja jalat nousevat kepeästi. lenkit ovat kyllä lyhentyneet ihan minimiin.

    Itse olen sen huomannut, että annan entistä enemmän hellyyttä huomiota ja rakkautta vanhukselle, supsuttelen korvaan kivoja asioita.

    Nautin koiruudestani täysillä niin kauan kun luoja suo. On turhaa energian tuhlausta etukäteen surra sellaista asiaa mitä ei ole vielä tapahtunut. Koira vaistoaa jos emäntä on surullinen. Sitten kun todellinen luopuminen tapahtuu annan itkun tulla.

    Voimia kailille koiravanhuksien omistajille. PS: iloitakaa vanhuksesta loppuun asti.
     
  7. Sama edessä Vierailija

    Itselläni on myös vanha koira, 14 ½-vuotias. Selvästi on koiruudelle tullut vanhuuden merkkejä; kuulo ei ole entisensä eikä näkökään. Aiemmin pomppasi heti eteiseen kun ovi avattiin, nyt saattaa nukkua niin sikeästi että kuulee vasta kun ovi suljetaan. Ja jaloissa on jonkin verran tutinaa (siihen olen antanut b-vitamiinia). Mutta ruoka maistuu hyvin ja näin kevään tullen ulkoilu kiinnostaa, joten mielestäni ei ole mitään kiirettä nukuttaa vielä papparaista pois. Eläinlääkäri sanoi, että on aika luopua kun koira ei enää näytä nauttivan elämästään... ja uskon että sen kyllä sitten huomaa.
     
  8. nipsu Vierailija

    Voimia, ida.
    Vaikeita päätöksiä.
    Eläinlääkärin neuvo oli sinänsä hyvä, mutta hieman vaikea tulkita käytännössä. Koira saattaa mennä huonoon kuntoon aika äkkiä -- ja toisaalta koiravanhuksen kanssa on jo niin tottunut hitaampaan menoon (ja niihin pisuihin), ettei sellaista hidasta huononemista aina edes huomaa.
     
  9. surku Vierailija

    ""Ja liikuttava se on siinä, että se kulkee kannoillani lähes koko ajan kun olen kotona. Ihan säälittää aina nousta sohvalta toimittamaan jotain asiaa, kun vanhus ponkaa heti perään.""

    Mun edesmennyt vanhus teki tota kun oli kipee. Haluu sillon turvaa.
    Meidän rakas nukutettiin 2 vk sitten. Alko tulla kakat sisälle, mikä toista hävetti hirveesti, jalat petti välillä alta ja ei enää rauhottunut ilman kipulääkettä. Viimenen tikki oli kun tämä maailman kiltein koirani yritti lasta näykkästä kun vaan tuli lähelle. Teki sen suojellakseen itseään enemmiltä säryiltä. Suru on suuri, mutta muistot kauniit. Itku tulee väkisin, mutta nauraakkin saa kun ajattelee sen hyviä hetkiä joita tosiaan muistelee paljon mielummin kun noita viimesiä viikkoja. Oon vasta jälkeen päin tajunnu kuin kipee se OIKEESTI oli. Jotenki sitä ei vaan halunnu hyväksyä :(
     
  10. Kati Vierailija

    Minun pikkukoirani nukutettiin eilen ikiuneen.

    Luin näitä viestejä ja tuttuja oireita on: varsinkin tuo perässä kulkeminen ja sisäsiisteyden unohtaminen. 13 vuotta yhteistä elämää takana, ihania metsäretkiä ja palloleikkejä mökillä. Mökille meno tekee kipeää, se oli pikkuisen lempipaikka ja nyt viemme sen sinne hautaan.

    Sireenipensaan alla nukkuu pikkuiseni.

    ""Menen nukkumaan.
    Te kaikki tulette vuorollanne perässä
    niin kuin illalla,
    kun unen aika tulee""
     
  11. kuules Vierailija

    Onko se koirasi sitten sairas? Siis onko se eläinlääkäri todennut jonkin sairauden?
    Vanhuus ei ole sairaus, eikä se ole yksistään mikään syy lopettaa tervettä eläintä.
    Jos koiralla on vanhuuden tuomia nivelkipuja ja jäykkyyttä pyydä eläinlääkäriltä Metacam-kipulääkettä (nestemäinen ja helppo antaa koiralle, ei sivuvaikutuksia).
    Päätöksen tekeminen ei ole niin vaikeaa sitten kun on todella sen aika ja koirasta näkee että se kärsii.
    Ja sen tulevan päivän varalle viisaita sanoja:

    If It Should Be

    If it should be that I grow frail and weak
    And pain should keep me from my sleep
    Then you must do what must be done
    For this, the last battle can't be won.
    You will be sad, I understand
    Don't let your grief then stay your hand,
    For this day, more than the rest,
    Your love and friendship stand the test.
    We've had so many happy years,
    What is to come can hold no fears.
    You'd not want me to suffer so,
    When the time comes, please let me go
    Take me where my needs they'll tend
    Only, stay with me to the end
    And hold me firm and speak to me
    Until my eyes no longer see.
    I know in time that you will see
    It is a kindness you do to me
    Altough my tail its last has waved,
    From pain and suffering, I've been saved.
    Don't grieve that it should be you
    Who has to decide this thing to do
    We've been so close, we two these years
    Don't let your heart hold any tears.

    Our Corgi World, 1995, England
    Author Unknown
     
  12. Ida Vierailija

    Osanottoni Kati. Tämä on minulla kohta edessä. Minun koirani haudataan koirien hautausmaalle Metsälään. Paikka on jo varattu. Päivää en vielä tiedä...
     
  13. Ida Vierailija

    Koirallani on kasvain aivoissa. Joka on ollut siellä jonkun aikaa ja nyt sitten alkanut tuottaa oireita. Kuulemma lähes kaikilla vanhoilla koirilla on jotain kasvaimia jossain.

    Hyväkuntoista vanhusta tuskin kukaan on lopettamassa.

    Meilläkin nämä päivät vaihtelee. Tänään on ollut hyvä päivä, iltalenkillä tapasimme kaksi nuorta koiraa ja oma koirani tutki heitä reippaasti ja häntä heilui. Toisen koiran omistaja kehui kuinka reipas harmaapartainen herrani onkaan.

    Niinpä, saa nähdä mikä olo on huomenna. Mennään päivä kerrallaan. Raskasta oli varata hautapaikka.

     
  14. Ei ole helppoa Vierailija

    Meidän koiralla ei ollut mitään varsinaista ""sairautta"", mutta kyllä vanhuus eläimillä kuten ihmisilläkin tavallaan on jonkin sortin sairaus. Ajatellaanpa vain ihmistä, jonka järki pelaa, mutta keho vain on loppumaisillaan.

    Kasvain aivoissa aiheuttaa päänsärkyä ainakin ihmisellä, joten luulen, että myös koiralla. Kannattaa olla tarkkana, ettei rakas ystävä joudu kärsimään.
     
  15. Ida Vierailija

    Eläinlääkärimme sanoi, että ihmisten ja koirien syövät ei käyttäydy samalla lailla. Esim. juuri tuo kipujuttu on eri eläimellä. Koira voi elää rankankin syövän kanssa loppuun asti pystyssä päin kivuitta, kun ihminen jo oisi loppu kipujen vuoksi.

    Siihen nyt luotan, ettei kipuja ole. Koiralla on tulehduskipulääke kyllä käytössä nivelten vuoksi, kun niistä ei tiedä, ovatko kipeät. Käynti on kankeaa.

    Kauheaa, kun kaupassa taas tänään mietin, että montako purkkia koiranruokaa ostan, jos vaikka ei enää montaa tarvita.

    Hassua kyllä, koirani oli viikonlopun pirteämpi, kun perjantai-iltana tapasi tykkäämänsä nuoren tyttökoiran puistossa ja melkein leikkivät. Ja eilen oltiin koiran lempipaikassa, mummolassa äitienpäivävierailulla ja sai osakseen suurta hemmottelua. Liikuttavaa.
     
  16. Ei perk... Vierailija

    Kuinka huonoon kuntoon sen voi päästää!!! Ei perhana,että suututtaa kaltaisesi ihmiset!
     
  17. Kokemusta Vierailija

    Minulla on pitkä kokemus koirista. Kyllä koirasta näkee, kun se kärsii. Minulla oli yhdellä koiralla kasvain noin puoli vuotta ja koira oli aika hyvä kuntoinen, kunnes sitten tila huononi ja nopeasti.
    Dementtia ja vanhuus ei ole syy lopettaa koiraa, ellei koira ole niin sairas, että kärsii. El. lääk. varmaan parhaiten osaa sanoa koirasi tilan kasvaimen suhteen.
     
  18. Ei ole helppoa Vierailija

    Nimim. Kokemusta.

    Kyllä vanhuuskin on syy lopettaa koira. Meillä oli. Lääkäri ei todennut sillä mitään sairautta, se vain oli niin loppuun kulunut, että sen pitäminen olisi ollut eläinrääkkäystä. Näin myös lääkärin eikä vain meidän mielestämme.

    Sanottakoon vanhuutta sairaudeksi tai ei, niin kyllä se vaikean tilan eläimellekin viimeisinä aikoina voi aiheuttaa. Eläimet ovat siitä onnellisessa asemassa, että me voimme lopettaa niiden kohtuuttomat kärsimykset.

    En kuitenkaan osaa olla ihmisen eutanasiaa puolesta tai vastaan. Sitä on vaikea sisäistää, kun ei itse ole siinä tilanteessa. Mutta siitähän tässä ei ollutkaan kyse, tuli vain mieleen.
     
  19. Teija Vierailija

    Minulla on myös 14 v koira ja pähkäilen saman ongelman kanssa. Koirallani ei ole todettu mitään sairautta vaan se on yksinkertaisesti vanha.

    Askel on lyhyt ja jäykkä, kuulo on huonontunut, samoin luultavasti näkö. Ulkona ei muut koirat enää kiinnosta. Mietin päivittäin, että onko sillä kipuja, kun nivelet tuntuu jäykiltä. Eläinlääkärikään ei osannut tähän kipuasiaan sanoa mitään. Hän vain totesi, että pitkää aikaa ei ole enää jäljellä. Kuitenkin koira on joka aamu iloinen herätessään ja tullessaan tervehtimään.

    Missä on sitten se raja, jonka yli ei enää mennä?
     
  20. Siru Vierailija

    On se muuten kumma kun koiraa ei saa rääkätä, mutta vanhaa ihmistä voidaan kiduttaa kivuilla, letkuilla ja jopa hoitamattomuudella vuosikausia.
    Jostain löytyy koiralle ymmärtämystä, mutta ihmiselle ei löydy.
     
  21. Hei Vierailija

    ei muuta kuin ajamaan eutanasiaa Suomeen, jos asia noin huolettaa.

    Koiranomistajana olen tosi onnellinen, että voin tehdä viimeisen palveluksen ystävälleni. Olen myös saattohoitanut äitini kärsimysten kautta kuolemaan, mutta ei häntä silti kidutettu.
     
  22. Kokemusta Vierailija

    Nimim.erkille ei ole helppoa:

    Kyllä yleensä vanhalla koiralla alkaa myös silloin olla jonkinsortin sairautta, jos hän kärsii. Miten vanhuus voi olla vika, jos koira ei ole sairas eikä sillä ole kipuja eikä tuskaa?

    Lääkäreitäkin on niin monenlaisia, osa on jopa sitä mieltä, että vanhan koiran voi tuosta vaan lopettaa eikä kannatta hoitaa, kun osa on vielä sitä mieltä, että koira ei kärsi ja on hoidettavissa. Eräs lääkäri sanoi minulle kerran, että hän on sitä mieltä, että jos koiralla todetaan sairaus ( siis hoidettavissa olevakin) niin se pitää lopettaa eikä sellaisia kannata hoitaa ja kyseessä oli nuorehko koira.
    Onneksi en uskonut! Ja koira eli sen jälkeen vielä 9 vuotta hyvää elämää, tosin toisen eläinlääkärin hoitamana.
    Eräs lääkäri totesi minulle kerran, että moni koira eläisi pidempään, jos niiden omistajat jaksaisivat hoitaa niitä, mutta monet antavat lopettaa vain sen takia, ettei tarvitse esim. lääkitä koiraa, vaikka kyse ei ole vielä kärsimystilasta.
     
  23. Hmm Vierailija

    Koirallisena ja kissallisena ihmisenä sanoisin, että monet hoitaisivat lemmikkinsä paaaljon paremmin, jos Suomessa olisi näitä eläinsuojeluyhdistysten ylläpitämiä eläinsairaaloita/eläinlääkäreitä, joilla vähävarainen voi hoidattaa eläimensä ilmaiseksi tai pikkurahalla.

    Täällä kun käy eläinlääkärillä 50 euroa ei riitä kuin lääkärin tervehtimiseen.
     
  24. Pena Vierailija

    Jos jollekin on yllätys, että koira pitäminen maksaa, niin saa kyllä mennä itseensä kun ei ole ottanut asiasta selvää.
     
  25. Yllätys Vierailija

    Minä tiesin kyllä, että koiran pitäminen maksaa, mutta en tiennyt etukäteen, että lasinpala tassussa aiheuttaa 150 euron eläinlääkärilaskun.

    Eläinten sairastaminen on paljon kalliimpaa kuin ihmisten, varautukaa siihen, jotka lemmikin otatte. Ahneutta eläinlääkäreiden puolelta.
     

Tilaa Annan uutiskirje!

Annan uutiskirje tuo sähköpostiisi uusimmat artikkelit, testit ja kilpailut.

Kaikki kentät ovat pakollisia
Luonnos tallennettu Luonnos poistettu

Jaa tämä sivu

Alibi
Anna
Deko
Dome
Erä
Hymy
Kaksplus
Kippari
Kotilääkäri
Kotiliesi
Koululainen
Ruoka.fi
Parnasso
Seura
Suomen Kuvalehti
TM Rakennusmaailma
Tekniikan Maailma
Vauhdin Maailma
Golfpiste
Vene
Nettiauto
Ampparit
Plaza
Muropaketti